Hämeenpuisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hämeenpuisto syksyllä.
Hämeenpuisto kesällä.
Hämeenpuisto 1900-luvun alussa.

Hämeenpuisto on yli kilometrin pituinen esplanadityyppinen puistoväylä, joka kulkee Tampereen ydinkeskustan länsilaitaa Näsinpuistosta Eteläpuistoon. Se ulottuu Finlaysonin, Tammerkosken ja Nalkalan kaupunginosiin. Alkujaan kadun nimi oli Esplanadi, ja sen rinnakkaisniminä tunnettiin myöhemmin myös Leveekatu sekä Itäinen ja Läntinen Esplanadikatu. Sittemmin virallisena nimenä oli Itäinen ja Läntinen Puistokatu, kunnes vuonna 1936 nimi muutettiin nykyiseksi.

Hämeenkatu ja Kauppakatu päättyvät lännessä Hämeenpuistoon. Poikkikadut ovat Puuvillatehtaankatu, Satakunnankatu, Puutarhakatu, Hallituskatu, Satamakatu, Tiiliruukinkatu ja Pyhäjärvenkatu. Hämeenpuistosta alkaa kaupungin länsiosiin kulkeva pääväylä Pirkankatu. Puiston varrella sijaitsevat muun muassa pääkirjasto Metso, Aleksanterin kirkko, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen työväentalo, Lenin-museo ja Pikkupalatsi. Puiston pohjoispäässä on Näsikallion suihkukaivo.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenpuisto suunniteltiin alun perin palokujaksi C. L. Engelin vuonna 1830 vahvistetussa asemakaavassa. Puistoon istutettiin ensimmäiset puut 1870-luvun lopulla. Hämeenkadun kohdalta pohjoiseen käytettiin lehmuksia ja siitä etelään vaahteroita. Puita on kunnostettu ja vaihdettu useaan otteeseen. 2000-luvulla on aloitettu ensimmäinen puiden täysvaihdos.[1]

Kun Ratinan silta valmistui puiston eteläpäähän vuonna 1959, Hämeenpuistosta tuli läpiajoväylä.[1]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Leena Kymäläinen: Palokujasta kasvoi Tampereen Esplanadi. Aamulehti, 7.11.2012, s. B20.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeenpuisto.