Kansanvalistusseura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansanvalistusseura, Museokatu 18

Kansanvalistusseura sr. (Kvs-säätiö) on Suomen vanhin sitoutumaton sivistystyön organisaatio. Se on perustettu vuonna 1874, ja se on ollut säätiömuotoinen vuodesta 1934[1]. Seuran toimisto on Helsingissä osoitteessa Museokatu 18.

Kvs-säätiö keskittyy arkisivistykseen ja aikuiskasvatukseen. Arkisivistys on yhdessä oppimista, jotta voimme pitää huolta ympäristöstä ja toisistamme[2].

Säätiö tuottaa elinikäisen oppimisen ratkaisuja yhdessä kumppaneiden kanssa ja viestii vuorovaikutteisesti tietoon perustuen ja helposti lähestyttävästi. Sen ydinosaamista ovat oppiminen[3], innovaatiot[4] ja vaikuttaminen[5] Suomessa ja maailmalla. Sivistyskulma[6], jonka lähi- ja etätapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, tarjoaa vuoropuhelun mahdollisuuksia ja sivistysaiheisia keskusteluja muun muassa aikuisten perustaidoista, tiedon luotettavuudesta, medialukutaidosta, oppimisesta ja kestävästä kehityksestä.

Säätiö julkaisee kahta kaikille avointa oppimisen mediaa: vertaisarvioitua Aikuiskasvatus-tiedelehteä, joka on Suomen ainoa aikuiskoulutuksen tieteellinen julkaisu sekä englanninkielistä aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen mediaa, Elm Magazinea [7][8].

Kvs-säätiö vastaa Etelä-Helsingin kansalaisopiston ja ulkosuomalaisten lasten Etäkoulu Kulkurin ja Nomadskolanin toiminnasta sekä Euroopan aikuiskoulutusjärjestön EAEA:n (European Association for the Education of Adults) viestinnästä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanvalistusseura on Suomen ensimmäisiä valtakunnallisia yhdistyksiä ja vanhin sivistystyön organisaatio. Se perustettiin kansakoulunopettajien kokouksessa Jyväskylässä vuonna 1872, mutta idea oli esitetty jo paljon aikaisemmin. Yhdistyksen säännöt oli tuohon aikaan hyväksytettävä senaatissa ennen toiminnan aloittamista, joten Kansanvalistusseuran ensimmäiset säännöt laadittiin vuonna 1873. Toiminta alkoi ensimmäisen vuosikokouksen jälkeen Helsingissä syyskuussa 1874.


Seuran tavoitteiksi kirjattiin ensimmäisiin sääntöihin seuraavasti:

»Tarkoituksena on hyödyllisen, helppohintaisen ja kansantajuisen kirjallisuuden toimittaminen ja tämän kaltaisen kirjallisuuden levittäminen ynnä tiedon ja sivistyshalun herättäminen muillakin tarkoituksenmukaisilla keinoilla.»

Seura harjoitti vuoteen 1919 saakka laajaa kustannustoimintaa, jossa oli näkyvä asema sellaisilla historiaa, yhteiskuntaa ja kansallisia oloja käsittelevillä teoksilla, joilla voimistettiin suomalaista kansallistuntoa.[9]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanvalistusseura julkaisee vertaisarvioitua Aikuiskasvatus -tiedelehteä [7] yhdessä Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran kanssa[10] sekä englanninkielistä aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen verkkomediaa, European Lifelong Learning Magazinea eli Elm Magazinea [8].

Kansanvalistusseuran kalenteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanvalistusseuran Kalenteri ilmestyi vuosina 1881–1957. Sen tavoitteena oli yhdistää jokapäiväiseen ajanviettoon asiantuntija-artikkeleita sekä runoja ja kertomuksia. Lukutaidon lisääntymisen ansiosta kalenterin levikki kasvoi, ja sen vaikutus tiedollisen sivistyksen ja käytännön elämää koskevien neuvojen levittäjänä muodostui merkittäväksi.[11]

Kirjastolaitos, kansan- ja työväenopistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansansivistystyön alkuvaiheessa seura toimi kirjastolaitoksen kehittämiseksi, kansanopistojen ja työväenopistojen perustamiseksi ja opintokerhotoiminnan käynnistämiseksi. 1960-luvulta alkaen seura järjesti runsaasti varsinkin taiteiden ja kielten kursseja ja seminaareja.

Nykyisin Kvs-säätiö vastaa Etelä-Helsingin kansalaisopiston toiminnasta [12].

KVSK-Opisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1920 perustettiin Kansanvalistusseuran Kirjeopisto eli KVSK-Opisto.

Historiansa aikana opiston kurssit jakautuivat ammatillisiin, pohjakoulutusta täydentäviin ja harrastekursseihin. Ohjelmaan kuului virallisiin pätevyystutkintoihin johtavia ja valmentavia ammattikursseja, peruskoulun ja lukion kursseja, kielikursseja ja yleissivistäviä vapaita opintoja. KVS:n Kirjeopisto toimi 2000-luvulla Kansanvalistusseuran Etäopiston nimellä. Sen toiminta loppui vuonna 2013.

Oriveden Opisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1946 Kansanvalistusseura hankki omistukseensa alkuaan 1909 perustetun Oriveden Opiston, jossa syksystä kevääseen ulottuvan perusoppijakson lisäksi järjestetään eri pituisia taide-, kieli- ja harrastekursseja.

Vuodesta 1953 Oriveden Opiston osana on toiminut Klemetti-opisto, joka on tullut tunnetuksi muun muassa kuoronjohtajakoulutuksestaan, nuorison musiikkileireistä ja kamarikuorostaan.

Oriveden Opisto liitettiin 1. tammikuuta 2015 Ahlmanin ammattiopistoon, ja vastuu koulutustoiminnasta siirtyi Ahlmanin koulun Säätiölle.

Apurahat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanvalistusseura myöntää vuosittain apurahoja kahdesta rahastostaan. Aarno ja Lydia Saarensivun rahastosta myönnetään apurahoja perusopetuksen opettajien jatkokoulutukseen ja perusopetuksen oppilaiden opetuksen tukemiseen. Lyyli Henrikssonin rahastosta myönnetään apurahoja peruskoulun jälkeisiin opintoihin.[13]

Sivistyspalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura jakaa vuosittain sivistyspalkintoa, jonka nimi oli vuosina 1974–2014 Kansanvalistusseuran palkinto. Palkinto jaetaan sivistyksen edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa[14]. Palkinnon ovat saaneet muun muassa:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kansanvalistusseura - Kvs-säätiö Kansanvalistusseura. Viitattu 4.1.2023.
  2. Kvs-säätiö - Sivistyksen peloton puolustaja Kansanvalistusseura. Viitattu 4.1.2023.
  3. Oppiminen Kansanvalistusseura. Viitattu 3.1.2023.
  4. Innovaatiot - Kvs-säätiö Kansanvalistusseura. Viitattu 3.1.2023.
  5. Vaikuttamistyö - Kvs-säätiö Kansanvalistusseura. Viitattu 3.1.2023.
  6. Sivistyskulma – Kvs-säätiö Kansanvalistusseura. Viitattu 3.1.2023.
  7. a b Aikuiskasvatus Aikuiskasvatus. Viitattu 5.1.2023.
  8. a b Elm Elm. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  9. Kansanvalistusseura perustetaan Kansanvalistusseura. Viitattu 28.9.2018.
  10. Aikuiskasvatus aikuiskasvatus.fi.
  11. https://kansanvalistusseura.fi/kansanvalistusseura/historia/1881-kalenteri-ilmestyy-kirjastolaitos-syntyy/
  12. Avoin kaupunkiopisto Etelä-Helsingin kansalaisopisto. Viitattu 5.1.2023.
  13. Avustukset - Kansanvalistusseura Kansanvalistusseura. Viitattu 21.8.2020.
  14. Sivistyspalkinto ja apurahat Kansanvalistusseura. Viitattu 4.1.2023.
  15. Malinen, Markku: Sirpa Kähköselle Kansanvalistusseuran Sivistyspalkinto Yle Uutiset. 8.12.2016. Viitattu 8.12.2016.
  16. Juha Hurme saa Sivistyspalkinnon 2017 – Kansanvalistusseura kansanvalistusseura.fi. Viitattu 4.1.2023.
  17. Sivistyspalkinto Satakolkyt-hanke. Kansanvalistusseura.fi.
  18. Sivistyspalkinto Harri Mantila. Kansanvalistusseura.fi.
  19. Sivistyspalkinto Jussi Tanner. Kansanvalistusseura.fi.
  20. Sivistyspalkinto Puistokatu 4 sekä Anna Herlin ja Minttu Jaakkola. Kansanvalistusseura.fi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]