Eckerö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eckerö
Eckerö.vaakuna.svg Eckerö.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.eckero.ax
Sijainti 60°13′25″N, 019°33′25″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands landsbygd
Hallinnollinen keskus Överby
Perustettu
Pinta-ala ilman merialueita 109,18 km²
294:nneksi suurin 2017 
Kokonaispinta-ala 752,67 km²
157:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 107,72 km²
– sisävesi 1,46 km²
– meri 643,49 km²
Väkiluku 946
300:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 8,78 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,9 %
– 15–64-v. 62,0 %
– yli 64-v. 25,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 4,6 %
ruotsinkielisiä 90,3 %
– muut 5,1 %
Kunnallisvero 18,5 %
297:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Jörgen Lundqvist

Eckerö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan saaristossa heti Manner-Ahvenanmaan länsipuolella. Kunnassa asuu 946 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 752,67 km², josta 643,49 km² on merialueita ja 1,46 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 8,78 asukasta/km². Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 90,3 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä.[4]

Eckerön vaakunan suunnitteli Matts Dreijer ja se vahvistettiin vuonna 1952.[6]

Kunnassa toimii evankelisluterilainen Eckerö församling[7], joka kuuluu Porvoon hiippakuntaan.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eckerön pääsaari on pinta-alaltaan Ahvenanmaan saarista kolmanneksi suurin ja koko Suomen merialueiden saarista seitsemänneksi suurin heti Lemlandin pääsaaren jälkeen. Pienempiä saaria ja luotoja, joista suurin osa on asumattomia, on kaikkiaan parisataa. [8] Pinnanmuodoiltaan Eckerön alue on alavaa ja korkeuserot ovat vähäisiä. Maisemakuvaa luonnehtivat toisaalta laajat kalliopaljastumat, toisaalta lähes lehtomaisen rehevät metsiköt.[9]

Eckerön keskuspaikka on Storby, joka on Ahvenanmaan suurimpia maaseututaajamia. Etäisyys Maarianhaminaan on noin 35 kilometriä. Ainoa naapurikunta on Hammarland idässä; Hammarlandiin kuuluu myös saaristo Eckerön länsipuolella. Storbyhyn päättyvä päätie 1 ylittää Eckerön ja Hammarlandin rajalla Marsundin salmen. Eckerön satamasta pääsee Eckerö Linjenin laivalla Ruotsiin Grisslehamniin; Eckerö on Suomen neljänneksi vilkkain ulkomaanliikenteen matkustajasatama.[10]

Eckerön kunnan alueelta on tavattu erittäin harvinainen taarna, jonka kasvupaikkoja on koko Suomen alueella tiedossa vain muutamia. Kunnassa esiintyy melko runsaslukuisena muualla Suomessa harvinainen tyrni.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 7 kylää: Björnhuvud, Finbo, Kyrkoby, Marby, Storby, Torp ja Överby.[11]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eckerön kirkonkylän alueelta on löydetty useita kivikautisia hautakumpuja; tuolloin seutu kohosi merenpinnan yläpuolelle. Kyseessä ei kuitenkaan ole ollut vakituinen asutus, vaan lännestä saapuneiden hylkeenpyytäjien tilapäinen oleskelu. Pysyvä asutus Eckeröön syntyi niin ikään lännestä käsin, oletettavasti rautakauden loppupuolella.[9]

Eckerön keskiaikainen harmaakivikirkko on rakennettu vuosien 1380–1420 välillä [12]

Kun valtakuntaan järjestettiin postilaitos 1630-luvulla, kaikki seudun miehet toimivat postintalonpoikina kuljettaen postia ja matkustajia veneillään Ruotsin Grisslehamniin ja takaisin. Talonpojat oli jaettu kahdeksaan ruotuun, jotka hoitivat kuljetukset vuoroittain. Sota-aikoina eckeröläiset talonpojat kuljettivat postia ja sotaväkeä niin paljon, että heidät oli vapautettu varsinaisesta sotapalveluksesta. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Eckerössä oli 68 veroa maksavaa talonpoikaa, joten väkiluku lienee ollut tuolloin 400:n tienoilla.[9]

Eckerö mainittiin Hammarlandin kappelina jo vuonna 1427. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1879. [13]

Eckerön kunnasta on 1900-luvun alussa käytetty suomenkielisissä yhteyksissä nimeä Ekkeröö[14] tai Ekkerö.[15]

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turismi on Eckerön merkittävimpiä elinkeinoja. Eckerö on yksi Pohjoismaiden aurinkoisimpia paikkoja aurinkotunneissa mitattuna. Kunnassa sijaitsee useita hotelleja, matkakoteja, ravintoloita, kahviloita, mökkikyliä ja uimarantoja. Eckerö on kesäisin erityisesti suosittu leirintämatkailijoiden kohde. Kunnassa sijaitsee peräti viisi leirintäaluetta.

Ylivoimaisesti suurin yhteisöveron maksaja on Rederiaktiebolaget Eckerö, joka maksoi vuonna 2016 yli kaksi miljoonaa euroa. Sitä seuraavat kalanviljelyä harjoittava Storfjärdens Fisk Ab ja lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennuksia tekevä Gripenbergs VVS Ab.[16]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Eckerön väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
685
1985
  
769
1990
  
811
1995
  
823
2000
  
830
2005
  
925
2010
  
943
2015
  
935
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eckerön koulua Storbyssä käy noin 50 lasta luokilla 1-6.[18]

Maarianhaminan apteekki ylläpitää lääkekaappia Berghamnin lauttaterminaalissa. Sieltä saa käsikauppalääkkeitä.[19]

Terveydenhoitajan vastaanotto Storbyssä toimii vain ajanvarauksella, päivystys on Marianhaminassa.[20]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eckerön kunnan länsirannalla Storbyssä sijaitsee mahtipontinen Carl Ludvig Engelin suunnittelema Posti- ja tullitalo, joka valmistui Tukholmasta Turkuun johtaneen ns. Suuren Postitien etapiksi vuonna 1828. Lähellä postitaloa on vuonna 1946 pystytetty postinkuljettajien muistomerkki. Postitie jatkui Eckerön saaren poikki ja Marsundin salmen yli Hammarlandin puolelle.

Eckerössä sijaitsee myös Ahvenanmaan suurin rakennus Eckeröhallen, jossa järjestetään paitsi urheilutapahtumia myös konsertteja, messuja ja muita suuria yleisötapahtumia.

Muita nähtävyyksiä:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 156. Otava 1979, Helsinki.
  7. Eckerö församling Viitattu 29.12.2009.
  8. Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
  9. a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaosio s. 103–108. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  10. Ulkomaan meriliikennetilasto 2011 (pdf) (Ulkomaan matkustajaliikenteestä s. 7 ja 30-36) Liikenneviraston tilastoja 5-2012, ISBN 978-952-255-137-5. 2012. Helsinki: Liikennevirasto, liikennevirasto.fi. Viitattu 26.12.2012. (suomeksi), (ruotsiksi), (englanniksi)
  11. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  12. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 363–364. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  13. Otavan iso tietosanakirja, osa 2. Helsinki: Otava, 1962 (2. painos).
  14. Doria.fi, s. 18 Viitattu 2.8.2011
  15. Pieni Tietosanakirja, s. 708 Viitattu 2.8.2011
  16. Alueen Eckerö yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 4.3.2018.
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.
  18. Eckerö skola Eckerö skola. Viitattu 4.3.2018.
  19. Medicinskåp i Eckerö har flyttats Nya Åland. 2014. Viitattu 4.3.2018.
  20. Upplev Eckerö Viitattu 4.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]