Aarne Wegelius
Aarne Wegelius (29. huhtikuuta 1891 Tampere[1] – 14. heinäkuuta 1957[2]) oli suomalainen urkutaiteilija ja Tampereen vanhan kirkon urkuri yli 40 vuotta. Hän toimi myös tunnettuna urkujen suunnittelun ja rakentamisen asiantuntija.
Aarne Wegeliuksen vanhemmat olivat rehtori Kaarle Albert Wegelius ja Aini Öhmann ja puoliso vuodesta 1933 Ingrid Fredriksson. Wegelius tuli ylioppilaaksi 1911 ja kävi Helsingin musiikkiopiston 1915, jossa häntä opetti urkujen soitossa Oskar Merikanto, ja Helsingin lukkari- ja urkurikoulun 1916. Hän teki tutkimusmatkoja useisiin Keski-Euroopan maihin 1920-luvulla ja perehtyi urkujen rakenteeseen ja rakentamiseen syvällisesti, toimien useiden urkujen suunnittelun ja rakentamisen asiantuntijana. Hän myös valmisteli aihetta käsittelevän laajan teoksen käsikirjoituksen. Tampereen vanhan kirkon urkurina Wegelius toimi vuodesta 1916. Hän myös antoi urkukonsertteja ja toimi Tampereen lyseon laulunopettajana vuodesta 1924.[1][2] Wegelius suunnitteli vuonna 1929 valmistuneen Tampereen tuomiokirkon urkujen muutostyön.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Aikalaiskirja 1934, s. 721–722 (Viitattu 6.1.2019)
- ↑ a b Kuolleita. Helsingin Sanomat, 18.7.1957, s. 9.
- ↑ Hautala, Harri: Tampereen tuomiokirkon 90 vuotta vanhat urut menevät remonttiin – korjauksen hintalappu jopa 250 000 euroa: ”Suomessa ei ole montaa tällaista soitinta” 11.2.2020. Aamulehti. Arkistoitu 25.2.2020. Viitattu 25.2.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aarne Wegelius (1891–1957) – Suomalaisen urkusuunnittelun uudistaja, Osmo Vatanen, Organum-lehti, 1/79.