Arkkitehti (lehti)
| Arkkitehti | |
|---|---|
| The Finnish Architectural Review | |
 |
|
| Lyhenne | ark |
| Lehtityyppi | aikakauslehti |
| Aihealue | arkkitehtuuri |
| Julkaisija | SAFA |
| ISSN | ISSN 0783-3660 |
| Perustettu | 1903 |
| Päätoimittaja | Kristo Vesikansa[1] |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Ilmestymistiheys | 5 kertaa vuodessa (2023)[2] |
| Kieli | suomi ja englanti |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Arkkitehti (lyh. ark) on vuodesta 1903 lähtien ilmestynyt arkkitehtuuria käsittelevä suomalainen aikakauslehti. Lehden perusti Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) edeltäjä Arkitektklubben, ja lehti ilmestyi alun perin ruotsiksi nimellä Arkitekten. Suomeksi lehti alkoi ilmestyä vuonna 1921 ja vuodesta 1927 sitä on julkaissut SAFA.[3] Se on Suomen vanhin rakennusalan lehti ja maailman vanhimpia arkkitehtuurilehtiä.[4] Lehden ensimmäinen päätoimittaja oli Bertel Jung 1903–1905.[5]
Arkkitehti sisältää arkkitehtuurin asiantuntijoiden kirjoittamia esittelyjä ja arvioita Suomen arkkitehtuurista. Artikkelit käsittelevät muun muassa uusia kiinnostavia rakennuksia, rakentamattomia suunnitelmia, entistämisiä, sisustuksia ja yhdyskuntasuunnittelua. Jokainen lehden numero pyritään laatimaan ajankohtaisia artikkeleita sisältäväksi teemakokonaisuudeksi. Joissakin numeroissa luodaan myös retrospektiivisiä katsauksia huomattavien suomalaisten arkkitehtien töihin. Lehden Areena-palstalla puolestaan esitellään tiivistetymmin arkkitehtuurin, muotoilun ja kuvataiteen uusimpia ilmiöitä, alan tutkimusta, tuoreita kirjoja sekä arkkitehtuurin virtauksia muissa maissa. Lehdessä on perinteisesti käyty myös monipuolista ja kriittistä arkkitehtuurikeskustelua, ja monet lehdessä esitetyt mielipiteet ovat kiteytyneet osaksi laajempaa näkemystä.[6]
Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, ja kussakin numerossa on keskimäärin sata sivua. Lehti on lähes täysin kaksikielinen, eli jokaisen artikkelin tekstiosuudesta on sekä suomen- että englanninkielinen versio ja myös lehdessä julkaistujen kuvien kuvatekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi. Jokaisen numeron yhteydessä ilmestyy lisäksi irrallinen Arkkitehtuurikilpailuja-liite, joka esittelee tärkeimpien ajankohtaisten arkkitehtikilpailujen tuloksia.[6]
Lehti ilmestyi ensin vuosikymmeniä kokonaan mustavalkoisena, mutta 1980-luvun alusta lähtien lehden kannet olivat jo säännöllisesti värillisiä. Vähitellen värikuvien määrä lisääntyi myös sisäsivuilla, ja lehden linjaa avarrettiin aiempaa enemmän kohti kansainvälisiä vaikutteita. Vuodesta 1996 lähtien lehti on ilmestynyt kauttaaltaan nelivärisenä. Internetissä on myös Arkkitehti-lehden verkkosivut, joilla julkaistaan jokaisesta numerosta pienimuotoinen verkkoversio.[6] Lehden perinteisenä käytäntönä oli 2000-luvun alkuun saakka, että arkkitehdit voivat itse kirjoittaa lehdessä omista suunnitelmistaan, mutta päätoimittaja Harri Hautajärvi (2000–2008) lopetti käytännön.[7]
Lehden päätoimittajina ovat Bertel Jungin jälkeen toimineet muun muassa Sigurd Frosterus, Birger Brunila, Carolus Lindberg, Martti Välikangas, Hilding Ekelund, Yrjö Lindegren, Aulis Blomstedt, Veikko Larkas, Aarno Ruusuvuori, Nils Erik Wickberg, Pekka Laurila, Kirmo Mikkola, Marja-Riitta Norri, Kaarin Taipale, Pentti Kareoja, Esa Laaksonen ja Harri Hautajärvi.[8][9][10] Vuonna 2009 päätoimittajana aloitti Jorma Mukala.[11]
Harri Hautajärven mukaan Arkkitehti-lehteen kohdistui hänen aikanaan myös painostusta. Vuonna 2002 lasiteollisuuden tyytymättömyys lehden lasiarkkitehtuuria käsitelleeseen teemanumeroon purkautui päätoimittajalle lähetettyinä kielteisinä viesteinä ja Lasirakentaja-lehdessä julkaistuina kirjoituksina. Hautajärven laatiman vastineen torjumisesta Lasirakentaja-lehti sai Julkisen sanan neuvoston langettavan päätöksen.[7][12]
Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arkkitehti-lehti sai vuonna 2003 kansainvälisen arkkitehtuurikriitikkojen komitean (CICA) CICA Pierre Vago -palkinnon vuoden kansainvälisesti parhaana arkkitehtuurilehtenä. Vuonna 2005 lehden toimitus sai Aikakauslehtien Liiton vuoden parhaan toimituksen palkinnon. Samana vuonna Alfred Kordelinin säätiö antoi lehdelle kannustuspalkinnon arkkitehtuurikeskustelun edistämisestä. Palkinnon perusteluissa todettiin, että Arkkitehti-lehti ja sen päätoimittaja ovat "nostaneet Suomessa arkkitehtuurista käydyn keskustelun korkealle tasolle".[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yhteystiedot Ark.fi. Viitattu 24.6.2023.
- ↑ Mediatiedot Ark.fi. Viitattu 24.6.2023.
- ↑ Tietoja lehdestä Ark.fi. Viitattu 24.6.2023.
- ↑ Arkkitehtilehti 100 vuotta Betoni. 2003. Viitattu 21.5.2009.
- ↑ Manninen, Antti: Bertel Jung oli kaupunkisuunnittelija ja Kulosaaren yhdyskunnan perustajia Hs.fi. 2.9.2007. Viitattu 24.6.2023.
- ↑ a b c d Historia Ark. Arkistoitu 22.4.2009. Viitattu 22.5.2009.
- ↑ a b Harri Hautajärvi, Journalismi kaipaa ryhtiliikettä, Helsingin Sanomat, 1.7.2010, s. B3
- ↑ Rakennustaiteen museo (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Toimitus, ark 2/00 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Toimitus, ark 6/98 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Arkkitehti-lehti protsv.fi. Viitattu 21.5.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Julkisen sanan neuvosto, päätökset 2002: Langettava 3184/AL/02
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ark 2/2003 satavuotisjuhlanumero käsittelee laajasti lehden historiaa (verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive))