Korkeavuorenkatu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Korkeavuorenkatu (ruots. Högbergsgatan) on katu Helsingissä Kaartinkaupungin ja Ullanlinnan kaupunginosissa.
Katu alkaa etelästä Vuorimiehenkadun kulmasta Ullanlinnassa ja päättyy Pohjoisesplanadille. Vuorimiehenkadun eteläpuolella katu jatkuu Kapteeninkatuna ja Pohjoisesplanadin pohjoispuolella Mikonkatuna.
Raitiovaunuliikennettä linjalla 10 Kirurgiin välillä Yrjönkatu – Tarkk'ampujankatu.
Yle TV1:n draamasarjaa Kotikatu kuvattiin Korkeavuorenkadulla vuodesta 1995 vuoteen 2004.
Poikkikatuja etelästä pohjoiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jääkärinkatu (vasemmalle)
- Tarkk'ampujankatu
- Punanotkonkatu (oikealle), Merimiehenkatu (vasemmalle)
- Yrjönkatu (etuvasemmalle)
- Ullanlinnankatu (oikealle)
- Ratakatu (vasemmalle)
- Pieni Roobertinkatu
- Ludviginkatu (vasemmalle)
- Rikhardinkatu (oikealle)
- Eteläesplanadi
Rakennuksia etelästä pohjoiseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarkk'ampujankadun ja Yrjönkadun välissä etelästä katsoen kadun vasemmalla puolella sijaitsee kauas näkyvä vaikuttava kaksitorninen Johanneksenkirkko (Korkeavuorenkatu 12; arkkitehti A.E. Melander; rakennusvuosi 1891).
Designmuseo (entinen Taideteollisuusmuseo) sijaitsee osoitteessa Korkeavuorenkatu 23 (arkkitehti Gustaf Nyström; 1895), pienessä Ullanlinnan-, Kasarmi- ja Punanotkonkatujen rajaamassa korttelissa. Rakennuksessa toimi alun perin ruotsinkielinen oppikoulu Läroverket för gossar och flickor. Sen vieressä Punanotkonkadun kulmassa sijaitseva suuri uusrenessanssityylinen rakennus tunnetaan "Ohranan talona" (Korkeavuorenkatu 21, Axel Högberg, 1888).
Muhkeatorninen Erottajan paloasema (Korkeavuorenkatu 26; arkkitehti Theodor Höijer; 1891) löytyy Pienen Roobertinkadun ja Ludviginkadun rajaamasta korttelista. Sitä vastapäätä on Lars Sonckin suunnittelema kansallisromanttista tyyliä edustava entinen Helsingin Puhelinyhdistyksen talo (1905).
Rikhardinkadun kirjasto sijaitsee Rikhardinkadun kulmassa (Korkeavuorenkatu 43; arkkitehti Theodor Höijer; 1881) on Helsingin entinen pääkirjasto ennen Pasilan kirjaston valmistumista. Samassa korttelissa Etelä-Esplanadin kulmassa on J. S. Sirénin 1930-luvulla suunnittelema entinen Lassila & Tikanojan pääkonttori (1935).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korkeavuorenkatu Wikimedia Commonsissa
- Korkeavuorenkadun talot (Arkistoitu – Internet Archive) Korttelit.fi