Tampereen baptistiseurakunta
Tampereen baptistiseurakunta | |
---|---|
Baptistikirkko Kissanmaan kaupunginosassa. |
|
Suuntautuminen | Baptismi |
Kirkkokunta | Suomen Baptistikirkko |
Perustettu | 21. joulukuuta 1890 |
Pastori | Sami Günther |
Pääkirkko |
Kissanmaankatu 19 33530 Tampere |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Tampereen baptistiseurakunta on tamperelainen vuonna 1890 perustettu baptistiseurakunta. Baptistien vaikutus Tampereella alkoi 1880-luvun lopulla. Tilaisuudet pidettiin alkuun yksityiskodeissa, mutta varsin pian vuokrattiin tilat kokoustoimintaan muualta. Seurakunnalla on ollut kaksi omaa kirkkokiinteistöä: ensimmäinen oli Tammelassa, Pinninkatu 29, toinen on nykyinen kirkkorakennus Kissanmaalla. Seurakunnan pastori on Sami Günther.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen ja alkuajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tampereella baptistinen vaikutus alkoi vuonna 1888 vaasalaisen Johan Liljestrandin vierailun myötä. Liljestrandin kokoukseen osallistunut joukko oli perustamassa vuonna 1890 baptistiseurakuntaa, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ja saarnaajaksi Liljestrand valittiin. Seurakunta perustettiin 21. joulukuuta 1890. Vajaan vuoden kuluttua Jonas Andersson tuli uskoon ja tarjosi seurakunnan käyttöön huoneistonsa salin. Anderssonista tuli seurakunnan saarnaaja ja johtaja, toimien tehtävässä vuodet 1891–1921. Tampereen seurakunnasta tuli pian suomenkielisen baptismin keskuspaikka.[2]
Seurakunta sai vakituisen rukoushuoneen vuosisadan vaihteessa osoitteesta Pinninkatu 29. Seurakuntatyön oheen päätettiin perustaa ompeluseura ja pyhäkoulu vuonna 1894. Vuonna 1889 perustettiin baptistiseurakunnan nuorisoseura Sarastus, josta kasvoi kymmenessä vuodessa 72-jäseninen yhdistys. Tampereen seurakunta teki maaseututyötä Forssassa, Toijalassa, Viialassa, Ryttylässä ja Kangasalla, myöhemmin myös Vesilahdessa, Hauholla ja Visuvedellä.[2]
Suomenkielisen baptismin keskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1900-luvun alussa seurakuntaan liittyi runsaasti jäseniä. Seurakunnan pyhäkouluun osallistui sunnuntaisin jopa 300 lasta. Monet tulivat uskoon ja liittyivät seurakuntaan. Tilaisuuksia pidettiin säännöllisesti myös ympäryskunnissa. Ryttylässä tehtiin menestyksekästä ompeluseuratyötä ja Tampereen seurakunnan alaisuuteen perustettiin hengellinen seurakunta vuonna 1909. Myös Multian ja Keuruun baptistiseurakunnat saivat alkunsa Tampereen seurakunnan työstä.[3]
Seurakunnan johtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat henkilöt ovat toimineet Tampereen baptistiseurakunnan johtajina:[4]
- 1888–1891: Johan Liljestrand
- 1891–1921: Jonas Andersson
- 1921–1923: Anton Mustonen
- 1923–1927: Kalle Henneri
- 1927–1928: Vilho Malin
- 1928–1930: Kalle Henneri
- 1930–1937: August Jauhiainen
- 1937–1938: Matti Mäkinen
- 1938–1946: John Gustaf Kokki
- 1946–1955: Matti Lehtonen
- 1955–1960: Paavo Ketonen
- 1960–1963: Henry Aalto
- 1964–1967: Jaakko Kalliomäki
- 1967–1968: Toivo Wacklin
- 1968–1969: Akke Mäkinen
- 1969–1972: Niilo Mäenpää
- 1972–1974: Jorma Lempinen
- 1974–1976: Vesa Väyrynen
- 1976– Lauri Kotkavuori
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Huhtala, Raili: Tampereen baptistiseurakunnan 90-vuotistoimintakatsaus 1890–1980. Tampereen baptistiseurakunta, 1980.
- Lohikko, Anneli: Baptismi Suomessa 1856–2006. Tampere: Kharis Oy, 2006. ISBN 951-97895-4-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|