Siirry sisältöön

Tampereen helluntaiseurakunta

Wikipediasta

Tampereen helluntaiseurakunta
Tampereen helluntaiseurakunnan rukoushuone Saalem.
Tampereen helluntaiseurakunnan rukoushuone Saalem.
Suuntautuminen Helluntaiherätys
Kirkkokunta Suomen Helluntaikirkko
Perustettu 1921
Johtaja Petteri Arasalo
Jäseniä n. 2 600 (2025)
TV YouTube[1]
Aiheesta muualla
Sivusto

Tampereen Helluntaiseurakunta on Tampereella toimiva helluntaiseurakunta, joka on perustettu 21. tammikuuta 1921[2]. Seurakunnan johtajana toimii Petteri Arasalo ja apulaisjohtajina toimivat Hannakaisa Shehu ja Joona Salo. Yhteensä seurakunnassa on yhdeksän työntekijää.[3] Tampereen helluntaiseurakunta kuuluu Suomen Helluntaikirkko-kirkkokuntaan.[4] Tampereen helluntaiseurakuntaan kuului vuonna 2025 noin 2 600 jäsentä.[5]

Seurakunnan rukoushuone sijaitsee Tampereen keskustassa, osoitteessa Aleksanterinkatu 18. Rukoushuone valmistui vuonna 1958 ja sen on suunnitellut Bertel Strömmer yhdessä Pentti Turusen kanssa.[6] Seurakunta omistaa yhdessä Helsingin Saalem-seurakunnan kanssa leirikeskuksen Pälkäneellä.

Seurakunnalla on runsaasti viikoittaista toimintaa eri ikäisille ihmisille. Tampereen helluntaiseurakunnan yhteydessä toimii Royal Rangers-partiojärjestö.[7] Tampereen helluntaiseurakunta lähettää tilaisuuksistaan suoria lähetyksiä muun muassa YouTube-palvelun kautta.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helluntailiikkeen alku (1911–1920)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helluntaiherätys saapui Tampereelle Thomas Ball Barrattin vierailun myötä 11.–12. lokakuuta 1911, joka piti ensimmäiset kokoukset Puuvillatehtaan kirkossa. Kokoukset herättivät suurta huomiota ja Barratt opetti Pyhän Hengen kasteesta. Jälkimainingeissa pieni baptisteista erottautunut ryhmä alkoi kokoontua Fredrik Lundénin (myöh. Lieslehto) johdolla.[8][9]

Vuonna 1912 Barratt vieraili Tampereella uudelleen Gerhard Olsen-Smidtin kanssa. Samana vuonna Tampereella vieraili myös pastori J. H. King. Lempäälässä järjestettiin ensimmäiset kaksiviikkoiset raamattukurssit, joiden aikana juhlakokouksia pidettiin myös Tamperella. Tämän vuoden aikana helluntailiikkeeseen liittyivät myös Lundénin ohella ensimmäisinä johtajina pidetyt Vilho Pylvänäinen ja Paul Leppänen. Yleisiä kokouksia ryhdyttiin järjestämään Vahtimestarienklubin huoneistossa Mustalahdenkatu 23:ssa.[8][9]

Vakituisempi toiminta alkoi vuokratiloissa osoitteeesa Itäinen puistokatu 13, jossa toiminta jatkui vuoteen 1916 saakka. Tuolloin tiukentuneet viranomaismääräykset kielisivät hengellisten tilaisuuksien järjestämisen. Helluntailaiset alkoivat järjestämään kotikokouksia ja tekivät maaseututyötä, mikä synnytti Tampereen ympäristössä huomattavaa herätystä. Sisällissodan jälkeen helluntailaiset alkoivat kokoontua jälleen uusissa vuokratiloissa, mistä syntyi pohja seurakunnan muodostumiselle.[9]

Seurakunnan järjestäytyminen ja alkuvuodet (1921–1939)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen Saalem-seurakunnan kitarakuoro vuonna 1925.

Tampereen helluntaiseurakunnan perustava kokous järjestettiin 23. tammikuuta 1921. Seurakuntaan liittyi aluksi 57 henkilöä. Seurakunnan vanhimmaksi valittiin 31-vuotias Fredrik Lundén. Seurakunta järjesti perustamisvuonna myös suuret kesäjuhlat, joka jatkui perinteenä vuoteen 1938 saakka. Vuonna 1923 vakinaiseksi kokoushuoneeksi vuokrattiin VPK:n piharakennus eli ns. Puusali, joka oli seurakunna käytössä vuoteen 1951 saakka.[10]

Kokoustoiminta sai pian vakiintuneen muodon, joka koostui sunnuntain seurakuntalaisille suunnatuista opetustilaisuuksista, jäsenille suunnatuista seurakuntakokouksista ja iltaisin järjestettävistä ulkopuolisille suunnatuista herätyskokouksista. Myös lapsi- ja nuorisotyö alkoi vuosikymmenen alkupuolella. Vuosikymmenen loppuun mennessä kasvu oli hidasta, kun seurakuntaan kuului vuoden 1929 lopussa 66 jäsentä.[10]

Seurakunta toimi 1920-luvun ilman omaa saa saarnaajaa. Kysymykseen haettiin 1930-luvulla pysyvämpää ratkaisua. Ensimmäisenä saarnaajana toimi perustaja Fredrik Lundén, jonka jälkeen vuoden 1932 alusta tehtävään tuli 26-vuotias Otto Oksman. Oksman erotettiin kuitenkin asemastaan jo seuraavana vuonna seksuaalisen väärinkäytöksen vuoksi. Tehtävää ei täytetty heti, vaan puhujina toimivat perustaja Lundénin ohella tunnetut helluntaisaarnaajat. Pysyvämpi ratkaisu syntyi vuonna 1935, kun saarnaajaksi kutsuttii Vilho Hartonen. Vuoden 1933 alusta seurakunnan nimi muutettiin Tampereen Saalem-seurakunnaksi. Vuonna 1938 seurakunnan johtamismalli täydentyi nelihenkisellä vanhimmistolla.[11]

1930-luvun aikana seurakunnan jäsenmäärä nelinkertaistui noin 280 jäseneen. Suurelta osin jäsneet olivat nuoria naisia.[11]

Sota-aika (1939–1945)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sota-aikana suuri osa seurakunnan vastuunkantajista joutui rintamalle. Saarna- ja opetustoimi jäi täten naisevankelistojen vastuulle. Yleisen toiminnan mahdollisuudet kuitenkin laskivat. Talvisodan päätyttyä Tampereella järjestettiin juhannusjuhlat, joiden yhteydessä neuvoteltiin Karjalan seurakuntiin kuuluvien ja heidän perhekuntiensa (yht. noin 7 000 henkilöä) auttamisesta.[12]

Jatkosodan aikana kokoontuminen oli mahdollista, sillä Tampereelle ei tehty ilmahyökkäyksiä. Seurakunta järjesti myös raamattukeskusteluja ja samoin nuorten tuominta oli vilkasta. Asemasotavaiheen aikana järjestettiin myös nuorisokursseja.[12]

Toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorten toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvun puolivälissä seurakunnan nuorisotoiminta tuli tunnetuksi pastori Jake Lindqvististä ja WUP-toiminnasta. WUP-toiminnassa on panostettu yhteyteen riippumatta lähtökohdista. WUP-toiminnan kautta järjestettiin myös WUP Dreams -tapahtumaa.[13][14] Nykyisin seurakunnan nuorisotoiminta on jaettu yläkouluikäisten WE-iltoihin, nuorten Lost & Found -iltoihin sekä opiskelijatoimintaan.[15]

Pirkkalan Kampus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalan sekä Tampereen Härmälänrannan asukkaille on suunnattu Pirkkalan Kampuksen oma sunnuntaikokouksensa ja muu toiminta, Pirkkalan Yhteislukio Silmussa.[16]

Ohjelmaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Päivätilaisuudet senioreille
  • Opiskelijapiiri
  • Nuortenillat
  • Jumalanpalvelukset suomeksi ja englanniksi

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen helluntaiseurakunta on julkaissut vuonna 1977 äänilevyn ja C-kasetin Minun Herrani elää. Äänitteellä on 12 kappaletta ja sen on kustantanut Ristin Voitto.[17]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäjuhlat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisdoan päättymisen jälkeen vuonna 1940 Tampereella pidettiin Tampereen yhteiset juhannusjuhlat, joihin osallistui useita satoja osallistujia Tampereelta ja ympäryspaikkakunnilta. Jatkosota ja Lapinsota pysättivät kuitenkin juhlien kehityksen.[18]

Ensimmäiset helluntaiherätyksen valtakunnalliset kesäjuhlat järjestettiin Tampereella toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945. Kesäkonferenssiin osallistui puhujavieraina ruotsalaiset Sven Lidman ja Alvar Blomgren. Tapahtumaan osallistui noin 6 000 vierasta.[19] Toisen kerran kesäkonferenssi järjestettiin Tampereella vuonna 1954. Tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Hippoksen ravirata. Tapahtumaan osallistui 8 000 vierasta.[20]

Seurakunnan johtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet seurakunnan saarnaajan ja johtajan virassa:[21]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eerola, Janne & Piipponen, Mitja: Startup Seurakunta. Tampere: Päivä Osakeyhtiö, 2017. ISBN 978-952-475-741-6
  • Lieslehto, F. R.: Tampereen Saalem-seurakunta 40 vuotta 1921–1961. Tampereen Saalem-seurakunta, Tampere, 1961
  • Palo-oja, Ritva: Tampereen helluntaiseurakunta 100 vuotta. Tampere: Tampereen helluntaiseurakunta, 2022. ISBN 978-952-94-7007-5
  • Sopanen, Tapio: Yhteys kantaa: juhannuskonferenssi 70 vuotta, s. 24–27. Keuruu: Aikamedia, 2016. ISBN 978-952-252-217-7

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Tuottajat YouTube. Viitattu 27.5.2025.
  2. ↑ Tampereen Helluntaiseurakunta : Seurakuntamme historia www.tamperehelluntai.fi. Viitattu 28.3.2018.
  3. ↑ Yhteystiedot Tampereen helluntaiseurakunta. Viitattu 23.3.2025.
  4. ↑ Tampereen helluntaiseurakunta Suomen Helluntaikirkko. Viitattu 23.3.2025.
  5. ↑ Löfman, Milla: "Tuu sääki ny Tampereelle nääs". Ristin Voitto, 2025, nro 3.
  6. ↑ Koskesta voimaa -verkkojulkaisu - Bertel Evert Strömmer (1890-1962)
  7. ↑ Tukikohdat Royal Rangers Finland. Viitattu 6.9.2024.
  8. 1 2 Tampereen Saalem-seurakunta 40 vuotta 1921–1961, s. 13–15
  9. 1 2 3 Palo-oja 2022, s. 19–27
  10. 1 2 Palo-oja 2022, s. 31–42
  11. 1 2 Palo-oja 2022, s. 47–68
  12. 1 2 Palo-oja 2022, s. 71-73
  13. ↑ Eerola & Piipponen 2017, s. 34–35
  14. ↑ Huittinen, Susanna: WUP Dreams haastaa nuoria aktiiviseen lähimmäisyyteen Tampereen helluntaiseurakunta. Viitattu 24.8.2022.
  15. ↑ Nuoret Tampereen helluntaiseurakunta. Viitattu 24.8.2022.
  16. ↑ https://www.tamperehelluntai.fi/pirkkalankampus/
  17. ↑ Minun Herrani elää Finna.fi. Viitattu 11.10.2024.
  18. ↑ Sopanen 2016, s. 22–23
  19. ↑ Sopanen 2016, s. 24–27
  20. ↑ Sopanen 2016, s. 65–66
  21. ↑ Palo-oja 2022

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tampereen_helluntaiseurakunta&oldid=23841147”