Tammelan kirkko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tammelan kirkko
Tammelan kirkko lännestä nähtynä.
Tammelan kirkko lännestä nähtynä.
Sijainti Tammela
Koordinaatit 60°48′30″N, 023°45′45″E
Rakentamisvuosi 1530-luvun jälkipuoliskolla tai 1540-luvulla
Materiaali harmaakivi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tammelan kirkko on Tammelan kunnan keskustassa sijaitseva kivikirkko, joka on todennäköisesti muurattu 1530-luvun jälkipuoliskolla tai 1540-luvulla.[1]

Harmaakivikirkko on ulkoisesti hyvin säilynyt ja historiallisesti arvokas. Kirkolla on pituutta 54 metriä, ja kirkkokäytävä on Suomen toiseksi pisin (pisin on Turun tuomiokirkossa). Kirkko on saanut nykyisen muotonsa pääosin kahden rakennusvaiheen tuloksena.

Museoviraston vuonna 2009 julkistamassa inventoinnissa kirkko on määritelty yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa.[2]

Kirkon valmistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan tarinan mukaan kirkon rakennuspaikka valittiin laittamalla härkäpari vetämään kivikuormaa, ja paikkaan jonne härät pysähtyivät, rakennettiin kirkko.

Kirkon rakennustyöt aloitettiin 1500-luvun alkupuolella Kaukjärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. Kirkon kapea itäosa, jossa myös alttari sijaitsee, on peräisin myöhäiskeskiajalta, jolloin kirkko oli korkea mutta lyhyt. Kirkon vanha osa on ulottunut saarnatuoliin asti. Kirkon laajennusosa on valmistunut vuonna 1785, minkä jäljiltä kirkon keskiaikainen ilme on vaikeasti havaittavissa, ainoastaan keskiaikainen esineistö antaa viitteitä siitä. Viimeisimmän laajennuksen myötä kirkon istumapaikkojen määrä nousi yli tuhanteen ja kirkko sai nykyisen muotonsa.

Kirkon esineistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon itäpääty, etualalla kapeampi keskiaikainen osa.
  • Alttaritaulun krusifiksi on kirkkoakin vanhempi. Krusifiksia on käytetty prosessioristinä.
  • Puuveistokset, jotka esittävät Piispa Henrikkiä, Pyhää Olavia, Jeesusta pitelevä Madonna, jolta käsivarret ja Jeesus-lapsi tosin ovat kadonneet, ja Pyhä Kerttu.
  • Tammelan suojelupyhimyksen, arkkienkeli Mikaelin, veistos. Veistos esittää arkkienkeliä taistelemassa lohikäärmettä vastaan.
  • Pyhän Martin veistos sakariston oven vasemmalla puolella.
  • Puinen kastemalja
  • Mustapenkki
  • Jalkapuu
  • Saaren kartanon rouva Vendla von Wrightin lahjoittama kaappikello.
  • Hovimaalari R. W. Ekmanin maalaama Kristus Kirkastusvuorella. Vanha alttaritaulu Pyhästä Ehtoollisesta on nykyisin kirkon pohjoisseinällä.
  • Ratsumestari G. F. Kuhlmanin hautajaisvaakuna

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 341. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  2. Tammelan kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tammelan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
  • Tammelan kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.