Nousiaisten kirkko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nousiaisten kirkko
Nousiaisten kirkko.JPG
Sijainti Nousiainen
Koordinaatit 60°36′58″N, 022°07′42″E
Seurakunta Nousiaisten seurakunta
Rakentamisvuosi noin 1430
Materiaali harmaakivi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Nousiaisten kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko Nousiaisissa. Kirkon tilalla tai aivan sen vieressä Nousiaisissa Hirvijoen rannalla Nousmäellä on luultavasti ollut useita puukirkkosukupolvia 1100-luvulta lähtien.[1] Puukirkko oli Suomen piispanistuimen paikka varhaiselta keskiajalta lähtien. Ensimmäinen maininta Nousiaisten kirkosta löytyy aikalaislähteistä vuodelta 1232.[1] Alueelta tiedetään kuitenkin vanhoja kalmistoja, jotka on ajoitettu jopa aivan toisen vuosituhannen alkuun. Piispa Henrikin jäännökset siirrettiin Nousiaisten kirkosta Turun tuomiokirkkoon 1290-luvulla.

Pyhälle Henrikille ja Neitsyt Marialle alkujaan omistettu kirkko rakennettiin harmaakivestä ja tiilestä piispa Henrikin hautakirkoksi. Työ tehtiin todennäköisesti 1420-luvulla tai viimeistään 1430-luvulla.[1] Pohjakaavaltaan kirkko on poikkeuksellinen, sillä se on kaksikuorinen. Läntisestä päädystä kuori on kolmitaitteinen ja runkohuonetta matalampi. Itäinen pääty on puolestaan runkohuoneen korkuinen ja viisitaitteinen. Pohjoisella seinustalla on sakaristo ja sitä vastapäätä eteläisellä sivulla asehuone. Kirkko oli alun perin suunniteltu kaksilaivaiseksi.[1] Suunnitelmia kuitenkin muutettiin rakentamisen kestäessä, ja lopputulos on kolmilaivainen, ristiholvattu kirkko.[1] Holveja kannattelevat yksinkertaiset neliömäiset tiilipilarit. Holveissa ja pilareissa on ilmeisesti 1430-luvulta peräisin olevia yksinkertaisia maalauksia, jotka vuonna 1936 löydettiin kalkkimaalikerrosten alta.

Pyhän Henrikin kenotafin kaiverruksia Nousiaisten kirkossa.
Nousiaisten kirkko,sankarihaudat
Isänmaan puolesta 1939 - 1944

Kirkossa on myös piispa Tavastin lahjoittama Pyhän Henrikin kenotafi vuodelta 1429.[1] Se on valmistettu belgialaisesta mustasta kalkkikiveä muistuttavasta kivestä ja se on peitetty messinkilevyillä, joissa on Henrik-piispan elämää kuvaavia kaiverruksia. Kenotafi siirrettiin eteläiselle seinustalle 1901 rakennettuun viisitaitteiseen kappeliin, jonka oli suunnitellut Josef Stenbäck. Vuosina 19671969 suoritetun kirkon restauroinnin yhteydessä se kuitenkin palautettiin takaisin alkuperäiselle paikalleen keskilaivan itäosaan, samaisen restauroinnin yhteydessä uudelleen löydetyn Henrik-piispan haudan päälle.

Kirkossa on kuumailmalämmitys ja istumapaikkoja noin 300 ihmiselle. Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat 19-äänikertaiset ja kaksisormioiset mekaanisella koneistolla varustetut urut vuodelta 1968. Valtavirrasta poiketen Nousiaisten kirkossa saarnatuoli sijaitsee yleisöön nähden oikealla sivustalla.

Kirkkoa on uudistettu ja restauroitu ainakin vuosina 1377, 1770, 1786, 1847, 1901, 1936 ja 1967–69.

Museovirasto on määritellyt Nousiaisten kirkon ja kirkkomaiseman, johon kuuluvat myös Hirvijoen vastarannalla sijaitseva pappila ja ympäröivä avoin viljelysmaisema, yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]

Kirkon sankarihautausmaan sankaripatsas on kuvanveistäjä Jussi Vikaisen käsialaa vuodelta 1951.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 120–121. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  2. Nousiaisten kirkko ja kirkkomaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nousiaisten kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.