Kirjastolehti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kirjastolehti on Suomen kirjastoseuran julkaisema yleisten kirjastojen ammattilehti ja kirjastojen asiakaslehti. Se on suunnattu alan ammattilaisille, päättäjille ja kirjaston asiakkaille.

Artikkelit käsittelevät muun muassa kirjaston palveluita, kirjallisuutta, kulttuuria ja yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka liittyvät myös kirjastoon. Lehti on aatteellisesti sitoutumaton ja kirjastojen tapaan se antaa tilaa erilaisille näkemyksille ja aatteille.

Lehti on vapaasti tilattavissa. Kirjastot hankkivat sitä kokoelmiinsa ja jaettavaksi sidosryhmilleen, päättäjille ja asiakkaille. Suomen kirjastoseuran jäsenet saavat lehden jäsenetuna ja lisäksi vain jäsenille tarkoitetun ammatillisen vuosijulkaisun.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanvalistusseura perusti Kirjastolehden ajamaan kansankirjastoasiaa, herättämään lukuhaluja ja kokoamaan tietoa kirjastoista, mm. tilastoja. Ensimmäinen numero ilmestyi helmikuussa 1908.

Suomen kirjastoseura perustettiin vuonna 1910 sortovuosien uhatessa kirjastotoimintaa ja Kirjastolehti siirrettiin sen julkaistavaksi. Tavoitteena oli koota alan rivit puolustamaan kirjastoa, kertoa saavutuksista ja edistää ammattitaitoa.

Taloudellisten ongelmien takia lehti jouduttiin pian yhdistämään Kansanvalistuslehteen. Se ilmestyi Kansanvalistus ja Kirjastolehti –nimellä vuodet 1921–1947. Seurat julkaisivat sitä yhdessä.

Vähitellen Kansanvalistus ja Kirjastolehden tilaajista suurin osa alkoi olla kirjastoalalta. Se johti siihen, että Kirjastolehti alkoi 1948 ilmestyä jälleen itsenäisenä Suomen kirjastoseuran julkaisuna.

Kirjastolehti verkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 Kirjastolehti avasi pioneerien joukossa verkkosivut, joilla oli myös toimituksellista aineistoa: keskustelupalsta, uutisia, Tapahtumakalenteri ja työpaikkailmoituksia. Vähitellen lehden nopeatempoisin aineisto siirtyi kokonaan verkkosivuille.

Verkkolehden julkaisutekniikkaa uudistui vuonna 2004, se mahdollisti vuorovaikutteisuuden. Samalla seuran jäsenet saivat omat suljetut sivunsa ja haettavan arkiston. Paperiset jäsensivut voitiin lopettaa.


Kirjastonäkökulma paremmin esiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2011 Kirjastolehden sisältö on jaettu selkeästi ammatti- ja asiakassivuihin. Nyt kirjastot voivat tilata pelkkää asiakaslehteä jaettavaksi asiakkailleen. Siitä on muodostumassa valtakunnallinen kirjastojen, lukemisen, kulttuurin ja tiedon käytön yleistajuinen foorumi, jossa kirjastot ja niiden asiakkaat saavat äänensä kuuluviin.

Kirjastoalan tiedotus on varsin hajallaan kunnissa. Siksi Kirjastolehti ja kirjastojen yhteinen palvelu kirjastot.fi[1] ja sen verkkotelevisio Kirjastokaista [2], ovat aloittaneet toimituksellisen yhteistyön vuonna 2011. Tavoitteena on parantaa alan yleistä näkyvyyttä keskittämällä voimia: aineistoa vaihtamalla, sopimalla yhteisistä teemoista ja työnjaosta. Opetusministeriö on tukenut yhteistyötä.

Kirjastolehden verkkosivusto tullaan uusimaan kokonaan vuonna 2012.

Laajuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksi lehti ilmestyi kuusi kertaa vuodessa, vuosikerrassa oli alle 200 sivua ja levikki alle 2 000 kpl. Toistaiseksi laajimmillaan lehti oli 1987, jolloin se ilmestyi 11 kertaa vuodessa, sivuja oli 660 ja levikki yli 8 000 kpl. Vuonna 2011 verkkosivustossa käytiin 85 000 kertaa. Nykyään lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja lisäksi Kirjastoseuran jäsenet saavat vuoden lopussa kirjastoammattilaisille suunnatun Vuosijulkaisun. Lehdessä on yhteensä 48-56 sivua.

Päätoimittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viljo Tarkiainen (1908, 1912, 1914, 1916)
  • Heikki Impivaara ((1908-1909)
  • J. A. Kemiläinen (1910-1916)
  • Ville Niskanen (1911)
  • Harri Holma (1917-1918)
  • Aarno Malin (1919-1921)
  • Helle Cannelin (myöh. Kannila) (1922-1967)
  • Sven Hirn (1968-1974)
  • Samuli Nuotio (1975-1979)
  • Anneli Perälä (1980-1985)
  • Hannele Koivunen (1986-1988)
  • Heleena Lönnroth (1989-1991)
  • Jari Paavonheimo (1992-1997)
  • Ari Haasio (1998-2000)
  • Maisa Lovio (2001–2003)
  • Ritva Hokka-Ahti (2004–2010)
  • Ira Koivu (2011–2016)
  • Ville Vaarne (2016–)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]