Messukylän seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Messukylän seurakunta
Messukyla parish logo.png Messukylä.parish.location.2022.svg

tunnus

sijainti

Messukylän kirkko
Messukylän kirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Tampereen hiippakunta
Rovastikunta Tampereen tuomiorovastikunta
Seurakuntayhtymä Tampereen seurakuntayhtymä
Pääkirkko Messukylän kirkko
Perustettu 1636
Jäsenmäärä 41 417[1] (2021)
Kirkkoherra Juha Itkonen
Messukylän seurakunta

Messukylän seurakunta tai Tampereen Messukylän seurakunta on Tampereella toimiva evankelis-luterilainen seurakunta. Seurakunta kuuluu Tampereen seurakuntayhtymään. Messukylän seurakunnassa on 41 417 jäsentä ja se on suurin Tampereen viidestä seurakunnasta.[2]

Messukylän seurakunta on pinta-alaltaan laaja. Siihen kuuluvat Messukylän, Annalan, Haiharan, Kaukajärven, Hankkion, Lukonmäen, Turtolan, Aakkulan, Hakametsän, Huikkaan, Takahuhdin, Ruotulan, Pappilan, Ristinarkun, Linnainmaan, Leinolan, Holvastin ja Vehmaisten kaupunginosat.

Messukylän seurakunnan kirkkoherrana on vuodesta 2020 lähtien toiminut Juha Itkonen.

Historia[3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Messukylä lienee muodostettu Pirkkalan kirkkopitäjän kappeliseurakunnaksi 1400-luvun alussa, katolisella keskiajalla. Messukylän ensimmäinen kirkko rakennettiin todennäköisesti 1430-luvun alussa. Kivikirkon rakennusvaiheet ajoittuvat vuosien 1510 ja 1530 välille.

Luterilaisuuden aikaan siirtymisen jälkeen vuonna 1636 Messukylä itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnakseen. Teiskosta tuli puolestaan Messukylän kappeliseurakunta. Vuonna 1779 perustettiin Tampereen kaupunki, joka jäi kirkollisesti Messukylän seurakuntaan.

Venäjän vallan aikana, teollistumisen myötä, kaupunki alkoi kasvaa. Messukylän uusi tiilikirkko rakennettiin vuonna 1879. Vuoden 1865 kunnallisasetus johti Messukylän ja Teiskon kuntien perustamiseen, mutta vasta vuonna 1904 toteutui Teiskon ja Tampereen seurakunnallinen itsenäistyminen.

Itsenäisyyden ajan alkaessa, vuoden 1918 kansalaissodassa, Messukylän kirkontienoo joutui keskelle traagisinta sotatannerta. Vuonna 1924 myös Aitolahti erotettiin Messukylästä itsenäiseksi kunnaksi ja seurakunnaksi. Vuonna 1923 Tampereesta tuli hiippakuntajaon myötä tuomiokirkkoseurakunta. Kaupunkien kasvaessa niiden alueelle alettiin muodostaa useampia seurakuntia yhteistalouteen. Tampereella toteutui ensin jako suomen- ja ruotsinkieliseen vuonna 1926. Sitten Pohjois-Pirkkalasta kaupunkiin liitetystä alueesta muodostettiin Harjun seurakunta vuonna 1937.

Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1947 Messukylän kunta liitettiin Tampereeseen, mikä johti seuraavana vuonna myös seurakunnan liittämiseen seurakuntien yhteistalouteen. Vuonna 1953 Tuomiokirkkoseurakunnasta erotettiin Pyynikin, Kalevan, Viinikan ja Härmälän seurakunnat. Kun Aitolahden kunta vuonna 1966 liitettiin Tampereeseen, myös seurakunta liitettiin seurakuntien yhteistalouteen. Samoin kävi Teiskon vuonna 1972. Kunnat hävisivät, mutta seurakunnat jäivät vaalimaan paikallisidentiteettiä. Väestönkasvun myötä Messukylä kohosi Tampereen suurimmaksi seurakunnaksi. Siksi siitä erotettiin vuonna 1980 Hervanta.

Vuosituhannen taitteessa kaupungin yhä kasvaessa Messukylä kohosi jälleen suurimmaksi seurakunnaksi. Ajan saatossa seurakunnan alue pieneni, mutta väestö kasvoi kymmeniin tuhansiin.

Vuonna 2014 vanha Messukylän seurakunta lakkautettiin ja perustettiin uusi Messukylän seurakunta, johon liitettiin myös Aitolahden ja Teiskon seurakunnat.

Kirkkoherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Severinus Matthiae Birkelman (1636-60)
  • Magnus Canuti Wallaeus (1661-86)
  • Nicolaus Agricola (1687/86-90)
  • Gustavus Lilius (1690-1706/09)
  • Ericus Indrenius (1706/09-17)
  • Henrik Lilius (1717-22)
  • Thomas Forselius (1718/22-30)
  • Henrik Gustafinpoika Lilius (1730-45)
  • Anders Henrikinpoika Lilius (1745-71)
  • Gustaf Andersinpoika Lilius vanhempi (1771-82/83)
  • Gustaf Gustafinpoika Lilius nuorempi (1783-1806/07)
  • Henrik Weckman (1810-21/24)
  • Abraham Lilius (1826-48)
  • Jonas Gabriel Taxell (1850-52)
  • Anders August von Pfaler (1856-57)
  • Josef Grönberg (1861-1903)
  • Kaarlo Magnus Olander (1904-33)                        
  • Toivo Aaroni Koskela (1934-47)                          
  • Mauri Lehtonen (1949-68)
  • Oke Tenhunen (1969-78)
  • Jouko Sihvo (1978-82)
  • Juhani Päätalo (1983-93)
  • Juha Kauppinen (1993-2007)
  • Jari Nurmi (2007-14)
  • Juha Vuorio (2014-20)
  • Juha Itkonen (2020-)

Kirkot ja muut tilat[4][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnan alueella on viisi kirkkoa sekä leiri- ja kurssikeskus:

Lisäksi seurakunnalla on seuraavat seurakuntatalot ja pienemmät seurakuntatilat:

Aiemmin seurakunnalla oli Kaukajärvellä oma seurakuntatalo, mutta siitä on luovuttu ja rakennus aiotaan purkaa uudisrakentamisen tieltä [5]. Uudet tilat eli Kauksun Kulma avattiin Kaukajärven liikekeskuksessa syksyllä 2020[6]. Kämmenniemen seurakuntatalo eli Aunes valmistui myös vuonna 2020 Kämmenniemen Salen ja Aunessillan välittömässä läheisyydessä.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jäsentilasto 2021 - Kirkon tilastopalvelu www.kirkontilastot.fi. Viitattu 6.11.2022.
  2. Jäsentilasto 2021 - Kirkon tilastopalvelu www.kirkontilastot.fi. Viitattu 6.11.2022.
  3. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007.
    Markus Hiekkanen, Messukylän kirkon vaiheita ‒ 500-vuotisjuhlan kynnykselle saavuttaessa. Messukylän Joulu 2010.
    Kirsti Arajärvi, Messukylän historia 1. Messukylän – Teiskon – Aitolahden historia. Tampereen kaupunki, Teiskon ja Aitolahden kunnat 1954.
    Unto Kanerva, Messukylän historia 2. Kaupunkiasutus valloittamassa Messukylää. Tampereen kaupunki 1967.
    Voitto Silfverhuth, Tampereen seurakuntahistoria 1. Evankelisluterilainen seurakuntaelämä Tampereella kaupungin perustamisesta 1779 vuoteen 1945. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2013.
    Voitto Silfverhuth, Tampereen seurakuntahistoria 2. Tampereen evankelisluterilaiset seurakunnat vuodesta 1945 vuoteen 2010. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2013.
    Jari Nurmi (toim.), Maan korvessa ‒ Kaikuja Messukylän kirkonmäeltä. Messukylän perinneseura 2013.
    Pappisluettelo – Messukylä - Suomen Sukututkimusseura.
  4. Kirkot ja toimitilat (Messukylän seurakunta : Kirkot ja toimitilat) Messukylän seurakunta / Tampereen seurakunnat. Viitattu 29.1.2022.
  5. Rämö, Marjo: Kaukajärveä tiivistetään – Seurakuntatalon tontille suunnitellaan kaksi kerrostaloa. Tamperelainen, 6.12.2018. Mediatalo Keskisuomalainen. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.1.2022.
  6. Kettunen, Asta: Uudet tilat tulivat tarpeeseen. Silta - tamperelainen seurakuntalehti, 7.10.2020. Tampereen ev.lut. seurakunnat. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.1.2022.
  7. Kettunen, Asta: Kämmenniemeen nousee muuntuva seurakuntatila. Silta - tamperelainen seurakuntalehti, 4.9.2019. Tampereen ev.lut. seurakunnat. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.