Pentti Turunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pentti Turunen (s. 1924) on tamperelainen, vuonna 1952 valmistunut arkkitehti. Hänellä oli oma arkkitehtitoimisto vuosina 1958–2007, ja lisäksi hän toimi pitkään yliopettajana Tampereen teknillisessä opistossa.[1][2][3] Suomen Arkkitehtiliitto on myöntänyt Turuselle vuonna 2005 ansiomerkin ”pitkäaikaisesta ja menestyksekkäästä toiminnasta Tampereen arkkitehtuurin vaikuttajana”.[4]

Turunen on suunnitellut Tampereelle muun muassa useita seurakuntataloja.[5] Piispa E. G. Gulin ihastui Lielahden valoisaan seurakuntataloon ja vihki rakennuksen heti valmistumisvuonna kirkoksi.[6][7]

Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentti Turusen ja Bertel Strömmerin suunnittelema Saalem-seurakunnan talo.
Luonnon ympäröimä Lielahden kirkko.

Muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 116, 169. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3.
  2. Silfverhuth, Voitto: Tampereen seurakuntahistoria 2: Tampereen evankelisluterilaiset seurakunnat vuodesta 1945 vuoteen 2010, s. 74. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. ISBN 978-952-222-465-1.
  3. Pentti Turunen: Akvarelleja – Näyttely Tampereen Suomalaisella Klubilla 15.10.–26.11.2010 Tampere: Tampereen Suomalainen Klubi. Viitattu 10.4.2020.
  4. Ansiomerkit Helsinki: Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Viitattu 10.4.2020.
  5. Helin, Martti: Tampereen kirkot ja hautausmaat, s. 120. Tampere: Tampere-Seura, 1992. ISBN 951-9080-44-9.
  6. Silfverhuth 2013, s. 62, 65, 73–74, 105.
  7. Niemelä, Jari: Tiilestä tehty Tampere – punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, s. 156. Tampere: Tampere-Seura, 2006. ISBN 952-5558-01-0.
  8. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 154. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  9. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 288.
  10. Silfverhuth 2013, s. 65.
  11. Silfverhuth 2013, s. 105–106.
  12. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 233.
  13. Tampereen rukoushuone 24.3.2018. Esikoiset – Evankelisluterilaisen kirkon lestadiolainen herätysliike. Viitattu 10.4.2020.
  14. Hirvikallio, Seija: Hämeenpuisto: Tampereen Esplanadi, s. 142. Tampere: Tampere-Seura, 2012. ISBN 978-9-52555-816-6.
  15. Rihlama, Seppo: Rakennustaidetta Tampereella, s. 220, kuva 302. Tampere: Tampereen kaupungin tiederahasto, 1968.
  16. Rakennus: As Oy Kyttälänportti Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 10.4.2020.
  17. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 272.
  18. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 68.
  19. Pispala III – Ala-Pispala, Ylä-Pispala ja Tahmela: Asemakaavoituksen III-vaiheessa kaavoitettavien alueiden rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2012, täydentävä liiteaineisto 2013 (PDF) s. 23–24, 51–52. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 10.4.2020.
  20. Rakennus: Pyynikin palloiluhalli Siiri. Tampere: Tampereen museot. Viitattu 10.4.2020.
  21. Silfverhuth 2013, s. 105.
  22. Aitolahden kirkko Tampere: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 10.4.2020.
  23. Jaakola, Juha: Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri (PDF) s. 37. Tampere: Tampereen kaupunki, 2008. Viitattu 10.4.2020.
  24. Veteraanilehto kalevankangas.fi. Tampere: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 10.4.2020.
  25. Hietakehto kalevankangas.fi. Tampere: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 10.4.2020.
  26. Tammenlehvämuistomerkki 2003 Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 10.4.2020.
  27. Ahola, Teija: Kangasala: Vatialan kulttuuriympäristöselvitys (PDF) s. 37. Kangasala: Kangasalan kunta & Selvitystyö Ahola, 2010. Viitattu 10.4.2020.
  28. Hämeenkyrön kirkon historia Hämeenkyrö: Hämeenkyrön seurakunta. Viitattu 10.4.2020.
  29. Ristimäen siunauskappeli Lempäälä: Lempäälän seurakunta. Viitattu 10.4.2020.
  30. Leponummen siunauskappeli Jämsä: Jämsän seurakunta. Viitattu 10.4.2020.