Tampereen tuomiokirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen tuomiokirkko
Tampereen tuomiokirkko
Tampereen tuomiokirkko
Sijainti Tuomiokirkonkatu 3b, Tampere
Koordinaatit 61°30′09″N, 023°46′11″E
Seurakunta Tampereen tuomiokirkkoseurakunta
Rakentamisvuosi 1902–1907
Suunnittelija Lars Sonck
Materiaali harmaakivi
Istumapaikkoja 2 000
Tyylisuunta Kansallisromantiikka
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tampereen tuomiokirkko on rakennettu vuosina 1902–1907. Se sijaitsee Tampereella Jussinkylässä. Ennen vuotta 1923, jolloin siitä tuli Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko, kirkko tunnettiin Johanneksen kirkkona. Arkkitehtonisestikin merkittävän kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck, jolla oli suunnittelunsa esikuvana mm. Finströmin kirkko. Kirkko ja sen taideteokset edustavat kansallisromanttista tyylisuuntaa.[1]

Maalaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkosalin kuuluisat freskot on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Alttarin kahta puolta ovat maalaukset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha, jotka kuuluvat Simbergin tunnetuimpiin töihin ja joista hän teki myöhemmin useita uusia versioita. Lehterin kaidetta pitkin kirkkosalia kiertää fresko Köynnöksenkantajat, jossa Jeesuksen opetuslapsia symboloivat kaksitoista alastonta pikkupoikaa kannattelevat ruusuköynnöstä. Pääholvin kattoon on maalattu kiemurteleva paratiisikäärme, jonka suussa on hyvän ja pahan tiedon omena. Kirkon ikkunoita koristavat Simbergin loistavat raamatullisia aiheita esittävät lasimaalaukset. Suuren alttaritaulun Ylösnousemus ja kuorin ikkunasommitelman on tehnyt Magnus Enckell. Kirkon koristemaalaukset ovat Carl Slotten tekemiä.[2]

Maalaukset herättivät aikalaisissa äänekästä paheksuntaa, Simbergin Kuoleman puutarhan luurangot ja alastomat köynnöksenkantajat olivat monien mielestä sopimattomia kirkkoon, puhumattakaan siitä, että kirkkosalin kunniapaikalle oli maalattu käärme.lähde? Nykyään Simbergin ja Enckellin maalauksia pidetään suomalaisen symbolismin mestariteoksina.

Urut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääurut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon ensimmäiset pääurut valmistuivat vuonna 1907. Urut valmisti Lahden urkutehdas. Nykyiset urut on valmistettu vuonna 1929. Niiden valmistukseen käytettiin alkuperäisten urkujen pillistöä. Muutostyön suunnitteli Tampereen Vanhan kirkon urkuri Aarne Wegelius ja työn teki Kangasalan Urkutehdas. Uruissa on kolme sormiota ja lähes 70 äänikertaa, mikä tekee niistä Suomen neljänneksi suurimmat kirkkourut. Pääurut peruskorjataan keväällä 2021.[3]

Sivulehterin urut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon sivulehterin urut on valmistanut Kangasalan urkurakentamo vuonna 1983.[4]

Kirkon muu käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen tuomiokirkko toimii varsinaisen kirkollisen käytön lisäksi usein myös erilaisten musiikkiesitysten järjestämispaikkana (urkukonsertit, oratoriot, kuoroesitykset jne.). Keväällä 2007 siellä esitettiin sisällisodasta kertova Vihan päivät 1918 -kirkkonäytelmä, jonka tapahtumissa kirkkorakennuksella oli tärkeä rooli.

Kuvia kirkosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tuomiokirkko Tampereen ev.lut. seurakunnat. Viitattu 13.2.2015.
  2. Tampereen tuomiokirkon rakentajat Tampereen kaupunki. Arkistoitu 23.4.2015. Viitattu 26.8.2013.
  3. Hautala, Harri: Tampereen tuomiokirkon 90 vuotta vanhat urut menevät remonttiin – korjauksen hintalappu jopa 250 000 euroa: ”Suomessa ei ole montaa tällaista soitinta” 11.2.2020. Aamulehti. Viitattu 25.2.2020.
  4. Tampereen kirkkojen urut Tampereen seurakunnat. Viitattu 25.2.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen tuomiokirkko.