Sund

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Sund
Sund.vaakuna.svg Sund.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.sund.ax
Sijainti 60°13′25″N, 020°10′10″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Hallinnollinen keskus Björby
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 112,50 km²
292:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 184,32 km²
290:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 108,21 km²
– sisävesi 4,29 km²
– meri 71,82 km²
Väkiluku 1 021
296:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 9,44 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,9 %
– 15–64-v. 59,5 %
– yli 64-v. 24,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 4,1 %
ruotsinkielisiä 91,2 %
– muut 4,8 %
Kunnallisvero 19,5 %
271:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Christina Nukala-Pengel

Sund on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmantereen itäosassa. Sundissa oli 30. huhtikuuta 2018 1 021 asukasta.[2] Sundin pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2018 tehtyjen mittausten mukaan 184,32 km², josta 108,21 km² on maata, 4,29 km² sisävesialueita ja loput 71,82 km² merivesialueita.[1] Sundin naapurikunnat ovat Finström, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Vårdö. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 91,2 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Suomenkielisiä on vain 4,1 prosenttia.[4] Sund on Suomen kolmanneksi ruotsinkielisin kunta.

Sundin vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1951.[6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sundin asutus sijaitsee hajallaan kunnan alueella eikä selkeää kuntakeskusta ole. Suurimpia kyliä ovat Björby, jossa sijaitsee kunnantoimisto, sekä Finby, Högbolstad, Kulla ja Tosarby. Kirkko sijaitsee melko yksinäisellä paikalla päätie 2:n ja Björbyn välillä. Naapurikunnista Sundilla on maarajaa vain Saltvikin kanssa. Lumparnin selältä pistää pitkä kapea lahti Kastelholman linnan ja Sundin kirkon ohi syvälle kunnan sisään. Lahden pohjukan ja Vargatanselän välillä on vain noin kilometrin levyinen kannas. Sundin alueella sijaitsee muutama pieni järvi, jotka sijoittuvat enimmäkseen kunnan pohjoisosaan. Siellä sijaitsee myös kunnan korkein maastonkohta, 78 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Stenrösberget.[7]

Sundin halki kulkee päätie 2 Maarianhaminasta Prästöhön, josta on lossiyhteys Vårdön puolelle. Tien linjaus noudattelee vielä nykyisinkin suurelta osin historiallisen, Ahvenanmaan poikki kulkeneen Suuren Postitien reittiä. Postitie jatkui Bomarsundin laiturista Vargatanselän yli Vårdön puolelle Vargatan laituriin. Sundista on noin 25 kilometrin matka Maarianhaminaan ja vajaan kymmenen kilometrin matka maakunnan pohjoisosan keskustaajamaan Finströmin Godbyhyn.

Sundin kunnan alueella sijaitsevat Kastelholman linna sekä Bomarsundin linnanrauniot. Sundin kirkko on 1200-luvulta. Sundin kulttuurimaisema valittiin vuonna 1993 yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Sundissa on Prästgårdenin Natura-alue sekä kolme muuta luonnonsuojelualuetta: Lillnäsberget-Tingö Kastelholmin eteläosassa, sekä Gunnarsby ja Löfvik Östra Kyrkosundetin etelärannalla.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 28 kylää: Berg, Björby, Bomarsund, Brändbolstad, Domarböle, Finby, Gesterby, Gunnarsby, Hulta, Högbolstad, Jussböle, Kulla, Lappböle, Lövvik, Mångstekta, Persby, Prästgården, Rosenberg, Sibby, Smedsböle, Strömbolstad, Sundby, Svensböle, Tosarby, Tranvik, Träsk ja Vivasteby.[9]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset merkit ihmiselämästä Sundissa ovat peräisin pronssikaudelta, mutta pysyvä asutus syntyi Ruotsista käsin vasta 500-luvulla ajanlaskun alun jälkeen. Kylännimi Finby viittaa kuitenkin ainakin osittaiseen suomalaisasutukseen. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa mainittiin Sundissa olleen 125 veroa maksanutta talonpoikaa, mistä on arvioitu väestön olleen tuolloin noin 900 henkeä.[7] Sundin seurakunta mainitaan itsenäisenä jo vuonna 1352. Siitä erosivat Kumlinge 1400-luvulla ja Vårdö vuonna 1866.[10] Nyttemmin Sundin ja Vårdön seurakunnat ovat jälleen yhdistyneet.

Sundin keskiaikainen kivikirkko on rakennettu 1200-luvun lopussa tai viimeistään ennen vuotta 1310[11]

Kastelholman linnaa alettiin rakentaa 1300-luvun loppupuolella, ja siitä tuli Ahvenanmaan hallintokeskus. Juhana herttua oleskeli linnassa 1500-luvulla kolmeen otteeseen ja piti siellä myös veljeään Eerik XIV ja tämän vaimoa Kaarina Maununtytärtä vankina syksyllä 1571. Linna menetti merkityksensä vuoden 1634 lääniuudistuksessa, ja vaurioitui entisestään vuoden 1745 tulipalossa.[12]

Kun Venäjä oli saanut Suomen 1808 Suomen sodassa, se halusi vahvistaa uuden länsirajansa puolustusta. Sundiin rakennettiin Bomarsundin linnoitus vuosina 1832–1854. Kun alkanut Krimin sota laajeni vuonna 1854 Itämerelle Oolannin sodaksi. Tuolloin Bomarsundin linnoitus oli vasta puolivalmis. Linnoitus antautui, ja tuhottiin koska brittiläisten etujen mukaista oli estää venäläisten sotilaallinen toiminta saarilla. Krimin sodan vuonna 1856 päättäneeseen Pariisin rauhansopimukseen otettiin määräys, ettei Ahvenanmaata saa linnoittaa.[13]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosa Sundin asukkaista on vanhastaan saanut toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta sekä kalastuksesta, mutta matkailun vilkastuessa palvelujen osuus elinkeinorakenteesta on noussut voimakkaasti.

Vuonna 2015 kunnassa oli 232 työpaikkaa. Niistä 12% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 70% palveluissa ja 12% jalostuksessa.[14]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat jätteen käsittelyä ja loppusijoitusta tekevä Delfensdal Kom Ab, tekstiilialan yritys Capinova ja puutarha- ja pihatöitä tekevä Drängarna Åland.[15]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sundin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
939
1985
  
920
1990
  
948
1995
  
968
2000
  
1 013
2005
  
1 031
2010
  
1 019
2015
  
1 031
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Vuoden 2016 taajamarajauksen mukaan Sundissa ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2016 lopussa Sundissa oli 1 006 asukasta, joista 996 asui haja-asutusalueilla ja 10 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa.[17]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sundissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sundin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sundin kunnan nykyisellä alueella.[18]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja sundilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 171. Otava 1979, Helsinki.
  7. a b Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 163−167. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  8. Fredad natur (myös linkitetys kuvaukset ja kartta) Älands landskapsegering. Viitattu 27.1.2018. (ruotsiksi)
  9. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  10. Otavan iso tietosanakirja, osa 8, palsta 295, 1964, Helsinki.
  11. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 414–419. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  12. Historia Kastelholms slott. Ålands landskapsregering. Viitattu 19.9.2013.
  13. Robins G: Bomarsund - imperiumin etuvartio 2004. Ahvenanmaan maakuntahallituksen Museovirasto. Viitattu 12.12.2013.
  14. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  15. Alueen Sund yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.1.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  17. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  18. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]