Kansanvalistusseura

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansanvalistusseura, Museokatu 18

Kansanvalistusseura (lyhenne KVS) on Suomessa suomenkielisen väestön keskuudessa tehtävän kansansivistystyön edistämiseksi 1874 perustettu seura[1]. Vuodesta 1934 alkaen se on ollut säätiömuotoinen. Seuran toimisto on Museokatu 18:ssa Helsingissä.

Kansanvalistusseura on sitoutumaton sivistysjärjestö, oppimisen asiantuntija ja palvelujen tuottaja, joka ylläpitää ulkomailla asuvan oppilaan Etäkoulu Kulkuria, julkaisee kolmea mediaa ja edistää elinikäistä oppimista Suomessa ja maailmalla. Seura katsoo, että sivistys on yhteiskunnan tärkein arvo. Kansanvalistusseuralle sivistys tarkoittaa oppimista, uteliaisuutta, empatiaa, suvaitsevaisuutta ja ympäristöstä huolehtimista. Sivistys on myös vastuuta maailmasta ja kasvamista aikuisuuteen, ihmisyyteen ja yhteiskuntaan.

Seuran perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanvalistusseura on Suomen vanhin kansansivistystyön organisaatio. Se perustettiin kansakoulunopettajien kokouksessa Jyväskylässä vuonna 1872, mutta idea oli esitetty jo paljon aikaisemmin. Yhdistyksen säännöt oli tuohon aikaan hyväksytettävä senaatissa ennen toiminnan alottamista, joten Kansanvalistusseuran ensimmäiset säännöt laadittiin vuonna 1873. Toiminta alkoi ensimmäisen vuosikokouksen jälkeen Helsingissä syyskuussa 1874.[2]

Seuran tavoitteiksi kirjattiin ensimmäisiin sääntöihin seuraavasti:

»Tarkoituksena on hyödyllisen, helppohintaisen ja kansantajuisen kirjallisuuden toimittaminen ja tämän kaltaisen kirjallisuuden levittäminen ynnä tiedon ja sivistyshalun herättäminen muillakin tarkoituksenmukaisilla keinoilla.»

Seura harjoitti vuoteen 1919 saakka laajaa kustannustoimintaa, jossa oli näkyvä asema sellaisilla historiaa, yhteiskuntaa ja kansallisia oloja käsittelevillä teoksilla, joilla voimistettiin suomalaista kansallistuntoa.

Kansanvalistusseuran Kalenteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanvalistusseuran Kalenteri ilmestyi vuosina 1881–1957. Sen tavoitteena oli yhdistää jokapäiväiseen ajanviettoon asiantuntija-artikkeleita sekä runoja ja kertomuksia. Lukutaidon lisääntymisen ansiosta kalenterin levikki kasvoi, ja sen vaikutus tiedollisen sivistyksen ja käytännön elämää koskevien neuvojen levittäjänä muodostui merkittäväksi.[3]

Kirjastolaitos, kansan- ja työväenopistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansansivistystyön alkuvaiheessa seura toimi kirjastolaitoksen kehittämiseksi, kansanopistojen ja työväenopistojen perustamiseksi ja opintokerhotoiminnan käynnistämiseksi. 1960-luvulta alkaen seura järjesti runsaasti varsinkin taiteiden ja kielten kursseja ja seminaareja.

Kansanvalistusseura julkaisee Aikuiskasvatus-lehteä yhdessä Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran kanssa[4], englanninkielistä aikuiskouluttajan verkkolehteä Elm Magazine, sekä Aina-verkkomediaa.

KVSK-Opisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1920 perustettiin Kansanvalistusseuran Kirjeopisto eli KVSK-Opisto.

Nykyisin opiston kurssit jakautuivat ammatillisiin, pohjakoulutusta täydentäviin ja harrastekursseihin. Ohjelmaan kuului virallisiin pätevyystutkintoihin johtavia ja valmentavia ammattikursseja, peruskoulun ja lukion kursseja, kielikursseja ja yleissivistäviä vapaita opintoja. KVS:n Kirjeopisto toimi 2000-luvulla Kansanvalistusseuran Etäopiston nimellä. Sen toiminta loppui vuonna 2013.

Oriveden Opisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1946 Kansanvalistusseura hankki omistukseensa alkuaan 1909 perustetun Oriveden Opiston, jossa syksystä kevääseen ulottuvan perusoppijakson lisäksi järjestetään eri pituisia taide-, kieli- ja harrastekursseja.

Vuodesta 1953 Oriveden Opiston osana on toiminut Klemetti-opisto, joka on tullut tunnetuksi muun muassa kuoronjohtajakoulutuksestaan, nuorison musiikkileireistä ja kamarikuorostaan.

Oriveden Opisto liitettiin 1. tammikuuta 2015 Ahlmanin ammattiopistoon, ja vastuu koulutustoiminnasta siirtyi Ahlmanin koulun Säätiölle.

Sivistyspalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura jakaa vuosittain sivistyspalkintoa, jonka nimi oli vuosina 1974–2014 Kansanvalistusseuran palkinto. Palkinto jaetaan sivistyksen edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Palkinnon ovat saaneet muun muassa:[5]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]