Haavoittunut enkeli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
The Wounded Angel - Hugo Simberg.jpg
Haavoittunut enkeli
Taiteilija
Päivämäärä
View and modify data on Wikidata
Lajityyppi
Henkilömaalaus (en)View and modify data on Wikidata
Materiaali
öljyväri ja kangas (en)View and modify data on Wikidata
Mitat (K × L)
127 × 154 cmView and modify data on Wikidata
Taidesuuntaus
Kokoelmat
Sijainti
Omistaja
Inventaarionumero
A II 1703View and modify data on Wikidata
Koordinaatit
Haavoittunut enkeli -fresko Tampereen tuomiokirkossa.

Haavoittunut enkeli on Hugo Simbergin maalaus vuodelta 1903. Maalauksessa kaksi totista poikaa kantaa enkelityttöä paareilla halki aution maiseman. Enkelin vasemmassa siivessä näkyy verta, ja hänen silmiensä peittona on valkoinen side. Öljyväreillä kankaalle maalatun teoksen mitat ovat 127×154 cm, ja se on Ateneumin taidemuseon kokoelmassa.

Synty ja versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hugo Simberg oli työstänyt aihetta pitkään, ensimmäiset Haavoittunut enkeli -aiheeseen liittyvät luonnokset taiteilija teki jo palattuaan Italianmatkaltaan 1898. [1] Luonnoksista ja teoksen suunnittelua otetuista valokuvista näkee, että taiteilija mietti monenlaisia toteutustapoja aiheelle. Joissain luonnoksissa haavoittunutta enkeliä kuljetettiin kottikärryillä ja joissain enkeliä kantoivat pienet pirut. Enkelihahmo ja maalauksen maisema Töölönlahdella Helsingin Eläintarhan puistoalueella pysyivät kuitenkin samana. [2]

Simberg maalasi Haavoittuneen enkelin toivuttuaan vaikeasta sairaudesta, ja pienen enkelitytön on ajateltu kuvaavan taiteilijan omia tunteita sairauden ajalta. Työ on maalattu myös suuremmassa koossa Tampereen tuomiokirkkoon, jonne taiteilija toteutti suuret seinämaalaukset eli freskot vuosina 1905–1906. Tuomiokirkon fresko poikkeaa alkuperäisestä taustansa osalta: vesinäkymä on laajempi ja siellä erottuu kaksi savuavaa tehtaanpiippua, joita alkuperäisessä ei ole.[3]

Hugo Simberg ei halunnut selittää tätäkään työtään, vaan toivoi sen herättävän ihmisessä minkä tahansa tunteen. Tärkeintä hänelle oli, että katsojassa heräsi tunne.[4] Haavoittunut enkeli -maalaustakaan hän ei itse nimennyt vaan pani sille näyttelyluetteloon nimen kohdalle vain viivan.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haavoittunut enkeli otettiin innolla vastaan kun se esitettiin ensimmäisen kerran Ateneumin syysnäyttelyssä. Simberg sai teoksesta valtionpalkinnon. Hugo Simberg kirjoitti siskolleen Blenda Simbergille 4.10.1903 muilta taiteilijoilta saamastaan palautteesta: ”Tahdon nyt kertoa sinulle, että minua ei reputettukaan tänä vuonna, vaikka jury on ollut kauhean ankara. Näyttää melkein siltä kuin olisin saavuttanut jonkinlaisen ’grand succés’n’ niin toveripiirissä kuin jurynkin keskuudessa. Gallén on niin innostunut, että minun on vaikea ottaa häntä vakavasti. Hänen ensimmäiset sanansa olivat mitä suurinta minun töitteni imartelua ja ihmeellistä kyllä hän on suunniltaan ihastunut suureen tauluun. Hän sanoi, että se tekee sellaisen vaikutelman kuin olisin seisonut suuren metsän keskellä pienessä tuvassa, jonka nurkkiin asti puut kasvavat, ja maalannut muusta maailmasta välittämättä. Hänestä siinä on sellaista rauhaa ja sopusointua, jota ei ole missään muussa näyttelyn työssä. – Jopa Edelfelt sanoi minulle miellyttäviä asioita.” [5]

Haavoittunut enkeli voitti Ateneumin taidemuseon Suomessa vuonna 2006 järjestämän Maamme taulu -äänestyksen.[6]

Ranskalainen ohjaaja Jean Michel Roux on käsitellyt maalausta Haavoittunut enkeli ja suomalaisuutta elokuvassaan Pohjolan enkeli[7]

Aiheen käyttöä muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lontoolainen kustantaja Gerald Duckworth & Co Ltd herätti keskustelua vuosituhannen vaihteessa käyttämällä Haavoittunutta enkeliä julkaisemansa teoksen Diary of a Man in Despair kansikuvitukseen, jossa Simbergin maalaus on käännetty peilikuvaksi ja paarinkantajien hihoihin on lisätty hakaristitunnukset. Kustantajalle lähetettiin jopa vetoomuksia kirjan vetämiseksi pois markkinoilta – ilman seurausta.[8]

Suomalainen Nightwish-yhtye käytti maalauksen aihetta vuonna 2007 ”Amaranth”-kappaleen musiikkivideossa, jonka ohjasi Antti Jokinen.[9][10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hugo Simberg 1873–1917, s 96 Ateneum, Helsinki, 2000, Ateneumin julkaisut no 13, ISBN 951-53-2095-X
  2. Ateneum opas, s 57 Ateneum, Helsinki 2007, (Ateneumin julkaisut no 50), ISBN 978-951-53-2994-3
  3. Leppänen, Marko: Maalaukseen astuminen – Haavoittunut enkeli Eläintarhassa Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia. 16.4.2010. Viitattu 19.6.2010.
  4. Haavoittunut enkeli Ateneum. Viitattu 2.10.2015.
  5. Hugo Simberg 1873–1917, s 96 Ateneum, Helsinki, 2000, Ateneumin julkaisut no 13, ISBN 951-53-2095-X
  6. Kivirinta, Marja-Terttu: Haavoittunut enkeli voitti äänestyksen Ateneumin Maamme-taulusta Helsingin sanomat. 2.12.2006. Viitattu 3.9.2009.
  7. Pohjolan enkeli kiehtoo ranskalaisohjaajaa; Silta 5.4.2017
  8. Harju, Hannu: Tampering with Hugo Simberg's Wounded Angel causes ruffled feathers .hs.fi. Viitattu 6.12.2008. (englanniksi)
  9. Nightwish kohtaa haavoittuneen enkelin Findance.com. 9.8.2007. Viitattu 30.7.2017.
  10. Räsänen, Mikko: Nightwishin videosta tuli nettihitti - jo yli 30 miljoonaa katsojaa! Ilta-Sanomat. 18.11.2009. Viitattu 30.7.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]