Kai Antturi
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Hymistelyä pois; |
| Kai Antturi | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. maaliskuuta 1926 Hyvinkää |
| Kuollut | 26. elokuuta 2009 (83 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | saarnaaja, toimittaja |
| Vanhemmat |
Einar Antturi (aik. Granberg) Lempi Antturi (os. Elomaa) |
| Puoliso | Sisko Antturi (os. Ikonen) |
| Lapset | Arto Antturi |
Kai Antturi (22. maaliskuuta 1926 Hyvinkää – 26. elokuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen helluntaiherätykseen lukeutuva saarnaaja ja toimittaja. Kai Antturi toimi Helsingin Saalem-seurakunnan saarnaajana vuodesta 1951 alkaen ja seurakunnan johtajana vuosina 1971–1989. Hän oli perustamassa kristilliseen lähetystyöhön keskittyvää radioasemaa IBRA-radiota ja Suomen ensimmäistä kristillistä kirjakauppaa. Työuransa aikana hän toimi useissa toimituksellisissa tehtävissä, muiden muassa Hyvä Sanoma- ja Vastaus -lehtien päätoimittajana.
Hänen saarnojaan on julkaistu teoksessa Kai Antturi - Sanan mies (Aikamedia 2003). Kai Antturi - rakentaja (Aikamedia 2008) on Markku Vuorisen kirjoittama elämäkertateos.
Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kai Antturi syntyi Hyvinkäällä, missä hänen isänsä, rakennusmestari Einar Granberg hoiti rautatieaseman vieressä sijainnutta, sisariensa omistamaa matkustajakotia. Perhe muutti Helsinkiin, ensin Konstantininkadulle (nyk. Meritullinkatu) ja sitten Vänrikki Stoolin kadulle, vuonna 1928. Perheeseen kuuluivat Kain lisäksi sisarukset Anna-Liisa (s. 1925), Kirsti (s. 1928), Seppo (s. 1932) ja Marjatta (s. 1935) sekä äiti Lempi Bertta Katariina o.s. Elomaa. Vuonna 1935 Einar Granberg päätti muuttaa sukunimensä Antturiksi. Antturin tila oli Einar Granbergin äidin, Charlotta Löfgrenin kotitila Nurmijärvellä. Perheen äiti, Lempi Antturi koki hengellisen uudistumisen englantilaisen Smith Wigglesworthin kokouksissa 1930-luvun alussa ja liittyi Helsingin Saalem-seurakuntaan. Äidin ratkaisulla oli merkittävä vaikutus koko perheeseen ja lapsien elämänuraan.
Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulunsa Kai Antturi kävi Helsingin normaalilyseossa. Jatkosodan aikana perhe muutti Turkuun, missä Einar Antturi toimi laivastoasemalla rakennusmestarina. Kai Antturi kirjoitti ylioppilaaksi Turun klassillisesta lyseosta 1945, opiskeli sen jälkeen piirustusta ja työskenteli lyhyen aikaa arkkitehtitoimistossa. Muutettuaan takaisin Helsinkiin hän opiskeli yhteiskunnallisessa korkeakoulussa 1948−51.
Saarnaajana ja seurakunnan johtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muut urasuunnitelmat saivat kuitenkin jäädä, kun Helsingin Saalem-seurakunnan johtaja Eino I. Manninen kutsui Antturin apulaisekseen vuonna 1951. Kai Antturi toimi avustavana saarnaajana vuoteen 1971 asti jatkaen sitten seurakunnan johtajana aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 1989. Antturin aikana Helsingin Saalem-seurakunta rakennutti uuden rukoushuoneen, Saalem-temppelin, Näkinkuja 3:een Hakaniemeen. Rakennus valmistui 1977.
Perhe-elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antturi avioitui vuonna 1958 Sisko Johanna Ikosen (s. 1935) kanssa. Heille syntyi kuusi lasta, Eero, Arto, Lena, Kaisa, Susanna ja Juha sekä 18 lastenlasta. Lapsista toiseksi vanhin, Arto Kai Antturi (s. 1961), on luterilainen pappi ja Helsingin Pitäjänmäen seurakunnan entinen kirkkoherra.
Vuosikymmenten työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antturi vaikutti vuosikymmenien ajan useiden helluntaiherätyksen yhdistyksien hallituksissa sekä kirkkojen välisissä toimikunnissa. Erityisen lähellä hänen sydäntään oli kristillinen media. Hän oli 1960-luvulla perustamassa Kristillinen kirjallisuuden seuraa ja Helsingin Kristillistä kirjakauppaa. Hän toimi maailmanlaajuista medialähetystoimintaa harjoittavan Hyvän Sanoman Radio ry:n (nyk. Avainmedia Lähetysjärjestö ry) hallituksen puheenjohtajana yli kahdenkymmenen vuoden ajan vuoteen 1999 saakka.
Antturi toimi kristillisen kustannusliikkeen Ristin Voitto ry:n (sittemmin Aikamedia Oy) hallituksen puheenjohtajana 1988−92 ja Hyvä Sanoma -lehden päätoimittajana 1989−92.
Antturi oli mukana maailmanlaajuisen helluntaiherätyksen toiminnassa kuuluen Helluntaiherätyksen maailmankonferenssin johtokuntaan 1982−98 ja Pentecostal European Fellowshipin päätoimikuntaan 1970−1996.
Sananjulistajana ja seminaaripuhujana Antturi vieraili eri puolilla Suomea sekä kaikkiaan 34 maassa. Hän oli ahkera kristillisiin lehtiin kirjoittaja ja häneltä ilmestyi useita kirjoja. Yhtenä Suomen kristillisen elämän keskeisenä vaikuttajana ja sananjulistajana hän oli tunnettu ja pidetty laajalti oman hengellisen liikkeensä ulkopuolellakin eri kirkkojen piirissä.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Kai Antturin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Vuorinen, Markku: Kai Antturi - rakentaja. Aikamedia, 2008.
- Smith Wigglesworth -sivut