Hämeenpuisto
Hämeenpuisto on yli kilometrin pituinen esplanadityyppinen puistoväylä, joka kulkee Tampereen ydinkeskustan länsilaitaa Näsinpuistosta Eteläpuistoon. Se ulottuu Finlaysonin, Tammerkosken, Kaakinmaan ja Nalkalan kaupunginosiin. Alkujaan kadun nimi oli Esplanadi, ja sen rinnakkaisniminä tunnettiin myöhemmin myös Leveekatu sekä Itäinen ja Läntinen Esplanadikatu. Sittemmin virallisena nimenä oli Itäinen ja Läntinen Puistokatu, kunnes vuonna 1936 nimi muutettiin nykyiseksi.
Puiston varrella sijaitsevat muun muassa pääkirjasto Metso, Aleksanterin kirkko, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen työväentalo, Lenin-museo ja Pikkupalatsi. Puiston pohjoispäässä on Näsikallion suihkukaivo.
Poikkikadut etelästä pohjoiseen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eteläpuisto (länteen)
- Nalkalankatu (itään)
- Pyhäjärvenkatu
- Tiiliruukinkatu
- Satamakatu
- Hallituskatu
- Hämeenkatu (itään)
- Kauppakatu (itään) ja Pirkankatu (länteen)
- Puutarhakatu
- Satakunnankatu
- Puuvillatehtaankatu
- Näsijärvenkatu; Samassa kohdassa Hämeenpuiston ali kulkee Tampereen rantatunneli.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämeenpuisto suunniteltiin alun perin palokujaksi Carl Ludvig Engelin vuonna 1830 vahvistetussa asemakaavassa. Puistoon istutettiin ensimmäiset puut 1870-luvun lopulla. Hämeenkadun kohdalta pohjoiseen käytettiin lehmuksia ja siitä etelään vaahteroita. Puita on kunnostettu ja vaihdettu useaan otteeseen. 2000-luvulla on aloitettu ensimmäinen puiden täysvaihdos.[2]
Kun Ratinan silta valmistui puiston eteläpäähän vuonna 1959, Hämeenpuistosta tuli läpiajoväylä.[2]
Julkiset taideteokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämeenpuistossa on taideteoksia alueella Hämeenkadulta puiston pohjoispäähän vuosilta 1913–1981.
Viktor Jansson,Vapaudenpatsas, 1921 | Heikki Varja, Uutinen, 1981 | Lauri Leppänen, Minna Canthin muistomerkki, 1951 | Emil Wikström ja Birger Federley, Näsikallion suihkukaivo, 1913 |
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Hämeenpuisto 1900-luvun alussa.
-
Hämeenpuisto kesällä 2015.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://kartat.tampere.fi/oskari/
- ↑ a b Leena Kymäläinen: Palokujasta kasvoi Tampereen Esplanadi. Aamulehti, 7.11.2012, s. B20.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seija Hirvikallio: Hämeenpuisto – Tampereen Esplanadi. Tampere-seura, 2012. ISBN 978-9-52555-816-6
- Eila Siitarinen (toim.): Tampereen puistot 125 v; sivu 14; Tampereen kaupungin puistoyksikkö, 1999