Heikki Siren
| Heikki Siren | |
|---|---|
 Heikki Siren vuonna 1965. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. lokakuuta 1918 Helsinki |
| Kuollut | 25. helmikuuta 2013 (94 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Arkkitehti | |
| Koulutus | Teknillinen korkeakoulu |
| Merkittävät työt | Ympyrätalo, Brucknerhaus |
Heikki Siren (5. lokakuuta 1918 Helsinki – 25. helmikuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1] Hän oli arkkitehti Kaija Sirenin aviopuoliso.
Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heikki Siren valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1946, jossa hän oli ollut isänsä J. S. Sirénin oppilaana. Siren työskenteli aluksi isänsä arkkitehtitoimistossa mutta perusti vaimonsa Kaija Sirenin kanssa oman toimiston vuonna 1949. Sirenit työskentelivät koko uransa ajan yhdessä.
Heikki Sirenin isä oli Eduskuntatalon suunnitellut arkkitehti Johan Sigfrid Sirén. Heikki ja Kaija Sirenillä on neljä lasta,[2] joista vanhin, teatteritaiteen maisteri Kirsi Siren (ent. Aropaltio, s. 1945) on Teatteri Hevosenkengän johtaja. Tytär Sara Siren (ent. Popovits, 1947–2002) oli lavastaja ja teollinen muotoilija, koulutukseltaan taiteen maisteri.[3][4] Sirenien poika Jukka Siren (s. 1950) on arkkitehti [5][6] ja toinen poika Hannu Siren (s. 1953) on kuvanveistäjä.[7]
Heikki Siren kuoli 94-vuotiaana helmikuussa 2013. Kaija Siren kuoli vuonna 2001.[1]
Tuotanto ja huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaija ja Heikki Siren työskentelivät tiiviisti yhdessä, ja heidän yhteiset kilpailutyönsä palkittiin useissa arkkitehtikilpailuissa Suomessa ja ulkomailla. Heidän tuotantonsa on varsin runsas ja monipuolinen. Sirenien rakennusten leimaa-antava piirre on hillitty tyylikkyys. Se ilmenee muotokielessä, rakennustekniikassa, materiaalien laadussa ja uudisrakennuksen sopeuttamisessa ympäristöön. [8]
Läpimurtonsa Sirenit tekivät vuonna 1957 valmistuneella Otaniemen teekkarikylän kappelilla. Sen sisätilasta avautuu laaja näkymä viereiseen metsikköön. Sisätilan ja ympäristön rajaa on häivytetty muillakin tavoin. Sirenien 1960-luvun töitä ovat muun muassa Oriveden kirkko sekä Helsingin Ympyrätalo ja Kallion virastotalo. Niistä virastotalo on puhtaasti modernistinen, kun taas kirkko ja Ympyrätalo perustuvat pyöreisiin ja kaareviin aiheisiin. Oriveden kirkko muodostuu viidestä vastakkain kaartuvasta tiiliseinästä, joiden välissä on vino tasakatto. [8]
Seuraavilla vuosikymmenillä Sirenit toteuttivat useita suuria suunnitelmia: asuntoalueita, julkisia rakennuksia, kouluja ja pankkeja. Niistä huomionarvoinen on esimerkiksi Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun uudisrakennus 1972. Sen tyypillisiä piirteitä on tilojen muunneltavuus ja rohkea väritys. Ulkomaisista hankkeista tunnetuimpia ovat Boussy-Saint-Antoineen Pariisin lähelle toteutettu asuntoalue ja Japanin Hakoneen tehty lomakylä. [8]
Kaija ja Heikki Siren saivat 1950-luvulta alkaen useita ammatillisia huomionosoituksia. He saivat São Paulon IV biennaalissa vuonna 1957 sekä VI biennaalissa 1961 myönnetyt mitalit ja kunniamaininnat, Maailman arkkitehtiliiton Auguste Perret -palkinto 1965, Ranskan arkkitehtuuriakatemian kultamitali 1980, Suomen valtion rakennustaidepalkinto 1980 ja Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto vuonna 1984.[8] Heikki Siren sai vuonna 2009 italialaisen Benetton-säätiön kansainvälisen arkkitehtuuripalkinnon Otaniemen kappelin ja sen ympäristön suunnittelusta.[9]
Tunnettuja töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tarvasjoen sankaripatsas, Tarvasjoki nyk. Lieto, paljastettu 10.10.1948
- Otaniemen rantasauna, 1951
- Servin mökki, 1952
- Otaniemen kappeli, Espoo, 1957 (Kaija Sirenin kanssa)
- Aarnivalkean koulu, Espoo, 1957 (Kaija Sirenin kanssa)
- Otsonpesän rivitalo, Espoo, 1959 (Kaija Sirenin kanssa)
- Sauvosaaren koulu, Kemi 1961
- Oriveden kirkko, Orivesi, 1961 (Kaija Sirenin kanssa)
- Loviisan vesitorni, 1961 (Kaija Sirenin kanssa)[10]
- Alppitalo, Helsinki, 1961 (Kaija Sirenin kanssa)
- Haminan Yhteiskoulu, Hamina, 1963 (Kaija Sirenin kanssa)
- Kallion virastotalo, Helsinki, 1965
- STS:n talo, Tampere, 1965 (Kaija Sirenin kanssa)
- Kankaanpään kaupungintalo, 1967 (Kaija Sirenin kanssa)
- Puutarhakadun liiketalo, Tampere, 1968 (Kaija Sirenin kanssa)
- Ympyrätalo, Helsinki, 1968 (Kaija Sirenin kanssa)
- Kankaanpään seurakuntakeskus, 1971 (Kaija Sirenin kanssa)
- Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki, 1972 (Kaija Sirenin kanssa)
- Brucknerhaus, Linz (Itävalta), 1974 (Kaija Sirenin kanssa)[11]
- Suomen Kansallisteatterin Pienen näyttämön rakennus, 1954 (Kaija Sirenin kanssa)
- Kankaanpään liikuntakeskus, 1975 (Kaija Sirenin kanssa)
- Graniittitalo, Helsinki,1982 (Kaija Sirenin kanssa)
- Bagdadin kongressipalatsi, Irak, 1983 (Kaija Sirenin kanssa)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Oksanen, Kimmo: Ympyrätalon suunnitellut arkkitehti Heikki Siren on kuollut 25.2.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.2.2013.
- ↑ Siren, Heikki Kuka kukin on 1978 /Runeberg.org. 1978. Otava. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Tietoa teatterista Teatteri Hevosenkenkä. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Viikon taiteilija: teatterinjohtaja, ohjaaja Kirsi Siren (Archive.is:ssä, tallennettu 29.4.2013) Yle. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Siren Arkkitehdit Oy Siren Arkkitehdit. Viitattu 18.7.2011.
- ↑ Niiniluoto, Markku: Ympyrätalo sisältä täysin uusi, ulkoa klassikko. Projektiuutiset, 2004, nro 6. RPT-Docu. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2011. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Julkiset veistokset Taidemuseo.fi. Arkistoitu 31.10.2015. Viitattu 18.7.2011.
- ↑ a b c d Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 1, s. 9816–9818, art. Siren, Heikki ja Kaija. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-05124-5.
- ↑ Benetton-säätiö palkitsi Otaniemen kappelin 4.3.2009. Yle. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Loviisan vesitorni Archi-e -sivusto. Viitattu 1.8.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Helsingin Sanomien kuolinuutisen oikaisulähde tarkemmin?
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bruun, Erik – Popovits, Sara (toim.): Kaija + Heikki Siren: Arkkitehdit – Arkitekter. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04155-X.
- Nikula, Riitta: ”Siren, Heikki ja Kaija (1918–2013)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 61–64. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heikki Siren Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Heikki Sirenin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
- Sirén, Heikki hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Kaikki ja ei mitään: Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren. Espoon kaupunginmuseo.
| ||||||||||||||||||
