Finströmin kirkko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Finströmin kirkko
Finströmin kirkko
Finströmin kirkko
Sijainti Finström
Koordinaatit 60°15′48″N, 019°55′51″E
Seurakunta Finström-Geta församling
Rakentamisvuosi 1400-luku
Materiaali harmaakivi
Istumapaikkoja 435
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Finströmin kirkko sisältä.

Finströmin kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on pääosin harmaakivestä 1400-luvulla tehty tornillinen pitkäkirkko Ahvenanmaalla Finströmissä. Tohtori Markus Hiekkanen on ajoittanut kirkon runkohuoneen rakentamisen vuosien 1445 ja 1460 välille ja liittää kirkon tyyliltään samaan aikaan rakennettuihin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan kirkkoihin. [1] Kirkon paikalla on erittäin todennäkoisesti sijainnut aiemmin puukirkko, jonka vanha kivisakasti on liitetty tähän kirkkoon. Kivisakasti on ajoitettu 1200-luvulle.[2] Finströmin kirkko ei varmastikaan valmistunut kerralla, vaan sitä paranneltiin koko vuosisadan ajan. Kirkon sisäholvauksen, asehuoneen ja kellotornin arvellaan olevan peräisin vuosisadan loppupuoliskolta. Hiekkasen mukaan torni rakennettiin vuosien 1465 ja 1470 välisenä aikana. [3]

Näyttävää luonnonkivistä holvimuurausta vahvistavat kirkkosalissa tukevat vyökaaret ja seinäpinnasta voimakkaasti ulkonevat pilarit, joiden välissä on leveät pyörökaariset aukot. Kirkko entistettiin perusteellisesti vuosina 19671970.

Kirkossa on istumapaikkoja 435 hengelle ja 18-äänikertaiset urut, jotka on rakentanut Hans Heinrich vuonna 1974. Ne korvasivat kirkon vanhat, vuodelta 1768 peräisin olleet urut, jotka ovat edelleen käyttökuntoisina kirkon asehuoneessa. Alttaritauluna on Lennart Segerstrålen tekemä lasimaalaus Syntien sovitus vuodelta 1947. Kirkossa oleva saarnastuoli on peräisin 1600-luvulta ja se sijaitsee melko harvinaiseen tapaan alttarin oikealla puolella. Lisäksi kirkossa on useita keskiaikaisia veistoksia sekä 1400-luvulta peräisin oleva alttarikaappi.

Kirkon tornin oletetaan olleen esikuvana arkkitehti Lars Sonckin suunnitteleman Tampereen tuomiokirkon tornille. Sonck kasvoi 7-vuotiaasta lähtien Ahvenanmaalla, jossa hänen isänsä oli Finströmin kirkkoherrana[4]. Markus Hiekkasen mukaan kirkon rakentamista johtaneella mestarilla olivat tornin esikuvina toisaalta Saksan rannikkokaupunkien tornien huiput, toisaalta Turun tuomiokirkon ja Tallinnan Nigulisten (Nikolain) kirkon tornien huiput. [5]

Kirkon pihalla on Finströmin kirkkoherrana vuosina 1834−1875 toimineen, Ahvenanmaan koululaitoksen isäksi kutsutun Frans Peter von Knorringin patsas.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Markus Hiekkanen: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 366–371. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117, 2007, Helsinki. ISBN 978-951-746-861-9.
  1. Hiekkanen 2007, s. 369.
  2. Haapio & Luostarinen (toim.): Suomen Kirkot ja kirkkotaide 2, s. 29. Lieto: Etelä-Suomen Kustannus Oy, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
  3. Hiekkanen 2007, s. 367.
  4. Skenet.fi
  5. Hiekkanen 2007, s. 367.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Finströmin kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.