Vehoniemen näkötorni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vehoniemen näkötorni
Osoite Vehoniemenharjuntie 78, 36570 Kaivanto
Sijainti Kangasala
Rakennustyyppi näkötorni
Valmistumisvuosi 1927
Rakennuttaja Kangasalan kunta
Omistaja Suomen valtio
Käyttäjä Metsähallitus
Runkorakenne puu
Julkisivumateriaali puu
Korkeus 13 metriä
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Vehoniemen näkötorni on vuonna 1927 valmistunut näkötorni Kangasalan kaupungissa sijaitsevalla Vehoniemenharjulla.

Vehoniemen näkötorni on puurakenteinen, ja se sijaitsee Vehoniemenharjulla puistomaisen metsän keskellä Roineen ja Villikanlahden välisellä kapealla kannaksella. Punaiseksi maalattu torni on poikkileikkaukseltaan nelikulmainen ja ylöspäin kapeneva. Tornin huipulla on levennetty näköalatasanteena toimiva katettu avoterassi.[1]

Ensimmäisen näkötornin Vehoniemenharjulle rakennutti 1892 kanslianeuvos A. W. Liljenstrand. Se korvattiin 1927 kunnan rakennuttamalla tornilla. Samoihin aikoihin harjulle rakennettiin myös hotelli- ja ravintolarakennukset. Näkötornia hoitivat vaihtelevasti silloiset kiinteistön omistajat ja ravintoloitsijat.[2]

Tornin juurella toimi ravintola vuoteen 1980 saakka. Sen jälkeen paikalle rakennettiin Vehoniemen automuseo, ja samalla näkötorni remontoitiin vuonna 1982. Torni siirtyi 1995 valtiolle Metsähallituksen valvontaan.[2]

Vehoniemen näkötorni on yhdessä Haralanharjun, Keisarinharjun ja Kirkkoharjun näkötornien kanssa osa Kangasalan näkötornit -nimen saanutta valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.[1]

Näkötornia on kunnostettu vuosien aikana. Esimerkiksi vuonna 2009 uusittiin ulkoverhoilu ja katto, ja vuonna 2019 kunnostettiin portaita ja terassin kaiteita. Tornin korkeus on 13 metriä ja sen näköalatasanteelle johtaa 68 porrasta.[3]

Metsähallituksen Luontopalvelut ilmoitti helmikuussa 2023, että näkötorni joudutaan sulkemaan turvallisuussyistä toistaiseksi. Kuntotarkastuksessa havaittiin tornin kantavissa rakenteissa henkkenemistä, joka aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin. Näkötornin turvallinen kävijämäärä on enintään kymmenen henkilöä kerrallaan, mutta käytännössä henkilömäärää ei pystytä valvomaan.[3]

Näkymä Roineelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kangasalan näkötornit 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 26.9.2017.
  2. a b Vehoniemenharjun näkötorni 80 vuotta Metsähallitus. Arkistoitu 27.9.2017. Viitattu 26.9.2017.
  3. a b Nurmi, Teemu: Kangasalan 96-vuotias näkötorni tuli vaaralliseksi ja suljetaan turvallisuusyistä 21.2.2023. Tamperelainen.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]