Sigurd Frosterus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sigurd Frosterus
Henkilötiedot
Syntynyt4. kesäkuuta 1876
Asikkala
Kuollut2. maaliskuuta 1956 (79 vuotta)
Helsinki
Arvonimiprofessori
Arkkitehti
Koulutus Helsingin yliopisto
Polyteknillinen opisto
Merkittävät työt Tamminiemi
Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo

Sigurd Frosterus (4. kesäkuuta 1876 Asikkala2. maaliskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja taidehistorioitsija.[1] Frosterus valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta vuonna 1902 ja väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1920.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1902 vuoteen 1904 Frosteruksella oli Gustaf Strengellin kanssa yhteinen arkkitehtitoimisto, jossa he suunnittelivat muun muassa presidentin virka-asuntona ja sittemmin Urho Kekkosen museona tunnetun huvilan Tamminiemen. Frosterus oli myös monipuolinen kirjoittaja, ja vuosina 1908–1911 hän toimi Arkkitehti-lehden päätoimittajana.

Arkkitehtuurin lisäksi Frosterus opiskeli taidehistoriaa ja nykyiskansain kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja väitteli siellä filosofian tohtoriksi vuonna 1920 tutkielmalla, joka käsitteli värin ongelmaa maalaustaiteessa. Hän kuului Septem-ryhmän teoreetikkoihin.[2]

Vuosina 1918–1935 Frosteruksella oli yhteinen toimisto arkkitehti Ole Gripenbergin kanssa. Toimiston huomattaviin töihin kuuluivat muun muassa Helsingin Säästöpankin ja Yhdyspankin monumentaaliset liiketalot Helsingin keskustassa. Frosteruksen päätyöksi muodostui vuoden 1916 arkkitehtikilpailussa toiseksi tulleen ehdotuksen pohjalta vuosina 1929–1930 rakennettu Stockmannin tavaratalo. Frosterus on suunnitellut myös useita asuinkerrostaloja Helsinkiin.

Helsingin keskustan Stockmann-tavaratalo, Frosteruksen päätyö.
Tamminiemi.

Frosterus oli aikansa johtavia suomalaisia taiteen kriitikoita sekä myös innokas taiteenkeräilijä. Frosteruksen keräämä kokoelma on talletettu Amos Andersonin taidemuseoon Helsinkiin. Kokoelmassa on lähinnä Alfred William Finchin ja Magnus Enckellin töitä.

Frosterus oli myös innokas kilpapurjehtija, ja hän pyysi arkkitehtikollega ja purjevenesuunnittelija Gustaf Estlanderia suunnittelemaan 8mR-veneen Sphinx vuonna 1929. Frosterus kilpaili ja voitti useita kansainvälisiä palkintoja veneellään muun muassa Sandhamnissa. Vene purjehtii ja kilpailee edelleen aktiivisesti Suomessa.

Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Olikartade skönhetsvärden, 1915
  • Moderna vapen, deras uppkomst och utveckling, 1915
  • Regnbågsfärgernas segertåg. 1917
  • Solljus och slagskugga 1917
  • Färgproblemet i måleriet (diss.), 1920
  • Jorden krymper, jorden växer, 1930
  • Stålålderns janusansikte, 1935
  • Nordiskt i dur och moll, 1946
  • Väri ja valo: Kirjoituksia kuvataiteesta 1903–1950, 2000

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Holm, Lars J. W.: Tunnetut sukuun kuuluvat Calamnius-sukuseura ry. Viitattu 18.12.2010.
  2. Sigurd Frosterus. Suomen rakennustaiteen museo.
  3. Sirén, Bille: Stockmannarkitektens lyxvilla till salu på Brändö. Hufvudstadsbladet, 18.1.2023, s. 13. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 18.1.2023.
  4. Asunto-osakeyhtiö Mechelin Yksityishenkilön blogi. Viitattu 15.3.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • O’Neill, Itha (toim.): Sigurd Frosterus: Taide elämänasenteena. Suomentanut Laura Jänisniemi. Kirjokansi, 100. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015. ISSN 2323-7392. ISBN 978-952-222-653-2.
  • Sarje, Kimmo: ”Frosterus, Sigurd (1876–1956)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 129–131. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]