Puutarhakatu (Tampere)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puutarhakatua vuonna 2015. Edessä oikealla Hämeen Pohjan talo, taustalla Frenckellin tehtaan vanha savupiippu.

Puutarhakatu on Tampereen keskustassa sijaitseva itä-länsisuuntainen katu, joka johtaa Keskustorilta Pyynikintorin läheisyyteen. Katu kulkee Tammerkosken ja Amurin kaupunginosissa, ja sen poikkikatuja ovat Aleksis Kiven katu, Kuninkaankatu, Näsilinnankatu, Hämeenpuisto, Mustanlahdenkatu, Kortelahdenkatu, Amurinkuja ja Mariankatu.[1][2][3] Puutarhakadun varrella on muun muassa kaupungin virastotalo ja Tampereen taidemuseo. Siellä on sijainnut myös kirjailija Minna Canthin syntymäkoti.

Puutarhakadulla kulkee pyöräreitti, ja katu on eräs Tampereen vilkkaimmista kevyen liikenteen väylistä.[1][4]

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaakirkon sisäänkäynti muistuttaa veneen keulaa ja goottilaista kaarta.[5]

Kadulla sijaitsee useita merkittäviä, tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia:

Kadun nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puutarhakadusta käytettiin aluksi ruotsinkielistä muotoa Trädgårdsgatan. Nimi on peräisin vuodelta 1807, jolloin se syntyi komiteatyön tuloksena. Puutarhakadun nimi lainattiin mahdollisesti Turusta, jossa oli niin ikään Puutarhakatu. Toisaalta on myös esitetty, että Puutarhakadun nimi viittaisi Tammerkosken rannalla kaupungin alkuaikoina sijainneeseen apteekkari Johan Henrik Långhjelmin lääkekasviviljelmään.[13]

Vuonna 1803 kadusta on käytetty eräässä asiakirjassa nimeä Tuomikatu (Häggatan).[14]

1930-luvulla Tampereen kadunnimiä uudistettiin, ja samalla esitettiin ehdotus, että Puutarhakadun nimi muutettaisiin Minna Canthin kaduksi. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan kannattanut ajatusta, vaan se halusi säilyttää alkuperäisen nimen. Puutarhakadun uudelleen nimeämistä on pohdittu myöhemminkin.[15]

Minna Canthin syntymäkoti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minna Canthin syntymäkodin muistolaatan (1947) on suunnitellut arkkitehti Toini Raunisto.[16]

Kirjailija Minna Canthin (1844–1897) syntymäkoti sijaitsi Puutarhakatu 8:ssa. Talo purettiin vuonna 1923, mutta sen paikalla olevan rakennuksen seinään on kiinnitetty pronssinen muistolaatta. Hämeenpuistossa, Puutarhakadun läheisyydessä, on nuorta Minna Canthia esittävä patsas (1951), jonka on tehnyt Lauri Leppänen.[16][17]

Canth vietti Tampereella varhaislapsuutensa, mutta muutti perheensä kanssa Kuopioon vuonna 1853.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Keskustan pyörätiet ja -parkit (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 3.8.2018.
  2. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 5, 39, 51, 89. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  3. Tampereen ajantasa-asemakaava (Avoindata.fi) 1.3.2018. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 5.3.2019.
  4. Pyöräilijöiden määrää seurataan laskimilla 10.6.2011, päivitetty 9.4.2012. Yle. Viitattu 3.8.2018.
  5. a b Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, liite 2: Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 14: Tampereen vapaakirkko. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 3.8.2018.
  6. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 39.
  7. Laakkonen, Iina: Alue- ja kohdeinventointi, Puutarhakatu 6–8 (PDF) s. 9. Tampere: Tampereen kaupunki, 2008. Viitattu 3.8.2018.
  8. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, liite 2: Modernin rakennuskulttuurin kohteet, kortti 1: kaupungin virastotalo. Viitattu 3.8.2018.
  9. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 51.
  10. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, liite 2: Modernin rakennuskulttuurin kohteet, kortti 13: Puutarhakadun liiketalo. Viitattu 3.8.2018.
  11. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 89.
  12. Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin suunnittelukilpailu, liite 5: Tampereen taidemuseon rakennushistoriallinen selvitys (PDF) (luonnos) s. 4. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2016. Viitattu 3.8.2018.
  13. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 60–61. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
  14. Louhivaara 1999, s. 61.
  15. Louhivaara 1999, s. 71–72.
  16. a b c Minna Canthin syntymäkodin muistolaatta 1947 Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit. Tampere: Tampereen kaupunki, 2006. Viitattu 3.8.2018.
  17. Minna Canthin muistomerkki Tampereen patsaat. Tampere: Tampereen taidemuseo, 2016. Viitattu 3.8.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]