Kevyt liikenne

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kevyen liikenteen käsitteelle ei ole vastinparia edes Suomen toisella virallisella kielellä

Kevyt liikenne on suomalaisessa liikenteen käsitteistössä muodostettu kattokäsite, jolla tarkoitetaan yleensä kulkemista jalan, rullaluistimilla, potkulaudalla ja polkupyörällä sekä toisinaan mopolla, skootterilla, veneellä, kanootilla, hevosella[1] ja hevosajoneuvolla.[2] Käsitettä ei juurikaan tunneta Suomen ulkopuolella, eikä termille ole vastinetta muissa kielissä.[3] Muualla käytetään osittain vastaavaa käsitettä ”suojaamattomat tienkäyttäjät” (engl. unprotected road users, ruots. oskyddade trafikanter).[4]

2010-luvulla kevyt liikenne -käsite on vähentänyt merkitystään suomalaisessa liikennesuunnittelussa,[5] eikä sitä suositella käytettäväksi.[6] Helsingissä määrittelmättömän kevyen liikenteen suunnittelu on lopetettu; kaupunki on siirtynyt eri kulkumuotojen huomioimiseen itsenäisinä yksiköinä liikennesuunnittelussa.[7]

Liikennesuunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on liikennesuunnittelussa korostunut autoilun erottaminen muusta liikenteestä Ruotsissa 1960-luvulla kehitetyn ja sittemmin hylätyn SCAFT-mallin mukaisesti.[8]

Vuonna 1997 mopoliikenteen osalta tapahtui liikennesäännöissä suuri muutos, kun mopoilu siirrettiin ensisijaisesti ajoradalle ja ainoastaan lisäkilvellä sallituksi pyörätiellä.[9] Sittemmin useat kaupungit ovat siirtäneet mopot kokonaan ajoradalle poistamalla lisäkilvet pyöräteiltä. Oulussa muutos vähensi mopo-onnettomuuksia 60 prosenttia.[10]

Nykyään jalankulku ja pyöräily on alettu ottaa huomioon erillisinä kulkumuotoina joissakin kaupungeissa.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liikenneministeriö: Henkilöliikennetutkimus 1998 – 1999
  2. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT: VALT-vuosiraportti 2012
  3. TLL 53 § (Tieliikennelain 53 § suomeksi kuuluu "Kevyen liikenteen väylät" ja ruotsiksi "Leder för gång-, cykel- och mopedtrafik" eli kirjaimellisesti väylät jalankulku-, pyöräily- ja mopoliikenteelle) finlex.fi.
  4. Pedestrians and Cyclists - Diagram & Summary
  5. HE 180/2017 vp www.eduskunta.fi. 23.11.2017. ”Kevyen liikenteen tienkäyttäjäryhmät ovat moninaisia, minkä vuoksi kevyt liikenne käsitettä voidaan pitää vanhentuneena.” Viitattu 10.2.2018.
  6. Pyöräliikenteen suunnitteluohje (PDF) (Sivu 5) Kuntek 6/2011. Kuntatekniikan keskus.
  7. Pyöräliikenteen suunnitteluohje - Pyöräliikenne.fi Pyöräliikenne.fi. Viitattu 30.3.2018.
  8. The Paradigm of Urban- and Traffic Planning. A Study of SCAFT 1968, Precedents and Followers publications.lib.chalmers.se.
  9. HE 251/1996
  10. Mopot siirrettiin autojen sekaan - onnettomuusmäärät romahtivat
  11. Pyöräliikenne kaupungissa - kohti uusia periaatteita