Bertel Strömmer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hotelli Tammer, Tampere.
Alakosken voimala, Tampere.

Bertel Evert Strömmer (11. heinäkuuta 1890 Ikaalinen18. huhtikuuta 1962 Tampere) oli suomalainen arkkitehti.

Strömmer pääsi ylioppilaaksi 1908 ja valmistui arkkitehdiksi 1913. Hän työskenteli eri piirustustoimistoissa vuoteen 1918 saakka ja toimi sitten vuosina 1918–1953 Tampereen kaupunginarkkitehtina hoidettuaan sitä ennen kolme vuotta apulaiskaupunginarkkitehdin virkaa. Strömmer suunnitteli yksityisiä ja julkisia rakennuksia pitkälle toista sataa, joista suurimman osan Tampereelle. Tunnettuja Strömmerin töitä Tampereella ovat muun muassa Hotelli Tammer ja linja-autoasema, muualla Suomessa esimerkiksi Kemin kaupungintalo. Strömmer suunnitteli myös oppikouluaikaisen luokkatoverinsa kirjailija F. E. Sillanpään Saavutus-huvilan Hämeenkyrössä. [1]

Valokuvausta harrastaneelta Strömmeriltä jäi noin 10 000 valokuvanegatiivia, jotka hänen perikuntansa sittemmin lahjoitti kotiseutuyhdistys Tampere-Seuralle. Kuvia ja Strömmerin talvisodan aikaista päiväkirjaa käyttäen on koottu Tampereen sota- ja jälleenrakennusaikaa käsittelevä teos Tampereen sota ja rauha.

Bertel Strömmerin isä oli Ikaalisten apteekkari Sven Evert Strömmer. Hänen äitinsä oli Elin Ida Fredrika o.s. Fabritius, jonka vanhemmat olivat Zachris Wilhelm Fabritius ja Fredrika von Wright. Fredrika von Wrightin veljiä olivat taiteilijat Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright. Strömmerin puoliso suodesta 1914 lähtien oli Rosmari Nordenswan. Pariskunnan lapset olivat arkkitehti ja pianisti Gunnar ”Goony” Strömmer, Helena (s. 1916), Einar (s. 1918), Erik (”Pete”, s. 1921), Valter (s. 1923), Anita (s. 1928), Rainer (s. 1932) ja Matti (s. 1933).

Joulukuussa 2019 Tampereen yhdyskuntalautakunta päätti nimetä aukion ja puistoalueen Strömmerin mukaan. Bertel Strömmerin aukio on kaupungin pääkadun, Hämeenkadun, varressa Hatanpään valtatien liittymän yhteydessä lähellä Hämeensiltaa. Bertel Strömmerin pihaksi nimettiin Pyynikin ammattioppilaitoksen tontilla sijaitseva puistomainen alue.[2]

Töitä Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Töitä muualla Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 1954
  2. Alanne, Joonas: Tampere nimeää puiston ja aukion kaupunginarkkitehti-Strömmerin mukaan Tamperelainen. 11.12.2019. Viitattu 11.12.2019.
  3. Jouni Keskinen : Kaupunginosa X - Juhannuskylä, Koskesta voimaa-sivusto
  4. a b c d e f g h i j k Koskesta voimaa -verkkojulkaisu – Bertel Evert Strömmer (1890–1962)
  5. Kristiina Mäntynen & Annu Rautanen: Bertel Strömmer 1890–1962 (PDF) (Näyttely Tampereen kaupunginkirjastossa 26.10.–8.11.1987, sivu 14) www.fengshui-arkkitehti.fi. 2018. Web Archive. Viitattu 18.12.2018.
  6. Otavan iso tietosanakirja, osa 8. Helsinki: Otava, 1964.
  7. Otavan iso tietosanakirja, osa 8.
  8. Haukiniemen vedenottamo Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo, Museoviraston kohdeinventointilomake, 5.8.2004 päivitetty, iisalmi.fi, viitattu 17.9.2020
  9. Forssan museo : Kutomo elää!

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.