Hallituskatu (Tampere)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marraskuista Hallituskatua vuonna 2017.

Hallituskatu on Tampereen keskustassa sijaitseva itä-länsisuuntainen katu, joka kulkee Nalkalan ja Kaakinmaan kaupunginosissa.[1][2] Sen päätepisteenä idässä on Takon tehdasalue, lännessä päätteenä on Mariankatu. Hallituskadun muita poikkikatuja ovat Kirkkokatu, Aleksis Kiven katu, Kuninkaankatu, Näsilinnankatu, Hämeenpuisto, Papinkatu, Koulukatu ja Mäntykatu.[3][4]

Katu yläviistosta nähtynä.

Kadunnimi Hallituskatu on peräisin vuodelta 1807, jolloin se syntyi komiteatyön tuloksena. Se kuuluu Tampereen vanhimpiin kadunnimiin. Nimen mallina on mahdollisesti ollut tukholmalainen kadunnimi, sillä Suomen suurissa kaupungeissa ei tiettävästi ollut muita Hallituskatuja tuohon aikaan. Nimen käytölle ei myöskään ole mitään paikallista perustetta.[5]

Kun kadunnimet vuonna 1826 merkittiin ensimmäisen kerran Tampereen karttaan, Hallituskadusta käytettiin ruotsinkielistä nimeä Regerings Gatan.[6][7]

Hallituskadulla sijaitsee useita merkittäviä, tunnettujen suunnittelijoiden piirtämiä taloja.

Katuosoite Rakennuksen nimi Valmistui Suunnittelija Huomautus Lähteet
Hallituskatu 3–5 Huberin talo 1949, 1950 Bertel Strömmer Rakennettu vaiheittain. [8]
Hallituskatu 8 Puhelinosuuskunnan talo 1933 Bertel Strömmer 1960-luvulla uusitut pintamateriaalit eivät ole alkuperäisen tyylin mukaisia. [9][10][11]
Hallituskatu 10 Kauppahalli 1901 Hjalmar Åberg Valtakunnallisesti merkittävä.
Suojeltu valtioneuvoston päätöksellä.
[12]
Hallituskatu 14 Aamulehden talo 1927 Birger Federley Rakennusta korotettu. [13][14]
Hallituskatu 19 Työväentalo 1900 Heikki Tiitola Rakennusta laajennettu ja ulkoasua muutettu. [15]
Hallituskatu 26 Aleksanterin koulu 1904 Wivi Lönn 1960-luvulla uusitut ikkunanpuitteet eivät ole alkuperäisen tyylin mukaisia. [16][17]
Hallituskatu 30 Reaalilyseo 1890 Jac. Ahrenberg Rakennusta laajennettu. [18]
Hallituskatu 32 Yhteiskoulun lukio 1901 E. A. Kranck Rakennusta laajennettu.
Valkoiset ikkunanpuitteet muutettu tummanruskeiksi 1980-luvulla.
[19]
  1. Keskustan pyörätiet ja -parkit (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 19.2.2019.
  2. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 8.7.2022.
  3. Kunkun parkin asemakaava: Kaupunkikuva- ja kulttuuriympäristöselvitys (PDF) s. 24. Tampere: Tampereen kaupunki & WSP Finland, 2014. Viitattu 8.7.2022.
  4. Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 1.3.2018. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 22.2.2019.
  5. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 57. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9
  6. Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 59. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4
  7. Jaakola, Juha: Missä asut? Alkukaupunki. Tammerkoski, 2019, nro 2, s. 12.
  8. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 70. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
  9. Helen, Olli: Sadan vuoden urakka: Tampereen talojen rakentajat 1902–2002, s. 88. Tampere: Tampereen kaupungin tilakeskus, 2003. ISBN 951-609-186-5
  10. Huusko, Anna-Kaisa: Bertel Strömmer ja Tampereen kaupunginarkkitehdin toimi vuosina 1918–1939 (PDF) (taidehistorian pro gradu -tutkielma) s. 109–111. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1997. Viitattu 1.5.2022.
  11. Jaakola, Juha: Bertel Strömmer – Tampereen arkkitehti, s. 197–198, 200. Tampere: Tampereen historialliset museot, 2022. ISBN 978-952-371-047-4
  12. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 72.
  13. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 75.
  14. Aamulehti uudessa toimitalossaan. Aamulehti. 1.12.1927, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 1.12.2019.
  15. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 93.
  16. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 92.
  17. Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 63. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3
  18. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 97–98.
  19. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 102.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]