Sigurd Frosterus
| Sigurd Frosterus | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. kesäkuuta 1876 Asikkala |
| Kuollut | 2. maaliskuuta 1956 (79 vuotta) Helsinki |
| Arkkitehti | |
| Koulutus | Polyteknillinen opisto |
| Merkittävät työt |
Tamminiemi Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo |
Sigurd Frosterus (4. kesäkuuta 1876 Asikkala – 2. maaliskuuta 1956 Helsinki)[1] oli suomalainen arkkitehti. Frosterus valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta vuonna 1902.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 1902 vuoteen 1904 Frosteruksella oli Gustaf Strengellin kanssa yhteinen arkkitehtitoimisto, jossa he suunnittelivat muun muassa presidentin virka-asuntona ja sittemmin Urho Kekkosen museona tunnetun huvilan, Tamminiemen. Frosterus oli myös monipuolinen kirjoittaja, ja vuosina 1908–1911 hän toimi Arkkitehti-lehden päätoimittajana.
Vuosina 1918–1935 Frosteruksella oli yhteinen toimisto arkkitehti Ole Gripenbergin kanssa. Toimiston huomattaviin töihin kuuluivat muun muassa Helsingin Säästöpankin ja Yhdyspankin monumentaaliset liiketalot Helsingin keskustassa. Frosteruksen päätyöksi muodostui vuoden 1916 arkkitehtikilpailussa toiseksi tulleen ehdotuksen pohjalta vuosina 1929–1930 rakennettu Stockmannin tavaratalo. Frosterus on suunnitellut myös useita asuinkerrostaloja Helsinkiin.
Frosterus oli aikansa johtavia suomalaisia taiteen kriitikoita sekä myös innokas taiteenkeräilijä. Frosteruksen keräämä kokoelma on talletettu Amos Andersonin taidemuseoon Helsinkiin. Kokoelmassa on lähinnä Alfred William Finchin ja Magnus Enckellin töitä.
Frosterus oli myös innokas kilpapurjehtija ja pyysi arkkitehtikollega ja purjevenesuunnittelija Gustaf Estlanderia suunnittelemaan 8mR-veneen Sphinx vuonna 1929. Frosterus kilpaili ja voitti useita kansainvälisiä palkintoja veneellään muun muassa Sandhamnissa. Vene purjehtii ja kilpailee edelleen aktiivisesti Suomessa.
Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tamminiemi, 1904, Helsinki, yhdessä Gustaf Strengellin kanssa
- Bost Ab Tölögatan, kerrostalo Töölönkatu 7:ssä, 1910, Helsinki
- Pahakosken rautatiesilta, 1919, Kokemäki, yhdessä Ole Gripenbergin kanssa
- Äetsän voimalaitos, 1921
- Asunto-osakeyhtiö Mechelin, 1928,[2] kerrostalo Museokadun ja Mechelinkadun kulmassa, Helsinki
- Meritan pääkonttori, (ent. SYP), 1929, Helsinki
- Stockmannin tavaratalo, 1930, Helsinki
- Vanajanlinna, 1930, Hämeenlinna
- Isohaaran vesivoimalaitos, 1947, Kemi
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Calamnius-sukuseura ry calamnius.fi. Viitattu 18.12.2010.
- ↑ Asunto-osakeyhtiö Mechelin yksityishenkilön blogi. Viitattu 15.3.2020.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- O’Neill, Itha (toim.): Sigurd Frosterus: Taide elämänasenteena. Suomentanut Laura Jänisniemi. Kirjokansi, 100. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015. ISSN 2323-7392. ISBN 978-952-222-653-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sigurd Frosterus Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Sarje, Kimmo: Frosterus, Sigurd (1876–1956). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Suomen rakennustaiteen museon esittely Frosteruksesta
- Frosteruksen kokoelma, Amos Andersonin museo