Novaja Gazeta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Novaja Gazeta
Novaya-gazeta-logo.jpg
ISSN ISSN 1606-4828 ja 1682-7384
Levikki 184 400[1]
suomalaisen painoksen: 3 000[2]
Perustettu 1993
Päätoimittaja Dmitri Muratov
Sitoutuneisuus oppositio, liberalismi
Kotikunta Moskova
Kotimaa Venäjä
Ilmestymistiheys kahdesti viikossa,
suomeksi artkkeita joka toinen kuukausi Le Monde Diplomatique & Novaja Gazeta -lehdessä
Kieli venäjä
Aiheesta muualla
OCLC
Novaja Gazeta (venäjäksi)
Novaya Gazeta Europe (englanniksi, venäjäksi)

Novaja Gazeta (ven. Но́вая газе́та, ”Uusi lehti”) on venäläinen kolmesti viikossa ilmestyvä lehti, jolla on yhteiskuntakriittinen toimituksellinen linja. Neljä lehden toimittajaa on surmattu ja monia uhkailtu.[3] Se on Venäjän tunnetuin liberaalilehti.[4] Lehden painetun version toimilupa peruttiin syyskuussa 2022.[5]

Novaja Gazeta perustettiin 1993. Sen perustajat ovat Komsomolskaja pravdan entisiä toimittajia. On esitetty, että lehti olisi erityissuojelussa, länteen suunnattu näyteikkuna, johon voisi tarvittaessa viitata. Päätoimittaja Dmitri Muratovin mukaan se voi osin pitää paikkaansa, mutta toisaalta hän viittaa lehteen kohdistuneisiin toimiin. Lehti on ainoa merkittävä Venäjällä ilmestyvä opposition lehti. Se sai vuonna 2009 Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n tunnustuksen.[6] Muratov sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2021.[7]

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökunta omistaa lehdestä 51 prosenttia. Loput 49 prosenttia myytiin vuonna 2006 Mihail Gorbatšoville ja Aleksandr Lebedeville.[6] Lehden levikki Moskovassa on 170 000, mutta lisäksi sillä on paikallispainoksia ainakin Pietarissa ja Nižni Novgorodissa.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. lokakuuta 2010 Novaja Gazetan päärahoittajan, oligarkki Alexandr Lebedevin pankki joutui naamioitujen poliisien ratsian kohteeksi.[9] Poliisi vei vain pankin erään asiakkaan toimiin liittyviä asiapapereita, ja Lebedev oli itse samaan aikaan pankissa.[10]

Vuonna 2014 Novaja Gazeta sai tiedotusvälineitä valvovilta viranomaisilta varoituskirjeen, jossa lehteä syytettiin ääriliikkeiden tukemisesta. Lehdelle annettiin kymmenen päivää aikaa poistaa ääriliikkeitä koskevat kirjoitukset verkkosivuiltaan. Novaja Gazeta on kirjoittanut muun muassa venäläisten osallisuudesta Itä-Ukrainan kriisiin. Varoitus saattaa johtua syyskuussa julkaistusta artikkelista, jossa toimittaja Julija Latynina vertaa venäläisten parlamentaarikkojen tekoja natseihin.[11]

Novaja Gazetan printtiversio joutui tauolle toukokuussa 2015. Syynä oli talousvaikeudet, joita aiheuttivat muun muassa toimitilojen vuokran ja paperin hinnan nousu.[4]

Maaliskuussa 2021 Novaja Gazetan rakennukseen tehtiin kemiallinen isku.[12][13]

24. helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.[14] Sodan alettua viranomaiset sulkivat useita tiedotusvälineitä ja tekivät toisten toiminnasta mahdotonta.[15] Novaja Gazeta jäi Venäjän ainoaksi riippumattomaksi tiedotusvälineeksi.[15] Se joutui kuitenkin sopeutumaan median toimintaa sääteleviin uusiin lakeihin, eikä voinut enää kertoa sodan tapahtumista vapaasti.[15] Maaliskuussa 2022 Novaja Gazeta sai valtion sensuurivirasto Roskomnadzorilta kaksi varoitusta, joiden jälkeen lehti päätti keskeyttää julkaisutoimintansa sodan ajaksi.[7] Venäjältä paenneiden toimittajiensa voimin[16] lehti käynnisti uuden julkaisun Novaya Gazeta Europe, päätoimittajanaan Kirill Martynov, joka oli aiemmin toiminut Novaja Gazetan politiikantoimittajana.[17] Novaja Gazetan toimitus perusti uuden verkkolehden nimeltä Novaja Rasskaz-Gazeta (lyhennettynä NO), mutta sitä ehdittiin julkaista vain viikon ajan, ennen kuin Venäjä esti pääsyn sivustolle.[18]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novaja Gazetan suomenkielisen pokkaripainoksen kansi.

Suomeksi Novaja Gazetan artikkeleita on aiemmin julkaistu Voima-lehdessä, ja lehden artikkeleista koottuja taskukirjoja (13 kappaletta) on julkaissut Into Kustannus.[8] Vuodesta 2012 alkaen Novaja Gazetan suomennettuja artikkeleita alkoi ilmestyä osana kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Le Monde Diplomatique -lehteä.[19]

Surmattuja toimittajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi mahdollisesti seuraavat:

Seuraavat ovat joutuneet murhayrityksen kohteeksi:

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Free Media Pioneer 2009” -palkinto, IPI:n palkinto vapaan viestinnän esitaistelijalle

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pressaudit.ru
  2. Novaja Gazetan mediakortti[vanhentunut linkki]
  3. Jussi Niemeläinen, Venäläislehti: Toimittajamme uhattiin tappaa, Helsingin Sanomat, 14.6.2012 s. B4
  4. a b Marja Manninen: Rahapula ajaa Venäjän liberaalilehden tauolle Yle.fi/uutiset. 13.3.2015. Viitattu 13.3.2015.
  5. Heikki Heiskanen: Jälleen musta päivä Venäjän medialle – entinen journalisti sai 22 vuoden vankeustuomion ja Novaja Gazetan painolupa kumottiin Yle uutiset. 5.9.2022. Viitattu 5.9.2022.
  6. a b Jussi Konttinen: Palkinto kuolleille toimittajille. Helsingin Sanomat, 7.6.2009, s. B3.
  7. a b Muhonen, Helmi: Venäläinen Novaja Gazeta keskeyttää toimintansa Helsingin Sanomat. 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
  8. a b Lyhyesti: Novaja Gazeta alkaa ilmestyä suomeksi. Helsingin Sanomat, 18.11.2008, s. C1. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.11.2008.
  9. Masked Police Raid Bank Owned by Russian Billionaire Alexander Lebedev (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Poliisi ratsasi miljardöörin pankin Moskovassa Yle Uutiset Ulkomaat
  11. Tuohinen, Petteri: Kriittinen Novaja Gazeta uhataan hiljentää Venäjällä. Helsingin Sanomat, 12.10.2014, s. B4.
  12. Venäjä | Sanomalehti Novaja Gazeta epäilee: Toimituksen käyttämään rakennukseen Moskovassa tehtiin kemiallinen isku Helsingin Sanomat. 15.3.2021. Viitattu 6.4.2022.
  13. Venäjä | Novaja Gazeta julkaisi videon, jolla ”kuriiri” suihkuttaa ainetta toimituksen sisäänkäynnille: Lehti vaatii tutkintaa epäilemästään kemiallisesta iskusta Helsingin Sanomat. 16.3.2021. Viitattu 6.4.2022.
  14. Hyökkäys alkoi monesta ilmansuunnasta Yle Uutiset. 24.2.2022. Viitattu 6.4.2022.
  15. a b c Venäjän media | Novaja Gazeta jatkaa ainoana riippumattomana mediana Venäjällä – sota on lehdessä nyt ”se, mitä ei saa mainita” Helsingin Sanomat. 11.3.2022. Viitattu 6.4.2022.
  16. Irina Shcherbakova: Novaya Gazeta Launches European Edition in Bid to Dodge Kremlin Censorship The Moscow Times. 7.4.2022. Viitattu 15.4.2022. (englanniksi)
  17. Media | Novaja Gazeta oli Venäjän viimeinen riippumaton media, kunnes joutui lopettamaan toimintansa – Tällä viikolla se aloittaa uuden julkaisun Euroopassa Helsingin Sanomat. 12.4.2022. Viitattu 15.4.2022.
  18. Päivittyvä seuranta | Venäjän valvontaviranomainen vaatii Novaja Gazetan uusien sivujen toimiluvan mitätöimistä – The Guardian: Venäjä ampui ohjuksia Valko-Venäjältä Ukrainaan Helsingin Sanomat. 2.7.2022. Viitattu 28.7.2022.
  19. Tilaa uudistunut Diplo V Into-kustannuksen verkkokauppa. 2012. Into-kustannus. Arkistoitu 28.4.2012. Viitattu 14.6.2012.
  20. Кто Расстрелял Виктора Попкова?? artikkeli Novaja Gazetassa
  21. Версий строить не будем Artikkeli Novaja Gazetassa 16.10.2006
  22. Fyra av våra kollegor har dött Aftonbladet 12.4.2006
  23. Все мы потеряли (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. Глушитель для репортера На нашего собкора Сергея Золовкина совершено покушение. Киллер задержан

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]