Heikki Siren
Heikki Siren (5. lokakuuta 1918 Helsinki – 25. helmikuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1] Hän oli arkkitehti Kaija Sirenin aviopuoliso.
Heikki Siren valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1946, jossa hän oli ollut isänsä J. S. Sirénin oppilaana. Siren työskenteli aluksi isänsä arkkitehtitoimistossa mutta perusti vaimonsa Kaija Sirenin kanssa oman toimiston vuonna 1949. Sirenit työskentelivät koko uransa ajan yhdessä.
Heikki ja Kaija Siren saivat Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon vuonna 1984.
Heikki Siren sai vuonna 2009 italialaisen Benetton-säätiön kansainvälisen arkkitehtuuripalkinnon Otaniemen kappelin ja sen ympäristön suunnittelusta.[2]
Heikki Sirenin isä oli Eduskuntatalon suunnitellut arkkitehti Johan Sigfrid Sirén. Heikki ja Kaija Sirenillä on neljä lasta,[3] joista vanhin, teatteritaiteen maisteri Kirsi Siren (ent. Aropaltio, s. 1945) on Teatteri Hevosenkengän johtaja. Tytär Sara Siren (ent. Popovits, 1947–2002) oli lavastaja ja teollinen muotoilija, koulutukseltaan taiteen maisteri.[4][5] Sirenien poika Jukka Siren (s. 1950) on arkkitehti [6][7] ja toinen poika Hannu Siren (s. 1953) on kuvanveistäjä.[8]
Heikki Siren kuoli 94-vuotiaana helmikuussa 2013. Kaija Siren kuoli vuonna 2001.[1]
Tunnettuja töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Otaniemen kappeli, Espoo, 1957 (Kaija Sirenin kanssa)
- Aarnivalkean koulu, Espoo, 1957 (Kaija Sirenin kanssa)
- Otsonpesän rivitalo, Espoo, 1959 (Kaija Sirenin kanssa)
- Sauvosaaren koulu, Kemi 1961
- Oriveden kirkko, Orivesi, 1961 (Kaija Sirenin kanssa)
- Loviisan vesitorni, 1961 (Kaija Sirenin kanssa)[9]
- Haminan Yhteiskoulu, Hamina, 1963 (Kaija Sirenin kanssa)
- Kallion virastotalo, Helsinki, 1965
- Kankaanpään kaupungintalo, 1967 (Kaija Sirenin kanssa)
- Ympyrätalo, Helsinki, 1968 (Kaija Sirenin kanssa)
- Liiketalo Tampereen keskus, Puutarhakatu 21, Tampere, 1968 (Kaija Sirenin kanssa)[10]
- Kankaanpään seurakuntakeskus, 1971 (Kaija Sirenin kanssa)
- Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki, 1972 (Kaija Sirenin kanssa)
- Brucknerhaus, Linz (Itävalta), 1974 (Kaija Sirenin kanssa)[11]
- Suomen Kansallisteatterin Pienen näyttämön rakennus, 1954 (Kaija Sirenin kanssa)
- Kankaanpään liikuntakeskus, 1975 (Kaija Sirenin kanssa)
- Graniittitalo, Helsinki,1982 (Kaija Sirenin kanssa)
- Bagdadin kongressipalatsi, Irak, 1983 (Kaija Sirenin kanssa)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Oksanen, Kimmo: Ympyrätalon suunnitellut arkkitehti Heikki Siren on kuollut 25.2.2013. Helsingin sanomat. Viitattu 25.2.2013.
- ↑ Benetton-säätiö palkitsi Otaniemen kappelin 4.3.2009. Yle. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Siren, Heikki Kuka kukin on 1978 /Runeberg.org. 1978. Otava. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Tietoa teatterista Teatteri Hevosenkenkä. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Viikon taiteilija: teatterinjohtaja, ohjaaja Kirsi Siren (Archive.is:ssä, tallennettu 29.4.2013) Yle. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Siren Arkkitehdit Oy Siren Arkkitehdit. Viitattu 18.7.2011.
- ↑ Niiniluoto, Markku: Ympyrätalo sisältä täysin uusi, ulkoa klassikko. Projektiuutiset, 2004, nro 6. RPT-Docu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.7.2011.
- ↑ Julkiset veistokset Taidemuseo.fi. Viitattu 18.7.2011.
- ↑ Loviisan vesitorni Archi-e -sivusto. Viitattu 1.8.2015.
- ↑ Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, liite 2: Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 13: Puutarhakadun liiketalo. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 4.8.2018.
- ↑ Helsingin Sanomien kuolinuutisen oikaisu
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heikki Siren Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Kansallisbiografia (maksullinen artikkeli)
- Heikki Sirenin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
