Vehoniemi

Harjun päällä kulkeva Vehoniemenharjuntie

Vehoniemi on kylä Kangasalla. Kylä sijaitsee Vehoniemenharjun eteläisellä puolella, Roineen rannalla, päälle 10 kilometriä Kangasalan kirkonkylältä ja pari kilometriä Pälkäneen rajalta.

Sisällysluettelo

1 Palvelut
2 Julkisia tunnustuksia
3 Vehoniemenharju
4 Vehoniemen automuseo ja Vehoniemen näkötorni
5 Kuvia
6 Lähteet
7 Aiheesta muualla

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähellä saarikyliä, vanhan Pälkäneentien varrella - nykyään poissa käytöstä - on Kylien kauppa. Kauppa on ainoa liike lähimain - läheisin tavaraliike lienee Pälkäneen kirkonkylällä, suunnilleen 10 kilometrin päässä. Kauppa poistui käytöstä 2000-luvun alussa. Kauppa on tunnettu Kummelien sketsistä, missä mies asioi kaupassa ilman päämäärää.

Julkisia tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarikylät-Vehoniemi, Juupajoen Lyly sekä Hämeenkyrön Jumesniemi valittiin 1998 Pirkanmaan vuoden kyliksi.

Vehoniemenharju[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehoniemenharju on osa pitkää harjuketjua, johon kuuluvat myös Keisarinharju, Kuohunharju, Kangasalan Kirkkoharju ja Tampereen Pyynikinharju. Vehoniemen pohjoispuolella sijaitsee Roineen ja Längelmäveden yhdistävä Kaivannon kanava, joka erottaa Vehoniemenharjun Keisarinharjusta. Harjujakso jatkuu kaakkoon Pälkäneen puolelle Isokankaana, jolla on useita suppia eli lukkoja. Myös Vehoniemenharjulla on suppa, jossa sijaitsee pieni Uhkainlampi. Vehoniemenharjun korkein kohta on 135 metriä merenpinnan yläpuolella.

Vehoniemenharjun päällä kulkeva tie oli aikanaan osa historiallista kulkureittiä Hämeestä Pohjanmaalle. 1930-luvulla tiestä tuli osa Hämeenlinnan ja Tampereen välistä valtatie 3:a ja Tampereen ja Lahden välistä valtatie 12:ta. Toisen maailmansodan jälkeen valtatie rakennettiin uudelleen harjun pohjoissivulle, jossa se seuraa Längelmäveden rantaa. Tällöin vanha tie jäi yksityistieksi.

Suuri osa harjua on luonnonsuojelualuetta, ja sinne on tehty luontoreittejä. Harjun päällä sijaitsi vuonna 1928 rakennettu, rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema retkeilymaja- ja ravintolarakennus, joka oli varsinkin 1930-luvulla suosittu automatkailukohde. Majalla vierailivat mm. Norjan kruununprinssi Olavi vuonna 1936, presidentti Kyösti Kallio vuonna 1938 sekä pääministeri Jukka Rangell ja Saksan salaisen poliisin Gestapon päällikkö Heinrich Himmler vuonna 1942. Retkeilymaja oli vuosina 1938–1967 Suomen Matkailuliiton ja viimeisinä vuosinaan yksityisten ravintolayrittäjien omistuksessa. Ravintolatoiminta loppui vuonna 1980, minkä jälkeen ränsistynyt rakennus purettiin nykyisen automuseon tieltä.

Vehoniemen automuseo ja Vehoniemen näkötorni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehoniemenharjun laella sijaitsee vuonna 1983 avattu Vehoniemen automuseo kahviloineen ja vuonna 1927^[1] rakennettu näkötorni. Tornista näkee Kangasalan harjumaisemaa loistavasti.^lähde? Nykyinen torni on järjestyksessä toinen; ensimmäinen oli rakennettu 1892^[1]. Tornin juurella oli aikoinaan kesäisin toiminnassa ollut kioski. Vehoniemenharju mainittiin matkailunähtävyytenä jo vuonna 1895 ilmestyneessä Suomen matkaoppaassa.