Reinhold Hausen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reinhold Hausen
Reinhold Hausen
Reinhold Hausen
Henkilötiedot
Syntynyt 9. lokakuuta 1850
Sund
Kuollut 8. tammikuuta 1942 (91 vuotta)
Helsinki
Kansallisuus suomalainen
Tieteilijä
Tutkimusalue Suomen historia, arkeologia
Tunnetut työt Finlands medeltidsurkunder 1-8 (1910–1935)
Ura
Instituutti Valtionarkisto

Reinhold Theodor Hausen (9. lokakuuta 1850 Sund8. tammikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen historioitsija ja arkistonhoitaja. Hän on Suomen merkittävin lähdejulkaisujen toimittaja.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausenin vanhemmat olivat sotilaslääkäri, valtioneuvos Karl Magnus Hausen ja Julia Aejmelaeus. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta 1869 ja opiskeli Helsingin yliopistossa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1876, maisteriksi 1877 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1881.

Hausen oli valtionarkistonhoitajana 1883–1916. Hän joutui eromaan poliittisista syistä julkaistuaan Suomen sodan (1808–1809) lähteitä käsitelleen kokoelman. Julkaisun kaikki kappaleet takavarikoitiin. Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Mihail Borovitinov uhkasi Hausenia maastakarkoituksella ja eläkkeen menetyksellä, jollei hän itse eroaisi.[2]

Hausen teki useita historiallis-arkeologisia tutkimuksia, vaikkei hänellä ollut minkäänlaista arkeologista koulutusta. Hän suoritti kaivauksia Kökarin luostarissa (1867–1869), Naantalin luostarissa (1872–1873) ja Kuusiston piispanlinnassa (1877 ja 1879).[2]

Hausenin tavoite oli yhdistää historialliset ja arkeologiset lähteet.

Vuonna 1890 Hausen julkaisi teoksen Registrum Ecclesiæ eli Turun tuomiokirkon Mustankirjan. Se on tärkein yksittäinen kopiokirja, jossa on jäljennöksiä Turun tuomiokirkon omaisuutta koskevista kirjeistä ja asiakirjoista. Kirja on saanut nimensä kannen mustasta nahasta.[1]

Vuonna 1910 julkaistiin ensimmäinen osa sarjasta, josta tuli Suomen nykyinen keskiajantutkimuksen uranuurtaja: Finlands medeltidsurkunder. Viidentoista vuoden aikana Hausen julkaisi vielä seitsemän osaa. Työn vaikutus tutkimukselle on merkittävä; vuodesta 1935 alkaen historiantutkijoilla oli pääsy keskeisiin asiakirjoihin, ja he pystyivät tällä tavoin kiinnittämään hypoteesinsä lähteisiin.

Hausen oli varhainen valokuvauksen harrastaja. Häneltä on säilynyt tuhansien valokuvien kokoinen kuvasto. Hausen aloitti kuvaamisen jo 1860-luvulla. Varhaiset kuvat painottuvat antikvaariseen kenttätyöhön, pääkohteina Kastelholman ja Kuusiston linnanrauniot. 1860–1870-luvuilta säilynyt tuotanto on suomalaisten kuvaajien joukossa laajin. Hausen kuuluu myös vanhojen asiakirjojen valokuvaamisen uranuurtajiin. Hän kuvasi myös maisemia sekä kansantieteellisiä aiheita. Kuvia on aikanaan julkaistu mm. Suomi-aiheisissa kuvateoksissa.[2] Hausen toimi Helsingin kaupunkikuvan tallentamiseksi. Hän pani alulle hankkeen Gustaf Nyströmin kanssa ja ohjasi Signe Branderin dokumentointityötä 1906 lähtien ja kuvasi itsekin noin 100 kaupunkinäkymää.[3]


Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Registrum Ecclesiæ eller Åbo domkyrkas svartbok med tillägg ur Skoklosters codex Aboensis. I tryck utgifven af Finlands statsarkiv genom Reinh. Hausen. 1890.
  • Registrum Ecclesiae Aboensis, eller, Åbo domkyrkas Svartbok. Archivum Finlandiae publicum, Riksarkivet. Toim. Elisa Pispala, Helsinki, Art House, 1996. (Näköispainos Reinhold Hausenin toimittamasta laitoksesta. Tunnetaan nimellä Mustakirja.) ISBN 951-884-179-9
  • Finlands medeltidsurkunder 1–8. Finlands statsarkiv, 1910–1935.
  • Kuustö slott. Väitöskirja. Frenckell, Helsinki, 1881.
  • Kuustö slott: historisk-arkeologisk beskrifning. Frenckell, Helsinki, 1881.
  • Nådendals kyrka och klosterruiner. Amos Anderson, Helsinki, 1922.
  • Kastelholms slott och dess borgherrar. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, 1934.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nenonen, Kaisu-Maija – Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 139–140. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. a b c Orrman, Elisa (toim.): Reinhold Hausen. Kansallisen arkiston rakentaja. Helsinki: Kansallisarkisto, 2000. ISBN 951-884-286-8.
  3. Lybeck, Jari: Reinhold Hausen. Valtionarkiston johtaja ja historiantutkimuksen edistäjä, s. 212. Suomen historian julkaisuja 3, Turun yliopisto, 2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]