Birger Federley

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Birger Federley 1890-luvulla.

Carl Birger Federley (17. helmikuuta 1874 Helsinki29. maaliskuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.

Federelyn vanhemmat olivat toimistonjohtaja Karl Berndt Federley ja Anna Maria Sirén. Hän pääsi ylioppilaaksi 1892 (Nya svenska läroverket i Helsingfors) ja valmistui arkkitehdiksi Suomen polyteknillisestä opistosta 1896. Hän työskenteli vuonna 1898 jonkin aikaa yhdessä Lars Sonckin kanssa mutta perusti oman toimiston Tampereelle jo samana vuonna. Vuosina 1900–1901 hän toimi Tampereen kaupunginarkkitehtina, ja hän oli Tampereen teknillisen opiston rakennusopin yliopettajana 1913–1933.[1]

Tyyliltään Federleyn arkkitehtuuri oli 1900-luvun alussa jugendia, mutta sodan jälkeen siirtyi klassismiin.[2]

Töitä Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Naulatehdas Ferrarian työväenasunnot, Mäkipäänkadun ja Kullervonkadun kulma (1899)
  • Palanderin talo, Keskustori (1901)
  • Hammareninkadun makasiinirakennus (1901)
  • Villa Lavonius (Villa Jugend), Lavoniuksenraitti 5 (1901)
  • Pohjoismaiden Osakepankin talo, Kauppakatu 9 (1902)
  • Kansallispankintalo (Tampereen Osake-Pankin talo), Kauppakatu 7 (1904–1916)
  • Vanhainkoti De Gamlas Hem, Papinkatu 24 (1905)
  • Blomin talo, Hämeenkatu 20 (1907)
  • Kymmenenmiehen talo, Hämeenkatu 27 (1907)
  • Laukonlinna, Laukontori 6 (1907)
  • Laivayhtiön talo, Hämeenpuisto 6 (1908)
  • Tampereen kulkutautisairaala, Koulukatu 9 (1909)
  • Näsijärven purjehdusseuran paviljonki, Pajasaari (1912)
  • Villa Sandsund, Herrainmäenkuja 4 (1912)
  • Elokuvateatteri Scala, Hämeenkatu 24 (1914)
  • Tuomisen kivimuuri, Tuomiokirkonkatu 3 (1914)
  • Tampereen Telefooni Oy:n talo, Hämeenkatu 26 (1914)
  • Lokomon johtajan asunto, Hatanpään valtatie (1916)
  • Lielahden sellutehtaan J.W. Enqvistin työväenasunnot (1917, 1924)
  • Lielahden tehtaan J.W. Enqvistin pääinsinöörin talo (1917)
  • Viinikan rivitalot (1919)
  • Tampereen kutomateoll. Osakeyhtiön asuinrakennukset, Palomäentie 1 ja 3 (1919)
  • Lapinniemen tehtaan rakennuksia (1920-l)
  • Liljeroosintalo, Mariankatu 35 (1923)
  • Pikilinna, Aaltosenkatu 31–33 (1924)
  • Säästöpankintalo (laajennus), Kauppakatu 14 (1926)
  • Svenska Samskolan-koulun oppilaskoti, Mariankatu 41 (1926)
  • Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiön (Aamulehden) talo, Hallituskatu 14 (1926)
  • Ratinanlinna (1928)
  • Aitolahden kirkko (1928)
  • Tampellan työväenasunnot Messukylässä ja Saukonmäellä[2]

Töitä muualla Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia rakennuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899.
  2. a b Miettunen, Katja-Maria: Koskesta voimaa: Birger Federley (1874–1935). Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. Viitattu 3. helmikuuta 2007.
  3. Matala, Heikki: Jatuli XVI: Kemi Oy:n rakentamisen historiaa, s. 382–383. Pohjolan Sanomat, 1977.
  4. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1, s. 47. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:115. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, 1993. ISBN 951-9328-53-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]