Villilän kartano

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Villilän kartano on kartano Nakkilassa. Se sijaitsee aivan kunnan keskustan tuntumassa, Valtatie 2:n ja Tampere–Pori-rautatien läheisyydessä. Kartanon alueella on vuodesta 2003 toiminut Villilän elokuvastudiot. Itse studiotilat sijaitsevat kartanon entisissä talousrakennuksissa, kartanon päärakennus toimii majoitus- ja ravintolatiloina.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen maininta Villilän kartanosta löytyy 1450-luvulta, jolloin Kokemäen Villiön kylän asukkaat perustivat paikalle torpan. 1600-luvun alussa kolme paikalla sijainnutta verotilaa sulautuivat kartanoksi, joka annettiin 1638 läänitykseksi Viipurin ja Savonlinnan läänin maaherralle Michell von Jordanille. Jordanin suvun hallinnassa se oli vuoteen 1788 asti. Tämän jälkeen omistajana oli Avellan-suku aina vuoteen 1888, jonka jälkeen kartano myytiin Frans Stefanus Pohjalalle.

Vuonna 1905 kartanossa aloitti toimintansa Satakunnan maanviljelysseuran omistama karjatalouskoulu. Kansalaissodan jälkeen kartanon maista erotettiin 20 torppaa ja myöhemmin vielä 12 asutustilaa. Frans Pohjalan tyttären Emma Grönlundlin kuoltua vuonna 1969 siirtyi kartano Nakkilan kunnan omistukseen 1971, joka puolestaan möi sen Nakkilan konepajalle vuonna 1976. Vuonna 2002 kunta osti kartanon takaisin itselleen ja saneerasi sen tiloihin elokuvakeskuksen. Kunnan omistukseen siirtyi kaupassa myös kahdeksan hehtaaria maa-alueita. Vuonna 2003 kartanon päärakennus, majoitusrakennus, perinnesauna ja kesäkahvilarakennus vuokrattiin Villilän Kartanonrouvat Oy:lle. Vuoden 2018 alusta kartanon majoitus- ja ravintolatilojen vuokralaiseksi tuli muusikko Sani Aartela.[1]

Kartanon lahjoittamille maa-alueille on Nakkilassa rakennettu muun muassa Arantilan ja Lattomeren koulut, urheilukeskus sekä Arantilan silta. Myös Kirkonseudun koulun ja pappilan alueet ovat entisiä kartanon maita.

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Villilän kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1852. Sen suunnittelijana toimi Carl Ludvig Engelin oppilas Anders Fredrik Granstedt, joka kuoli kolme vuotta ennen rakennuksen valmistumista. Kaksikerroksisessa empiretyylisessä päärakennuksessa on yhteensä 17 huonetta. Kartanon puiston on 1930-luvulla suunnitellut Saksassa opiskellut puutarha-arkkitehti Paul Olsson. Puisto on uusittu 1980-luvulla.

Päärakennuksen lisäksi alueella sijaitsevat muun muassa Sigurd Frosteruksen ja Ole Gripenbergin vuonna 1925 suunnittelema kaksikerroksinen tallirakennus, punatiilinen vuonna 1864 valmistunut navetta sekä karjatalouskoulun asuntolaksi rakennettu kaksikerroksinen talo. Navetta oli valmistuessaan Suomen suurin. Se on yli 60 metriä pitkä ja 21 metriä leveä. Asuntola on rakennettu vuonna 1935 arkkitehti Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan. Alueella on myös Ola Gripenbergin piirtämä viljamakasiini, joka on valmistunut vuonna 1925, sekä Uno Sjöstömin suunnittelemat autotalli ja pumppuhuone vuodelta 1922.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laihonen, Karri: Aikakoneen Sani alkaa emännöidä Villilän kartanoa: "Nakki napsahti Nakkilassa" 30.10.2017. Yle Uutiset. Viitattu 14.11.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Villilän kartanon kotisivut
  • Villilä Studioiden kotisivut
  • Rosengren, Camilla: ”Villilän kartanon restaurointihanke”, Vihreä perintö, Satakunnan historialliset puistot ja puutarhat, s. 87–89. Luontotalo Arkin julkaisuja 1, toim. Häyrynen, Maunu; Raike, Eeva; Riionheimo, Anna; Viitala, Hilkka. Pori: Satakunnan museo, 2009. ISBN 978-952-67018-2-0.
  • Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II: Villilä”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia III, s. 167–169. Toinen painos. Satakuntalainen osakunta, 1928. Näköisversio verkossa (pdf).