Sakasti
Sakaristo eli sakasti (lat. sacarium, sacrisha, secretarium) on kirkossa oleva huone, jossa papit ja muut jumalanpalveluksen toimittajat valmistautuvat palvelukseen. Sakaristossa säilytetään liturgisia vaatteita ja muita kirkkotekstiilejä, ehtoollisvälineitä ja muita tarvikkeita.[1]
Keskiaikaisissa kirkoissa sakasti toimi kirkon ja seurakunnan arvoesineiden ja omaisuuden säilytyspaikkana Tästä syystä vanhojen kirkkojen sakastiin ei ole sisäänkäyntiä ulkopuolelta, vaan ainoastaan kirkkosalista. Kirkon rakentaminen aloitettiin usein sakastista.[2] [note 1] Sakasti on voitu rakentaa myös myöhempänä laajennuksena. Esimerkiksi Tammelan keskiaikaisen harmaakivikirkon sakasti on sen nuorin osa.[4] Kivisakastin rakentaminen puukirkkoon saattoi kertoa halusta rakentaa myöhemmin kivikirkko.[5] Tällaisista suunnitelmista esimerkkejä ovat Savilahden kivisakasti Mikkelissä ja Tyrvännön sakaristo ja useat muut kesken jääneet kivikirkkohankkeet Suomessa. Sakariston katto saattoi olla holvattu ja seinät saatettiin koristella maalauksilla kirkkosalin tapaan.[6]
Sakaristossa säilytettiin kirkon tärkeimpiä kirjoja, kuten Raamattua sekä asiakirjoja, kirkon varoja ja erilaisia jumalanpalveluksissa tarvittavia arvokkaitakin esineitä.[7] Sakaristoa on käytetty etenkin reformaation jälkeen myös muihin tarkoituksiin. Se on voinut toimia myös ripin vastaanottamistilana, aikaisemmin myös kirkottamisen tai muiden pienempien kirkollisten toimitusten paikkana, etenkin jos sakaristoon on sisustettu yksinkertainen alttari. Myös piscina, johon ylijäänyt ehtoollisviini tai kastemaljan vesi on kaadettu, voi sijaiita sakaristossa Sakaristo saattoi toimia myös eräänlaisena pappien työtilana, jossa oli seurakunnan kirjasto ja säilytetty muuta seurakunnan omaisuutta [8]
Sakariston paikka kirkkorakennuksessa on vaihdellut. Keskiajalla se oli yleisimmin kirkon pohjoispuolella, kuorin välittömässä läheisyydessä[7], mutta etenkin 1700 ja 1800-luvulla sakaristo rakennettiin usein kuorin ja siten alttarin taakse. Uudistunut jumalanpalveluselämä on paikoin merkinnyt sitä, että kirkon sakaristo on käynyt pieneksi ja esimerkiksi kirkon lehterin alle on sisustettu tila laajemmaksi sakaristoksi, umalanpalveluksissa tarvittavien liturgisten asujen ja muiden esineiden säilytystilaksi ja jossa on tilaa kaikille jumalanpalveluksen viettoon osallistuvien valmistautumiseen. Uusissa kirkoissa sakaristo on usein kirkon takaosassa, pääsisäänkäynnin läheisyydessä, jolloin jumalanpalvelukseen liittyvä kulkue voi kokoontua sakaristossa ja palata sinne jumalanpalveuksen päätyttyä.[8]
Huomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ "Näistä sivuosista on nähtävästi sakaristo usein samanikäinen kuin kirkko itse, jopa tarinoidaan useasta, että se on kirkkoa vanhempikin; mutta asehuone on monesti myöhemmin rakennettu. Paikoittain lienevät molemmat myöhään rakennetut, sillä ainakin Sund'in ikivanhaan kirkkoon nähden on historiallisesti todistettu, että sekä sakaristo että asehuone ovat 1600-luvulta, jota ennen ei kumpaakaan löytynyt."[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sakaristo evl.fi. Viitattu 13.10.2021.
- ↑ Tutustumiskäynti keskiaikaiseen kivikirkkoon
- ↑ Eliel Aspelin-Haapkylä: Suomalaisen taiteen historia pääpiirteissään
- ↑ Tammela:kellotapuli ja sakasti
- ↑ Tyrväntö-verkko:Lepaan keskiaikainen kivisakasti
- ↑ Markus Heikkanne: Sumen keskiajan kivikirkot, s. 286, 449, 462. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
- ↑ a b Markus Heikkanen: Suomen kivikirkot keskiajalla, s. 19. Otava, 2003. ISBN 951-1-15126-6S.
- ↑ a b Peter Bexell: Kyrkornas mysterium Tid Rum Liv Gudstjänst, s. 45, 71. Artos, 2015. ISBN 978-91-7580-742-3. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sakasti Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta