Bertel Jung

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bertel Jung vuonna 1911.

Axel Bertel Jung (11. heinäkuuta 1872 Pietarsaari12. toukokuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänet tunnetaan erityisesti asemakaava-arkkitehtina.

Jung valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta vuonna 1895. Valmistumisensa jälkeen Jung opiskeli jonkin aikaa Berliinissä. Palattuaan Helsinkiin hän työskenteli yhdessä arkkitehti Karl Hård af Segerstadin kanssa aina vuoteen 1898 asti. Tunnetuin työ tuolta ajalta on Kihlmanin talo Korkeavuorenkadulla Helsingissä. Tämän yhteistyön jälkeen Jung perusti yhdessä arkkitehtien Oscar Bomansonin ja Waldemar Andersinin kanssa arkkitehtitoimiston, jossa Jung toimi aina vuoteen 1913 asti. Waldemar Andersin jätti toimiston muutettuaan Yhdysvaltoihin vuonna 1903.[1]

Bertel Jung muistetaan kuitenkin nimenomaan asemakaava-arkkitehtina. Hänet nimitettiin Helsingin kaupungin ensimmäiseksi asemakaava-arkkitehdiksi vuonna 1908.

Kun Eliel Saarinen vuonna 1915 laati Munkkiniemi–Haaga-suunnitelman, Bertel Jung laati siihen liittyen luonnoksen Helsingin koko kaupunkiseudun yleiskaavaksi. Tärkeänä kohtana hänen suunnitelmassaan oli uusien kaupunginosien väliin jätettävä Keskuspuisto, johon kuuluivat myös Töölönlahden ympärillä ennestään sijainneet Hesperian ja Eläintarhan puistoalueet mutta jonka oli määrä ulottua alueelta kauas pohjoiseen. Kolme vuotta myöhemmin hän oli mukana laatimassa Saarisen ja Einar Sjöströmin kanssa Suur-Helsinki-suunnitelmaa Pro Helsingfors. Vuonna 1919 Jung muutti Turkuun, jossa hän ensin oli sataman palveluksessa ja myöhemmin nimitettiin Turun asemakaava-arkkitehdiksi. Jung erosi virastaan asemakaava-arkkitehtina vuonna 1925 ja muutti takaisin Helsinkiin. Turussa hän ehti kuitenkin tehdä Suur-Turun asemakaavan vuonna 1921.[1]

Helsingissä Bertel Jung perusti yhdessä veljensä Valter Jungin kanssa arkkitehtitoimiston Jung & Jung. Toimistossa Bertel vastasi kaupunkisuunnittelusta ja Valter pääasiassa rakennussuunnittelusta. Toimiston töitä on muun muassa Hotelli Torni Helsingissä.[1]

Bertel Jungin työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupungin museo­lauta­kunnan kokous 1900-luvun alussa. Kuvassa vasemmalta Nils Wasastjerna, Reinhold Hausen, Bertel Jung ja Magnus Schjerfbeck.

Bertel Jung ja Karl Hård af Segerstadt (1897–1898)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Andersin), Bomanson & Jung (1898–1913)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jung & Jung (1925–1946)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemakaavasuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuiran asemakaava, Oulu – 1914[3]
  • Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma yhdessä Eliel Saarisen kanssa – 1915
  • Pro Helsingfors yhdessä Eliel Saarisen ja Einar Sjöströmin kanssa – 1918
  • Iso-Heikkilän ja sataman alueen asemakaava, Turku - 1921

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Märsynaho, Jaana: Bertel Jung. Suomen rakennustaiteen museo. Viitattu 17. helmikuuta 2008.
  2. a b c d e f g h i j Bertel Jung. Korttelit.fi. Viitattu 17. helmikuuta 2008.
  3. Niskala, Kaarina & Okkonen, Ilpo: Oulun Graadi 350 vuotta asemakaavoitusta, s. 67. Oulu: Kaleva, 2002. ISBN 952-5109-10-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wäre, Ritva: Jung, Bertel (1872–1946). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.