Heikki Tiitola

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen työväentalo, jota on laajennettu useaan otteeseen, myös ylöspäin. Tiitolan suunnitelmien mukainen rakennus valmistui 1900 ja käsitti kuvassa vasemmalla olevasta matalammasta osasta kolme kerrosta. Ensimmäistä osaa korotettiin vuonna 1912 ja sen ulkoasu muutettiin uusrenessanssityylistä wieniläisjugendiksi.
Kilometritalo Tampereella, pituutta 138 metriä (1923).
KOP:n entinen liiketalo Kemissä (1935).

Heikki Tiitola (3. elokuuta 1874 Kangasala18. syyskuuta 1952) oli tamperelainen rakennusmestari. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Kaarlo Tiitola ja Maria Kristiina Uotila. Tiitola valmistui 1895 rakennusmestariksi teollisuuskoulusta.

Tiitola oli Tampereen kaupungin kunnallisraatimies 1926–1944, Tampereen rahatoimikamarin jäsen 1913–1918 ja kaupunginvaltuuston jäsen 1921–1926. Hän sai kunnallisneuvoksen arvon 1930.

Tiitolan tuotanto käsittää julkisia rakennuksia ja yksityisiä asuintaloja. Tiitolalla oli myös merkittävä kunnallispoliittinen ura Tampereen kaupunginvaltuustossa. Heikki Tiitolan pojat Risto, Martti, Jaakko, Matti ja Jussi pelasivat jääkiekon SM-sarjaa Ilveksessä ja muissa seuroissa.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksia Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muualla Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kiviniemen tilan päärakennus, Jämsä, 1899
  • Siuron rukoushuone (sittemmin kirkko), Nokia, 1910
  • Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön pääkonttori, Kajaani, 1912
  • Voipaalan päärakennus, Valkeakoski, 1912
  • Rauman Osuuskaupan leipomorakennus, Rauma, 1913
  • Korkeakosken Kenkä- ja Nahkatehdas laajennus, Juupajoki, 1915
  • Ruoveden kunnantalo, Ruovesi, 1915
  • Satanahka Oy, Kiukainen, 1919
  • Halkivahan rukoushuoneen laajennus kirkoksi ja kellotapuli, Urjala, 1923-26
  • Poikeluksen koulu, Kuru, 1924
  • Kangasalan Yhteiskoulu, Kangasala, 1925
  • Suinulan koulu, Kangasala, 1925
  • Vehoniemen matkailumaja ja ravintola, Kangasala, 1928−29 (purettu 1981)
  • Kuivannon rukoushuone (sittemmin kirkko), Orimattila, 1930
  • Villilän kartanoalueen asuntolarakennus, Nakkila, 1935
  • Kansallis-Osake-Pankin toimitalo, Pakkahuoneenkatu 20 (nyk. Kauppakatu 20), Kemi[2]
  • Pohjanlinna, Kankaanpää, 1942 (paloi 1970)

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Itsekehityksestä : rakennusmestaripäivillä Oulussa 22.3.1924 pitämä luento. Suomen rakennusmestariliitto 1925
  • Tampereen asunto-olojen kehityksestä. 1934
  • Koti Roineen rannalla. 1947
  • Tamperetta rakentamassa : Tampereen Rakennusmestariyhdistyksen 50-vuotis-muistojulkaisu. Tampereen Rakennusmestariyhdistys, Tampere 1948

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Puistotorni – historia Tampereen Työväenyhdistys ry. Viitattu 21.12.2013.
  2. Hedman, Ossi: Kemin kaupungin historia. 2. osa, s. 64, 67. Pohjolan Sanomat Oy, 1976. ISBN 951-99060-1-0.