Birger Federley

Carl Birger Federley (17. helmikuuta 1874 Helsinki – 29. maaliskuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.

Federleyn vanhemmat olivat toimistonjohtaja, valtiopäivämies Carl Federley ja Anna Maria Sirén. Hän pääsi ylioppilaaksi 1892 (Nya svenska läroverket i Helsingfors) ja valmistui arkkitehdiksi Suomen polyteknillisestä opistosta 1896. Hän työskenteli vuonna 1898 jonkin aikaa yhdessä Lars Sonckin kanssa mutta perusti oman toimiston Tampereelle jo samana vuonna. Vuosina 1900–1901 hän toimi Tampereen kaupunginarkkitehtina, ja hän oli Tampereen teknillisen opiston rakennusopin yliopettajana 1913–1933.^[1]

Tyyliltään Federleyn arkkitehtuuri oli 1900-luvun alussa jugendia, mutta sodan jälkeen siirtyi klassismiin.^[2]

Töitä Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naulatehdas Ferrarian työväenasunnot, Mäkipäänkadun ja Kullervonkadun kulma (1899)
Hammareninkadun makasiinirakennus (1901)
Palanderin talo, Keskustori 7 (1901)
Tirkkosen talo, Kauppakatu 6 (1901) – yhdessä Lars Sonckin kanssa
Villa Lavonius (Villa Jugend), Lavoniuksenraitti 5 (1901)
Pohjoismaiden Osakepankin talo, Kauppakatu 9 (1902)
Kansallispankintalo (Tampereen Osake-Pankin talo), Kauppakatu 7 (1904–1916)
Frenckellin paperitehtaan rakennuksia, Puutarhakatu 2 (1904–1920)
Vanhainkoti De Gamlas Hem, Papinkatu 24 (1905)
Blomin talo, Hämeenkatu 20 (1907)
Kymmenenmiehen talo, Hämeenkatu 27 (1907)
Laukonlinna, Laukontori 6 (1907)
Laivayhtiön talo, Hämeenpuisto 6 (1908)
Tampereen kulkutautisairaala, Koulukatu 9 (1909)
Näsijärven purjehdusseuran paviljonki, Pajasaari (1912)
Villa Sandsund, Herrainmäenkuja 4 (1912)
Näsikallion suihkukaivo, Näsinpuisto (1913) – yhdessä Emil Wikströmin kanssa
Elokuvateatteri Scala, Hämeenkatu 24 (1914)
Tuomisen kivimuuri, Tuomiokirkonkatu 3 (1914)
Tampereen Telefooni Oy:n talo (Tuotannon talo), Hämeenkatu 26 (1914)
Lokomon johtajan asunto, Hatanpään valtatie 36 (1916)
Lielahden sellutehtaan J.W. Enqvistin työväenasunnot (1917, 1924)
Lielahden tehtaan J.W. Enqvistin pääinsinöörin talo (1917)
Viinikan rivitalot (1919)
Tampereen kutomateoll. Osakeyhtiön asuinrakennukset, Palomäentie 1 ja 3 (1919)
Niemenrannan klubitalo (1919)
Lapinniemen tehtaan rakennuksia (1920-l)
Liljeroosintalo, Mariankatu 35 (1923)
Pikilinna, Aaltosenkatu 31–33 (1924)
Elevhemmet vid svenska samskolan, Mariankatu 41 (1926)
Säästöpankintalo (laajennus), Kauppakatu 14 (1926)
Aamulehden talo (Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiön talo), Hallituskatu 14 (1927)
Ratinanlinna (1928)
Aitolahden kirkko (1928)
Tampellan työväenasunnot Messukylässä ja Saukonmäellä^[2]

Töitä muualla Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inkeroisten tehtaankirkko, Kouvola (1910)
Nygårdin kartanon päärakennus, Kuru (1914–1915)
Kemi-yhtiön toimitusjohtajan asunto ja virkailijaklubi, Karihaara, Kemi (1921)^[3]
Veljekset Åström Oy:n teollisuusrakennuksia (nyk. mm. Taidemuseo ja Tietomaan torni), Myllytulli, Oulu (1921–1923)^[4]
Antaverkka, Ylöjärvi (1922)
Ruotsilan kartanon päärakennus, Kiikka (1924)
Pohjoismaiden Yhdyspankin konttori (nyk. Kemin historiallinen museo), Sauvosaari, Kemi (1928)
Porin kaupungin puhelinlaitos, nyk. Luontotalo Arkki, (1928)

Kuvia rakennuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palanderin talo
Tirkkosen talo
Villa Lavonius
Kansallispankintalo
Frenckellin paperitehdas
Blomin talo
Kymmenenmiehen talo
Inkeroisten kirkko
Villa Sandsund
Tuomisen kivimuuri
Lokomon johtajan talo
Kemi-yhtiön toimitusjohtajan asunto
Oulun taidemuseo
Pikilinna
Säästöpankintalon kulmaosa
Aitolahden vanha kirkko

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ FEDERLEY Carl Birger. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
↑ ^a ^b Miettunen, Katja-Maria: Koskesta voimaa: Birger Federley (1874–1935). Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. Viitattu 31.3.2020.
↑ Matala, Heikki: Jatuli XVI: Kemi Oy:n rakentamisen historiaa, s. 382–383. Pohjolan Sanomat, 1977.
↑ Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1, s. 47. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:115. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, 1993. ISBN 951-9328-53-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Birger Federley Wikimedia Commonsissa

Federley, Birger hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)

[1] FEDERLEY Carl Birger. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.

[Miettunen-2] Miettunen, Katja-Maria: Koskesta voimaa: Birger Federley (1874–1935). Tampereen kaupungin elinkeinokeskus. Viitattu 31.3.2020.

[3] Matala, Heikki: Jatuli XVI: Kemi Oy:n rakentamisen historiaa, s. 382–383. Pohjolan Sanomat, 1977.

[4] Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1, s. 47. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:115. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, 1993. ISBN 951-9328-53-X.

[1]

[2]

[3]

[4]