Frenckellin paperitehdas
| Frenckell[1] | |
|---|---|
| Frenckellin entinen paperitehdas | |
 Frenckell vuonna 2013 |
|
| Osoite | Frenckellinaukio 2, Satakunnankatu 15[1] |
| Rakennustyyppi | liike- ja toimistorakennus |
| Valmistumisvuosi | ensimmäinen tehdas 1783, uudistus noin 1842, piippu 1875, purettujen osien tilalle uutta 1906 |
| Purkuvuosi | 1904 (osittain) |
| Suunnittelija | Birger Federley (1904) |
| Tyylisuunta | jugend |
| Bruttoala | 29 000 |
| Verkkosivut | |
 |
|
Frenckell eli entinen Frenckellin paperitehdas toimi Tampereella Tammerkosken varrella. Se oli Tampereen ensimmäinen tehdas ja Suomen ensimmäinen paperitehdas.[2] Frenckellin rakennukset kuuluvat Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.[3] Tammerkosken ympäristö on valittu myös yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta.[4]
Rakennuksen mukan on nimetty sen vieressä sijaitseva Frenckellin aukio ja rakennuksessa sijaitseva Frenckellin näyttämö.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paperitehtaan aika 1783–1928
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Häggmanin aika 1783–1809
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjalainen kupariseppä Abraham Häggman[3] perusti Tammerkosken varrelle Suomen ensimmäisen paperitehtaan ja Tampereen ensimmäisen tehtaan vuonna 1783. Paperipruukin paikaksi hän valitsi Tammerkosken keskijuoksun.[2] Samaan aikaan hän perusti myös vaskipajan, värjäämön ja suurimomyllyn. 1800-luvun alussa näistä toimi enää paperitehdas.[6] Tehdas edusti manufaktuuriteollisuutta,[3] ja lumpuista valmistettiin käsityönä konsepti-, kartuusi-, makulatuuri- ja painopaperia. Häggmania kutsutaan Tampereen teollisuuden isäksi ja hänen muistolaattansa on kiinnitetty savupiipun juureen, samaan paikkaan, jossa alkuperäinen tehdas sijaitsi.[6]
Lefrénin aika 1810–1831
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Häggmanin kuoltua vuonna 1810 Hatanpään kartanon omistaja Lars Gustaf Lefrén osti tehtaan. Alueella sijaitsi käsipaperitehdasrakennus, kuivaus- ja pakkaushuone. Hän osti myös lisämaata tehtaan läheisyydestä aj rakennutti uuden kivirakenteisen tehdasrakennuksen paperimyllyn läheisyyteen. Lefrénin leski myi tehtaan vuonna 1832.[6]
Frenckellien aika 1832–1929
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]J.C. Frenckellin aika 1832–1844
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tehtaan uusi omistaja oli Johan Christopher Frenckell (1789–1844). Hän toimi Helsingin yliopiston kirjanpainajana[3], perheyrityksen kolmannessa polvessa.[7]
Turun akatemian vuonna 1642 perustama kirjapaino oli siirtynyt vuonna 1758 Frenckellin isoisän, Johan Christopher Frenckellin (1719–1779) omistukseen.[8] Frenckellin isä, Johan Christopher Frenckell (1757–1818), jatkoi kirjapainon toimintaa.[9] Kirjapainossa painettiin esimerkiksi Suomen ensimmäistä sanomalehteä ja Kalevalaa.[7] Frenckell (II) alkoi selvittää oman paperitehtaan hankkimista kirjapainon tarpeita varten[7] ja osti Prunkkalan Järvenojan paperitehtaan vuosisadan vaihteessa.[9] Hän otti poikansa yhtiökumppanikseen vuonna 1814.[9] Isänsä kuoleman jälkeen Frenckell (III) johti kirjapainoa aluksi äitinsä kanssa ja vuodesta 1822 lähtien yksin. Kirjapainolla oli ollut painoprivilegio 60 vuotta, mutta vuonna 1825 Frenckell hankki myös henkilökohtaisen privilegion. Frenckellin omaisuus, mukaanlukien kirjavarastot ja painokoneet, tuhoutui lähes kokonaan Turun palossa vuonna 1827. Hän osti uudet koneet Tukholmasta toimintansa lopettaneesta kirjapainosta ja julkaisi ensimmäisen sanomalehden viisi viikkoa palon jälkeen.[9] Vuonna 1828 yliopisto ja paino muuttivat Helsinkiin.[8]
Paperitehtaan hankittuaan Frenckell alkoi rakennuttaa paikalle kolmikerroksista tehdasta, jossa käynnistettiin vuonna 1842 Suomen ensimmäinen[10] jatkuvatoiminen paperikone.[11] Paperin raaka-aineena käytettiin lumppua.[12] Tehdas oli osa Frenckellin kirjapainoliiketoimintaa, jota hän johti Helsingistä käsin toiminimellä J.C.Frenckell ja poika.[6] Poikia hänellä oli itse asiassa kolme. Frenckellin kuoltua yritystoiminta jaettiin poikien kesken.[9] Yhtiöön kuului Tampereen paperitehtaan lisäksi Turun kirjapaino ja -kauppa ja Helsingin kirjapaino ja -kauppa.[13]
F. Frenckellin aika 1844–1878
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Frans von Frenckell oli valmistunut ylioppilaaksi, hän lähti Keski-Eurooppaan tutustumaan paperiteollisuuteen. Opintomatkansa jälkeen hän valvoi vuonna 1841 uuden paperikoneen asennusta Tampereella ja aloitti sen jälkeen tehtaan teknisenä johtajana.[13] Isänsä kuoleman jälkeen hän alkoi johtaa tehdasta vuonna 1844 ja kasvatti siitä Suomen johtavan paperitehtaan.[6] Vuonna 1954 tukkukauppiaan oikeudet hankkinut Frenckell[13] lunasti veljiensä perintöosuudet yhtiöstä vuonna 1856.[6] [9] Turun paino ja kirjakauppa myytiin samana vuonna[13] ja Tampereelle hankittiin toinen paperikone.[11]
Vuonna 1865 Frenckell osti Tampereen verkatehtaan.[13] Hänet aateloitiin vuonna 1868.[9] 1860-luvulla Frenckell toimi valtiopäivillä kanslistina. Hänestä tuli myös valtiopäiville ensin porvarissäädyn, sitten aatelissäädyn jäsen kuolemaansa asti. Valtiopäivillä hän ajoi Tampereen erioikeuksia ja rautatien rakentamista kaupunkiin. Hän osallistui Tampereen pientenlastenkoulun perustamiseen ja perusti Tampereelle kirjapainon, jossa painettiin Tampereen Sanomia. Painon hän myi vuonna 1870.[13] 1860-luvulla muut paperitehtaat alkoivat käyttää puuhioketta paperin raaka-aineena[6] ja Frenckellin tehdas menetti asemansa Suomen suurimpana.[2]
Seuraavalla vuosikymmenellä Frenckellin paperitehdas laajeni voimakkaasti. Alueella säilynyt tehtaan kahdeksankulmainen noin 60-metrinen piippu on pystytetty vuonna 1870.[6] Piipun rakensivat venäläiset muurarit, sillä Suomessa ei ollut näin korkean piipun rakentamiseen tottuneita ammattilaisia. Rakentamista vaikeutti se, että muuraus tehtiin ilman varsinaisia ulkopuolisia telineitä.[14] Tehtaan kolmas paperikone hankittiin samana vuonna.[11] Vuonna 1877 alueelle valmistui insinööri Hermann Kauffmanin suunnittelema kaksikerroksinen tiilirakennus.[6] Samana vuonna tehtaassa alettiin käyttää lumpun ohella myös olkea paperin valmistukseen.[13] Olkimassatehtaan viereen rakennettiin höyrypannuhuone,[6] jota on sittemmin käytetty muun muassa kirjaston lehtilukusalina ja musiikkiklubina.[11]
W. ja C.T. Frenckellin aika 1878–1899
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun F. Frenkell kuoli vuonna 1878, yritystä alkoi johtaa hänen kaksi vanhinta poikaansa. Paperitehdasta johti hänen 25-vuotias poikansa Waldemar von Frenckell, Helsingin kirjapainoa ja kustantamoa 23-vuotias Carl Theodor von Frenckell.[13] Usein he kuitenkin tuurasivat toisiaan, ja ajan myötä Tampereelle matkustelu alkoi rasittaa sydänvaivoista kärsinyttä C.T. Frenckelliä, jonka perhe asui Helsingissä.[15]
Vuonna 1885 Venäjän keisarikunta asetti tuontitullit suomalaiselle paperille. Tämän myötä yhtiön liikevaihto romahti ja alkoi kasvaa vasta 1890-luvulla. Vuoteen 1887 mennessä veljekset olivat lunastaneet itselleen äitinsä ja kahdeksan sisaruksensa osuudet yhtiöstä. W. Frenckell toimi yhtiön isännöitsijänä ja vastasi yhtiön toiminnoista Tampereella, kun taas hänen veljensä hoiti Helsingin asioita. 1880- ja 1890-luvulla paperitehtaalla tehtiin lukuisia teknisiä parannuksia.[15]
Vuonna 1899 veljet päättivät eriyttää liiketoiminnat kahteen yhtiöön.[15] W. Frenckell[15] sai Frenckellin kirjapainon.[12] [8] Kirjapainoliiketoimintaa suku harjoitti keskeytyksettä yhteensä yhdeksän sukupolven ajan. Painotoiminta ajautui konkurssiin vuonna 2008.[7]
von Frenckellien aika 1900–1927
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| J. C. Frenckell & Son Aktiebolag | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Perustettu | 1901 (vaihdettu yhtiömuotoa) |
| Perustaja | C.T. Frenckell |
| Lakkautettu | 1931 |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Tuotteet | Paperi |
| Omistaja | Frenckellin suku |
Paperitehdas jäi vastentahtoiselle C.T. Frenckellille.[15] Frenckellin paperitehdas muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1901[16] ja sen nimeksi tuli J.C. Frenckell & Poika Oy.[6] C.T. Frenckellin kuollessa vuonna 1902 tehtaan myynnistä 88 prosenttia meni Venäjälle. Hän jätti yli puolet yrityksestä tyttärelleen Karin Rosenlewille, joka oli naimisissa Rosenlew-yhtiön toimitusjohtaja Erik Rosenlewin kanssa. Hänen kaksi poikaansa saivat kumpikin 17 prosentin osuuden.[12]
Perikunta päätti uudistaa alueen epäkäytännölliseksi muodostunutta rakennuskantaa ja[6] vuonna 1904 vanhat tehdasrakennukset purettiin osittain.[3] Lumppupaperin valmistamisesta luovuttiin vuonna 1905 ja se korvattiin puupohjaisella paperilla.[13] Tehtaan uudistuksen suunnittelivat arkkitehti Birger Federley ja insinööri K.A. Niinikoski.[6] 1910-luvun loppuun mennessä tehdas sai nykyisen punatiilisen julkisivun,[11] joka on tyyliltään jugendia.[7] Vanhaa julkisivua jätettiin jäljelle Kirkkokadun puolella sijainneen vesitornin kohdalle, mutta myös kosken puolelle.[6] Rakennuksen bruttopinta-ala oli noin 20 000 neliömetriä.[17] Federley suunnitteli tehtaaseen lukuisia muitakin muutoksia ja laajennuksia aina vuoteen 1929 asti.[6]
Vanha paperikone myytiin Oy Sähkö Voimalle vuonna 1920.[12] Tähän mennessä yhtiön omistus oli siirtynyt täysin porilaiselle W. Rosenlew & Co -yhtiölle. J. C. Frenckell & Son Aktiebolag sulautettiin Rosenlewiin osakevaihdon avulla seuraavana vuonna[12] ja Frenckellin paperitehtaasta tuli Rosenlewin tytäryhtiö.[3] Rosenlew-yhtiöllä oli pahoja velkaongelmia, mutta niistä selvittiin pitkälti Karin Rosenlewin veljen, säästäväisyydestään tunnetun Rafael von Frenckellin avulla.[7]
Paperitehtaan toiminta oli kannattavaa, mutta rakennukset päätettiin kuitenkin myydä Tampereen kaupungille vuonna 1928. Sijainti kaupungin keskustassa esti tehtaan laajentamisen ja raaka-ainetta oli hankala kuljettaa ilman rautatietä.[6] Paperitehtaan toiminta päättyi kesäkuussa 1929.[12]
Tampereen kaupungin omistuksessa 1928–2022
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alue siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen vuonna 1928.[3] Kaupunki halusi tehdä alueesta monumentaalikeskuksen, johon kuuluisi rantapuisto ja Frenckellin rakennusten paikalle rakennettava kaupungintalo. Kaupunki teetti tehtaan ensimmäiset, väliaikaiseksi ajatellut, muutokset 1930-luvun alussa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin ohjauksessa. Kirkkokadun päästä purettiin varasto ja Satakunnankadulle rakennettiin jalankulkuarkadi. Tehtaaseen sijoitettiin harrastus- ja työtiloja, mutta siellä harjoitettiin myös pientä teollisuustoimintaa, paikalla sijaitsi esimerkiksi puukorkotehdas ja kenkätehdas. Tiloissa oli myös kunnalliset voimistelusalit, ammattikoulun tiloja ja toimitiloja kaupungin eri työaloille.[6]
Vuonna 1936 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jossa haettiin ehdotuksia torin ja Frenckellin alueen uudistamiseen. Tarkoitus oli purkaa alueelta pääosa vanhoista rakennuksista, esimerkiksi Frenckellin tehdas ja konttori. Vain kirkko, kirjastotalo ja teatteri olisi säästetty.[11] Rakennusten purkuaikeet haudattiin toisen maailmansodan syttymisen myötä.[18] Sodan jälkeen kaupungilla oli rahapula ja uuden kaupungintalon rakentamisen sijaan se alkoi[18] kunnostaa Frenckellin rakennuksia virastokäyttöön.[3]
.jpg)
Virastokäytön lisäksi rakennuksessa oli muutakin toimintaa. 1960-luvulla kiinteistössä tehtiin Suomen televisiohistoriaa, kun Tamvisio aloitti toimintansa.[18] Tamvisio toimi harrastepohjalta ja sillä oli käytössään 120 neliön tila. Vuonna 1963 kaksi vuotta toiminut Tamvisio teki Suomen ensimmäisen ulkolähetyksen. Keskustorin laidalta kuvattu pätkä siirrettiin studioon paksua kaapelia pitkin.[19] Kiinteistöstä löytyy muistolaatta televisiotoiminnan aloittamisesta.[1] Vanhasta pannuhuoneesta tehtiin Tampereen kaupunginkirjaston Frenckellin lehtilukusali.[18] Sisäpihalta purettiin varasto ja sen paikalle suunniteltiin katettua autopaikoitusaluetta. Tästä suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin.[6]
1970-luvun loppuun mennessä Frenckellin rakennusten arvo rakennushistorian, kaupunkikuvan ja arkkitehtuurin kannalta alettiin tunnustaa kaupungissa yleisesti.[6] Vuonna 1978 Tampereen kaupunki ehdotti, että Tampereen teatteri voisi saada käyttöönsä toisen salin, joka kunnostettaisiin Frenckellin tehdasrakennukseen.[20]
1980-luvulla rakennuksen kellotorni ennallistettiin Federleyn aikaiseen asuunsa.[3] Vuonna 1982 Tampereen Teatteri otti käyttöön Frenckell-näyttämön[17], joka oli tehty rakennuksen Satakunnansaliin. Paperikonesiiven pohjakerrokseen valmistui henkilöstöravintola. Vuoden 1984 tulipalon jälkeen Hollanteri-siipeen rakennettiin toimisto- ja saunatiloja.[6]
Vuonna 1996 kaupungin tekniselle palvelukeskukselle Frontille tehtiin tilat ja oma siltasisäänkäynti.[6] Vuosituhannen vaihteessa Frenckellin tehdasrakennukset ja konttori erotettiin omiksi korttelialueiksi ja samalla rakennukset suojeltiin. Kirjastonpuisto muodostettiin konttorin ja tehdasrakennusten välisestä viheralueesta ja koskenrannan viheralueesta ja vanhan pannuhuoneen ympärillä olevasta alueesta.[11] Vuonna 2000 jalankululle ja pyöräilylle valmistui silta, joka kulkee koskenrannan siipirakennuksen läpi.[6] Samoihin aikoihin tehtaan sisätiloissa tehtiin täydellinen peruskorjaus toimistokäyttöön.[3]
Vuonna 2016 Tampereen kaupunki alkoi suunnitella virastojensa siirtämistä Frenckellin kiinteistöstä. Myynti vaati alueen asemakaavan muuttamista, sillä alue oli kaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi.[18] Frenckellin lehtilukusali suljettiin heinäkuun lopussa, ja sen toiminta siirrettiin Tampereen kaupungin pääkirjasto Metson parvikerrokseen.[21] Seuraavana vuonna pannuhuoneen tilojen vuokralaiseksi valittiin akustispainotteinen livemusiikkiklubi, G Livelab -musiikkinäyttämö,[7] jonka toiminnasta vastaa Suomen Muusikkojen Liitto.[16]
Vuonna 2019 alue oli virastokäytössä, minkä lisäksi siellä toimi myös Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämö, kaupungin palvelupiste, teknisen- ja ympäristötoimen tiloja ja ravintola.[7][11] Kaupungilla oli rakennukselle kolme ostajakandidaattia. Ne kaikki suunnittelivat alueen hyödyntämistä hotelli-, ravintola- ja toimistotiloina.[7]
Päätösten rakennusten myynnistä tehtiin toukokuussa 2021. Ostajana oli Marko Kuusisto M/K Tampere IV Oy:stä, jonka taustalla vaikutti kiinteistösijoitusyhtiö Aare Invest Oy. Tonttia kaupunki ei myynyt.[16] Kaupan ehtojen mukaan teatteri pysyy kiinteistön vuokralaisena ainakin vuoteen 2046 asti.[22]
Yksityisessä omistuksessa 2022–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2022 Tampereen kaupunki myi tehtaan kiinteistöyhtiölle, jonka taustalla vaikuttaa sijoitusyhtiö Aare Invest[5] ja Marko Kuusisto. Yhtiö suunnitteli alueelle hotelli- ja ravintolatoimintaa.[23] Kaupat tehtiin kahdesti, sillä ensimmäisessä oli tehty oikeuden mukaan muotovirhe.[5] Rakennus maksoi 14,3 miljoonaa euroa.[24]
Asemakaavan muutos hyväksyttiin tammikuussa 2023. Muutoksen myötä kaupungin virastot voidaan muuttaa "majoitus-, ravintola- ja tapahtumapalvelujen keskittymäksi". Koska alue on valtakunnallisesti merkittävä, vanhat rakennukset tulee säilyttää ja muutokset tehdään Museoviraston ohjauksessa.[25] Alueen kehittämistä ideoitiin myös yleisökilpailun avulla.[17]
Vuonna 2024 kaupunki myi Aare Investille myös tehtaan vieressä sijaitsevan konttorirakennuksen.[5]
Seuraavana vuonna 2025 Aare Invest täsmensi suunnitelmiaan paperitehtaan alueella. Sinne tulisi muun muassa hotelli, kylpylä, ravintoloita ja toimistoja.[5] Samaan aikaan yhtiö kunnosti Frenckellin konttoria ravintolaksi.[23] Konttorin ensimmäiset vuokralaiset muuttivat syyskuussa.[5]
Tehdasrakennuksen peruskorjauksen on tarkoitus alkaa elokuussa 2026,[5] jolloin Tampereen kaupunki siirtää tiloista omat toimintonsa.[5]
Alueen käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinteistön ydin on Frenckellin 1830-1840-luvuilla rakennuttama kolmikerroksinen tehdas.[10] Ulkoasultaan Frenckellin alue edustaa 1900-luvun alun jugendia. Rakennuksen tyyli erosi silloisesta kansanomaisesta rakentamisesta laadultaan sekä käsityön ja yksityiskohtien määrältään. Sisätilat eivät ole alkuperäiset, sillä niitä alettiin muuttaa toimistoiksi jo 1950-luvulla.[16]
Frenckellin tehdas, Frenckellin pannuhuone ja Frenckellin savupiippu[1] on suojeltu asemakaavalla.lähde? Frenckellin kiinteistön bruttoneliömäärä on noin 29 000 neliötä. Sen sisäpihalla on toiminut terassi ja siellä on järjestetty tapahtumia.[18] Rakennuksen ulkosivu on suojeltu.[5]
Vuonna 2025 Aare Investin toimitusjohtaja Marko Kuusisto kertoi, että alueen suunnitelmiin kuuluu:[5]
- Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämön säilyttäminen nykyisessä käytössä
- hotelli, jossa olisi noin 175 huonetta
- kylpylä
- noin 4500 neliötä toimistotilaa
- tehtaan viereen rakennetut sauna- ja ravintolatilat.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Rakennetun ympäristön kohde: Frenckell / entinen Frenckellin paperitehdas siiri.tampere.fi. Arkistoitu 19.6.2025. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 3 Nieminen, Elina: Pienestä ”pläntistä” kasvoi Suomen suurin teollisuuskaupunki Yle Uutiset. 4.6.2025. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 RKY – Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ Ymparisto > Kansallismaisemat www.ymparisto.fi. Viitattu 1.4.2019.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Uusi omistaja paljastaa: 1700-luvulla perustettu paperitehdas muuttuu hotelliksi ja kylpyläksi Tampereen keskustassa Yle Uutiset. 14.7.2025. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Lyytinen, Hanna: Frenckell Rakennushistoriallinen dokumentointi ekstrat.tampere.fi. 2001--01-24. Tampereen kaupungin tilakeskus. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Laitinen, Vesa: Erikoinen sattuma paljasti Eric von Frenckellille, 44, hänen mahtisukunsa kytkökset Tampereelle Aamulehti. 8.12.2019. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 3 Frenckellin Kirjapaino Oy — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 Frenckell, Johan Christopher (1789 - 1844) kansallisbiografia.fi. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 Koskinen, Anu Leena: Tampere myy historiallisen tehdasrakennuksen Frenckellin ydinkeskustasta Yle Uutiset. 2.4.2019. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 Ståhlberg, Ann-Mari: Frenckellin konttori Rakennushistoriaselvitys ekstrat.tampere.fi. 19.2.2019. Tampereen kaupunki. Viitattu 12.10.2025.
- 1 2 3 4 5 6 J. C. Frenckell & Son Ab — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Frenckell, Frans von (1821 - 1878) kansallisbiografia.fi. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ Lilius, Martin: Frenckellin paperit. Tampereen paperitehdas kuvina, s. 46. Tampereen museoiden julkaisuja 53, 2000.
- 1 2 3 4 5 Kauppaneuvos Waldemar von Frenckell (1853–1936) kansallisbiografia.fi. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 3 4 Grönroos, Reija; Matson-Mäkelä, Kirsi: 150 vuotta sitten Tampereen ytimessä tehtailtiin lumppupaperia – kohta kansallismaisemaan houkutellaan väkeä hotellikylpylällä Yle Uutiset. 18.5.2021. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 3 Vuorinen, Terho: Tampereen ytimessä pian taas valtava työmaa Ilta-Sanomat. 12.9.2023. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 3 4 5 6 Mylläri, Jari: Onko tässä uuden hotellin sviitti? Aamulehti. 15.12.2016. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ Tanninen, Jouni: TV:n ulkolähetys oli 50 vuotta sitten tekniikan äärirajoilla Yle Uutiset. 1.10.2013. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ Historia Tampereen Teatteri. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ Tampereen kaupungin lehtilukusali sulkeutuu lauantaina Aamulehti. 26.7.2016. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ Tanninen, Jouni: Tampereen Teatteri jatkaa Frenckellissä ainakin 25 vuotta Yle Uutiset. 3.6.2021. Viitattu 11.10.2025.
- 1 2 Laitinen, Vesa: Tammerkosken savupiiput kylmenivät yksi kerrallaan Aamulehti. 19.1.2025. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ Roth, Raili: Historiallinen rakennus Tampereen ydinkeskustasta myyntiin Aamulehti. 4.5.2023. Viitattu 11.10.2025.
- ↑ Jäntti, Mari: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Frenckellin asemakaavan Yle Uutiset. 30.1.2023. Viitattu 11.10.2025.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu (2005) Telan ympäri – Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Frenckellin verkkosivu
- Haamme vanhin paperitehdas muuttaa majaa. Frenckellin paperitehdas, Tampereen ensimmäinen teollisuuslaitos, päätetty siirrettåv&m Poriin, Aamulehti, 6.6.1926, nro 147, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot