Tämä on lupaava artikkeli.

Kerimäen kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kerimäen kirkko
Sijainti Kerimäki
Koordinaatit 61°54′46″N, 029°17′06″E
Seurakunta Kerimäen kappeliseurakunta
Rakentamisvuosi 1847
Suunnittelija Anders Fredrik Granstedt
Materiaali puu
Istumapaikkoja noin 3 000
Tyylisuunta vaikutelmia uusgotiikasta ja uusbysanttilaisuudesta
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kerimäen kirkko on Savonlinnan kaupungissa Kerimäen kirkonkylässä sijaitseva kirkkorakennus, seurakunnan mukaan ”kristikunnan suurin puukirkko ja Suomen suurin kirkkotila” ja maailman suurin puukirkko.[1] Se sijaitsee noin 20 kilometriä Savonlinnan keskustasta koilliseen Puruveden rannalla.[2] Se on tyypiltään kahtamoinen eli kaksoisristikirkko.[3] Kerimäen kirkon taidehistoriallinen merkitys on sen tyylihistoriallisessa asemassa ja koossa.[4]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon ensimmäisen suunnitelman teki vuonna 1842 E. B. Lohrmann. Se lienee ollut muodoltaan jo toteutetun mukainen. Tuolloin suunniteltuun kirkkoon olisi kuitenkin mahtunut kerrallaan vain 1 500 henkeä, mutta seurakunnan koko oli 10 000 henkeä. Kerimäkeläiset eivät hyväksyneet suunnitelmaa ja anoivat intendentinkonttorilta suuremman kirkon piirustuksia. Pyyntöön ei kuitenkaan haluttu suostua, sillä pelättiin, ettei iso puukirkko pysyisi koossa.[4] Arkkitehti A. F. Granstedt suunnitteli vuonna 1844 kuitenkin kirkon, johon mahtuu 5 000 ihmistä, ja kirkkoa ryhdyttiin myös heti rakentamaan. Ilmeisesti Granstedt vain suurensi Lohrmannin piirustuksia. Kirkko valmistui 25. syyskuuta 1847.[5] Vihtiläinen kirkonrakentaja Axel Magnus Tolpo johti rakennustöitä, ja hänen äkillisen kuolemansa jälkeen työtä jatkoi hänen poikansa Theodor Tolpo. Töissä oli mukana myös seurakuntalaisia, sillä veroluku määräsi kuntalaiset miehet vuorollaan töihin. Seurakunta määräsi itse ammattimiehet, muurarit, sepät ja kirvesmiehet. Granstedtin arvion mukaan paikan päällä taottiin 294 000 kappaletta nauloja.[2]

Kirkon vihki käyttöön Porvoon piispa C. G. Ottelin helluntaina 11. kesäkuuta 1848.[2]

Kirkkorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerimäen kirkko sisältä.

Kirkko on huomattavan suuri, ja sillä on pituutta 45 metriä, leveyttä 42 ja korkeutta 27 metriä. Ristin huippuun on 37 metriä. Kirkossa on noin 3 000 istumapaikkaa ja lisäksi vielä noin 2 000 seisomapaikkaa. Kirkon penkkien yhteispituus on noin 1 670 metriä. Se on Suomen suurin kirkkorakennus.[6]

Tyyliltään Kerimäen kirkko on jonkinlainen uusgotiikan ja uusbysanttilaisuuden sekoitus, ja lisäksi kirkossa on myös vanhempaa kirkkoperinnettä. Sen pohjakaava on lyhytsakarainen kaksoisristikirkko. Kupoli on rakennettu ristineliön päälle neljän puupilarin varaan. Pylväitä vahvistavat sidehirret, jotka liittyvät seiniin runsaasti profiloituina. Kolmiapilan muotoiset avoimet kattotuolit tukeutuvat osittain myös sidehirsiin. Kirkkotila on valoisa, sillä seinien kolmessa kerroksessa olevat ikkunat ja kupolin aukot antavat runsaasti valoa, mikä myös lisää avaraa vaikutelmaa. Kerimäen kirkko on monumentti, jossa puusta rakentamisen mahdollisuudet on ajan olosuhteisiin katsoen viety äärimmilleen.[5] Kirkon ristirakenne oli rakennettaessa 80 vuotta aikaansa edellä ja kokonaisuutena oman aikansa kirvesmiesten taitojen mestarinäyte.[2]

Kirkon suurta kokoa on yritetty selittää kyynärän ja metrin sekaantumisella tai piirustusten vaihtumisella. Todellisuudessa Kerimäen kirkkoherrana kirkon rakentamisen aikaan toiminut Fredrik Neovius vain ajatteli, että kirkkoon on mahduttava kerralla puolet pitäjän asukkaista (Kerimäen asukasluku oli tuolloin noin 12 000).[2]

Vuonna 1953 kirkon kylkeen rakennettiin laajennuksena pienempi kirkkosali, niin kutsuttu talvikirkko. Suuren kirkon kirkkosalissa ei ole lämmitystä kylmäksi vuodenajaksi. Joka vuosi joulupäivän aamuna järjestetään suuressa kirkossa joulujumalanpalvelus, jossa vanhan perinteen mukaan istutaan turkit päällä ja kintaat kädessä.[6]

Kirkko maalattiin uudelleen kesällä 2009.[7]

Sisätilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkossa on jäljellä neljä kamiinaa.

Kirkkoon on hankittu vuonna 1882 kristallikruunu ja vuonna 1911 viisi Josef Stenbäckin suunnittelemaa kynttiläkruunua. Kirkossa on neljä hyvin koristeellista kamiinaa, mutta ne ovat olleet 1950-luvun lopulta käyttämättöminä. Alkujaan vuonna 1915 asennettuja kamiinoita oli kahdeksan.[1]

Alttaritaulun aiheena ovat Jeesuksen sanat: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” (Matt. 11:28). Sen on vuonna 1890 maalannut Alexandra Såltin.[2]

Kirkossa on vuonna 1894 asennetut Kangasalan Urkutehtaan valmistamat 20-äänikertaiset urut.[1]

Tapuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon vieressä on 42 metriä korkea kellotapuli, joka valmistui samana vuonna kuin kirkko. Tapulissa on kaksi kirkonkelloa, pieni kirkonkello on valettu vuonna 1684 ja suuri kirkonkello 1884.[6]

Iso kello on valettu 1884 Osbergin tehtaassa Helsingissä. Se painaa 600 kg ja sen halkaisija on 90 cm. Kellossa lukee ”Soittakaamme Herralle. Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa ja maassa rauha, ihmisille hyvä tahto. Kerimäen seurakunta 1884.”[1]

Pieni kello on valettu 1684, valaja G. W. Tinis Tukholma, XZ. Jakob Birman. Se painaa 400 kg, ja sen halkaisija on 64 cm.[1]

Tapulissa toimii kesäaikaan kirkon aukioloaikoja noudattaen Kahvila Munkki-Kammio, jossa myydään myös lähialueen käsityöläisten neuleita, koruja, keramiikkaa ja puutuotteita yms. unikkeja matkamuistoja.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kellotapuli on kirkon edustalla.
  • Sinisalo, Antero & Lilius, Henrik (toim.): Kauneimmat kirkkomme, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria keskiajalta nykypäivään, 4. uudistettu painos, K. J. Gummerus Osakeyhtiö 1970

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e Kerimäen kirkko Savonlinnan seurakunta. Viitattu 11.6.2016.
  2. ↑ a b c d e f Salonen, Juha: Kerimäen puukirkko kutsuu hiljentymään 23.12.2004. Mtv3. Arkistoitu 19.1.2005. Viitattu 11.6.2016.
  3. ↑ Jokinen, Teppo ja Honkala, Liisa: Arkkitehtuurin sanakirja, s. 125. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8.
  4. ↑ a b Sinisalo & Lilius, s. 186.
  5. ↑ a b Sinisalo & Lilius, s. 187.
  6. ↑ a b c Kerimäen kirkko 2013. Pääkanta - Säätiö sr. Viitattu 11.6.2016.
  7. ↑ Mikkonen, Eeva: Peräti 4 500 litran maalausurakka. Itä-Savo, 13.5.2009, s. 4-5.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jäppinen, Jussi: Maailman suurin puukirkko Kerimäellä. Jyväskylä: Kopijyvä, 2002. ISBN 952-5092-71-2.
  • Pohjannoro, Arvo: Huone hongista rakettu. 1972.
  • Pohjannoro, Lauri: Kerimäen kirkon vaiheilta. Kerimäen seurakunta, Savonlinna, 1978. ISBN 951-99164-4-X
  • Martio, Pekka: Kerimäen kirkko, sen muoto ja rakenne. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto 1983.
  • Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia osa I. 1993.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomattavia suomalaisia kirkkorakennuksia
Tuomiokirkkoja

Espoo • Helsinki • Kuopio • Lapua • Mikkeli • Oulu • Porvoo • Turku • Tampere

Katedraaleja

Uspenskin katedraali • Pyhän Nikolaoksen katedraali • Pyhän Kolminaisuuden katedraali • Pyhän Henrikin katedraali

Paikkamäärältään suuria

Kerimäki • Lapväärtti • Johanneksenkirkko • Nurmes • Keski-Porin kirkko • Heinävesi

Vanhoja puukirkkoja

Ulrika Eleonoran kirkko • Muhos • Petäjäveden vanha kirkko • Sammatti • Sodankylän vanha kirkko • Uudenkaupungin vanha kirkko • Vöyrin puukirkko

Vanhoja kivikirkkoja

Eckerö • Hammarland • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hollola • Jomala • Lemland • Nousiainen • Pernaja • Saltvik • Sund • Tyrvään Pyhän Olavin kirkko • Ulvila

Modernistisia

Kannonkoski • Lakeuden Risti • Nakkila • Rajamäki • Temppeliaukion kirkko • Varkauden pääkirkko

Luovutettujen alueiden kirkkoja

Sortavalan apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko • Kristuksen kirkastumisen katedraali • Viipurin tuomiokirkko • Viipurin vanha tuomiokirkko • Terijoen ortodoksinen kirkko

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kerimäen_kirkko&oldid=22250380”