Gustaf Estlander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gustaf Estlander
Gustaf Estlander vuonna 1922.
Gustaf Estlander vuonna 1922.
Henkilötiedot
Syntynyt18. syyskuuta 1876
Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut1. joulukuuta 1930 (54 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Ammatti arkkitehti
Puoliso Hildur Ingrid Qvarnström
Vanhemmat Jakob August Estlander
Sukulaiset Carl Gustaf Estlander
Aiheesta muualla

Axel Gustaf Estlander (18. syyskuuta 1876 Helsinki1. joulukuuta 1930 Tukholma) oli suomalainen arkkitehti, joka on tunnettu Helsinkiin suunnittelemistaan jugend-taloista, jotka luokitellaan kulttuuri­historiallisesti arvokkaiksi. Estlander oli myös venesuunnittelija, kilpapurjehtija ja Euroopan mestari pikaluistelussa. Kaikki Estlanderin suunnittelemat veneet luokitellaan klassikoiksi.

Estlander pääsi yli­oppilaaksi 1894 yksityisestä koulusta Nya svenska läroverket i Helsingfors ja valmistui arkkitehdiksi Poly­teknillisestä opistosta 1898.[1]

Arkkitehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Estlander suunnitteli lukuisia tunnettuja helsinkiläis­taloja, kuten Tusculumin Etu-Töölössä vuonna 1911 sekä lisäksi NJK:n paviljongin 1898.

Estlanderin suunnittelemia taloja Helsingissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosa Kortteli Talo Osoite Vuosi Lähde
Siltasaari Wendt Silta­saaren­katu 16–18 1903 [2]
Kruununhaka Poro Elisabeth Meri­tullin­katu 19 – Maneesin­katu 1–3 1903 [3]
Maneesi­katu 1–3 – Maurin­katu 2 1903 [4]
Näätä Marian­katu 19 1904 [5]
Metsä­sika Kirkko­katu 14 1905 [6]
Puhveli Meri­tullin­katu 15 1906 [7]
Maa­myyrä Rauhan­katu 11 – Marian­katu 16 1911 [8]
Villi­sika Sopu­sointu Viron­katu 9 1915 [9]
Kamppi Kalkkuna Fredrikinkatu 39 – Bulevardi 11 1903 [10]
Haikara Bulevardi 17 1905 [11]
Albertin­katu 27 A 1906 [12]
Bulevardi 19 1906 [13]
Katajanokka Lehti­kuusi Fridborg Luotsi­katu 3 1904 [14]
Ullanlinna Salakka Pietarin­katu 18 – Kapteenin­katu 5 1904 [15]
Karppi Maja Kapteenin­katu 4–6 1905 [16]
Särki Villa Solsken Muukalais­katu 4 – Ullankatu 3 1905 [17]
Villa Ulrika Ullan­katu 1 1910 [18]
Villa Luna Laiva­sillan­katu 10 – Muukalais­katu 2 1910 [19]
Punavuori Pelikaani Albertin­katu 17 – Iso Roobertin­katu 39 1906 [20]
Uuden­maan­katu 42 – Albertin­katu 19 1907 [21]
Korppi Rata­katu 19 1907 [22]
Pöllö Iso Roobertin­katu 17–19 1912 [23]
Kaivopuisto Päivän­kakkara Raase­pori1 Itäinen Puisto­tie 11 1908 [24]
Eira 218 Villa Hjelt (Italian suur­lähetystö) Tehtaan­katu 32 C–D 1912 [25]
Töölö Tusculum Töölön­katu 8 – Cygneauksen­katu 7 1911
Eteläsatama Valko­saari NJK:n klubi­rakennus Valkosaari 1900

1Romahdettuaan rakennus­vaiheessa 1907.selvennä

Urheilu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pika­luistelun Euroopan-mestaruus­kilpailuissa hän voitti vuonna 1898, mutta jäi hopealle vuosina 1897 ja 1899. Helsingin EM-kisoissa 1898 hän voitti kaikki matkat. Hänen voitto­aikansa 500 metrillä oli 49,2, 1 500 metrillä 2.36,8, 5 000 metrillä 9.28,8 ja 10 000 metrillä 19.21,4.[26] Pika­luistelun SM-kilpailuissa 1897 Estlander voitti kaksi matkaa, 500 metriä ajalla 49,8 ja 1 500 metriä ajalla 2.49,2. Hän hävisi kuitenkin yleis­mestaruuden myös kaksi matkaa voittaneelle Nikolai Krjukoville. Vuoden 1898 SM-kilpailuissa Estlander voitti kolmesta matkasta kaksi ja yleis­mestaruuden. Hän oli nopein 1 500 metrillä ajalla 2.36,6 ja 5 000 metrillä ajalla 9.22,6.[27]

Estlander luisteli vuonna 1897 ensimmäisen virallisen Suomen ennätyksen kotimaan ratojen 500 metrin pika­luistelussa. Hänen aikansa 49,8 pysyi ennätyksenä seuraavaan vuoteen, kunnes Franz Fredrik Wathén paransi sitä sekunnilla. Vuonna 1898 Estlander teki Suomen ennätykset kaikissa muissa luokissa. Hän paransi Arthur Backmanin koti­maan ratojen 1 500 metrin ennätystä 2,4 sekunnilla aikaan 2.36,6, joka säilyi ennätyksenä vuoteen 1901, kunnes Wathén luisteli ajan 2.33,0. Hän teki samana vuonna 5 000 metrin koti­maan ratojen ensimmäisen virallisen Suomen ennätyksen 9.22,6. Jussi Viinikainen paransi ennätyksen lukemiin 9.08,6 vuonna 1901. Estlander paransi samana vuonna 1898 Nikolai Krjukovin edellisenä vuonna luistelemaa 10 000 metrin Suomen ennätystä 14,8 sekunnilla aikaan 19.21,4. Aika säilyi ennätyksenä neljä vuotta, kunnes Jussi Viinikainen luisteli ajan 19.09,4.[28]

Estlander sai nimiinsä kaikki pika­luistelun viralliset kansain­välisten ratojen Suomen ennätykset vuonna 1898. Hänen 500 metrin ennätyksensä oli 47,6, jota Franz Fredrik Wathén paransi kolme vuotta myöhemmin aikaan 46,2. 1 500 metrillä Estlander kellotti Suomen ennätykseksi ajan 2.29,8. Se säilyi ennätyksenä vuoteen 1908, jolloin Johan Wikander saavutti uuden ennätyksen 2.23,4. Estlanderin 5 000 metrin ennätys­aika oli 9.15,0, jonka Jussi Viinikainen rikkoi vuonna 1901 tuloksellaan 9.08,6. 10 000 metrillä Estlander sai ennätyksen ajalla 18.55,8. Franz Fredrik Wathén paransi aikaa 11,8 sekunnilla neljä vuotta myöhemmin.[29]

Estlander osallistui Tukholman kesä­olympialaisiin vuonna 1912 kipparoiden Örn-veneen neljänneksi 8mR-luokassa ja häviten pronssi­mitalin suomalaiselle Lucky Girl-veneelle. Hän osallistui kilpa­purjehdukseen 30 vuoden ajan ja osallistui yli 1 500 lähtöön.

Estlander voitti vuonna 1914 purjehduksessa Sinebrychoffin pokaalin Irene-veneellä.[30]

Venesuunnittelija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gustaf Estlanderin suunnittelema 150m2 saaristo­risteilijä Singoalla L-1. Singoallaa pidettiin Itä­meren nopeimpana purje­veneenä sen lyhyenä elin­aikanaan.

1900-luvun alussa hän keskittyi venesuunnitteluun. Hänet laskettiin Suomen ja myöhemmin uuden koti­maansa Ruotsin etevimpiin vene­suunnittelijoihin, ja hän tuli erityisesti tunnetuksi menestyvien R-veneiden ja saaristo­risteilijöiden suunnittelijana. Kaikki Estlanderin luomukset ovat tänään tavoiteltuja klassikoita.lähde?

Hänen yksittäinen tunnetuin, vielä Suomessa edelleen aktiivisesti purjehtiva veneensä on 8mR-luokkaan kuuluva, vuonna 1928 entiselle arkkitehti­kollegalleen Sigurd Frosterukselle suunniteltu Sphinx. Toinen kuuluisa Suomessa purjehtiva vene on 6mR-luokan Ian. Estlander suunnitteli veneen itselleen vuonna 1929, ja kilpaili sillä Suomessa viimeisen kerran elo­kuussa samana vuonna, voittaen kaikki kolme lähtöä. Kaiken kaikkeaan rakennettiin yli 1 000 Estlanderin suunnittelemaa venettä[31].

Estlander omisti lyhyen ajan yhden Suomessa ennen ensimmäistä maailman­sotaa kahdesta purjehtineista William Fifen suunnitteleman 12mR Irene-veneen. Saman­aikaisesti hän purjehti saman­nimisellä itse suunnittelemallaan 10mR venellä. Yhdessä muiden NJK-laisten muodostaman konsortion kanssa hänellä oli myös osuus Alfred A. Mylnen suunnittelemassa 10mR Kitty-veneestä. Estlanderin motiivina muiden suunnittelijoiden veneen hankinnalle oli tutustuminen muiden huippu­suunnitelijoiden R-mitta­säännön ominaisuuksiin.[32] Myöhemmin Estlanderista kehittyi R-veneiden mestari­suunnittelija.lähde?

Purjehdus­historioitsija Pekka Barckin mukaanlähde? Estlander omisti veneitä ympäri Eurooppaa ja matkusteli kilpailusta toiseen. Heti ensimmäisen maailman­sodan jälkeen hän omisti vuoden verran Espanjasta ostamansa William Fifen kuuluisan 15mR Tuigan, jota ei koskaan toimitettu Suomeen. Estlander myi Tuigan vuonna 1919. Samana vuonna rakennettiin Estlanderin suunnittelema 150 m2 saaristo­risteilijä, yli 22 metriä pitkä Singoalla. Vuonna 1911 rakennettu Kitty purjehtii jälleen Suomen vesillä. Venettä on vuosien ajan entisöinyt Johan Fagerholm.lähde?

Estlanderin suunnittelemia purjeveneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raken­nus-
vuo­si
Vene Tyyppi Pur­je-
nu­me­ro
Alku­peräinen
omistaja
Nykyinen
omistaja
Lähde
1900 Aldebran evä­köli­vene Gustaf Est­lander tuhoutunut
1908 Aldebran II 8mr muokattu
1920 Singoalla SK 150 L-1 tuhoutui 1922
1928 Sphinx 8mR FIN-4 Sigurd Frosterus Antti Touko­lehto
Isabel S-16 Curt Matsson Antonis Nicolaras
Maribel L-8 Peter Groh
Carbonita tuhoutunut
Lempo II Leuto Pajunen Torsten Gran­berger
Cheerio L-7 G. Grönblom
1929 Ian (ex.Marja, Zuleika, Sir Ian) 6mR FIN-59 Gustaf Est­lander Michael Cedercreutz
1930 Princess Svanevit 12mR S-2 E. Åkerlund
Safir 8mR S-6 Wallenberg haaksi­rikkoutui Monacossa 2008 [33]
Ellen S-16

Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Estlander kuului suomalaiseen Estlander-aateli­sukuun. Hänen isänsä oli kirurgian professori Jakob August Estlander (1831–1881). Hänen setänsä oli Ateneumin perustaja, professori Carl Gustaf Estlander. Vuonna 1901 hän meni naimisiin viipurilaisen Hildur Ingrid Qvarn­strömin kanssa.[34] Gustaf Estlanderin aatelinen suku­haara on nyttemmin sammunut.[35]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gustaf Estlander Korttelit. Arkistoitu 11.7.2016.
  • Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2. Otava, 1970.
  • Kenth Sjöblom: Estlander, Gustaf (1876–1930) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yli­oppilas­matrikkeli 1853–1899 Helsingin yli­opisto. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 12.2.2014.
  2. Albumit-auki: kuva 12451 (Haka­niemen­torin pohjois­laitaa) Lasipalatsi. Viitattu 28.9.2013.
  3. Meri­tullin­katu 19 – Maneesi­katu 1–3 (”Elisabeth”) Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  4. Maneesi­katu 1–3 – Maurin­katu 2 (”Elisabeth”) Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  5. Marian­katu 19 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  6. Kirkko­katu 14 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  7. Meri­tullin­katu 15 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 12.4.2021.
  8. Rauhan­katu 11 – Marian­katu 16 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  9. Viron­katu 9 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  10. Fredrikin­katu 39 – Bulevardi 11 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  11. Bulevardi 17 Korttelit. Arkistoitu 27.3.2016. Viitattu 30.10.2016.
  12. Albertin­katu 27 A Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  13. Bulevardi 19 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  14. Luotsi­katu 3 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  15. Pietarin­katu 18 – Kapteenin­katu 5 Korttelit. Arkistoitu 22.6.2016. Viitattu 30.10.2016.
  16. Kapteenin­katu 4–6 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  17. Muukalais­katu 4 – Ullan­katu 3 (”Villa Solsken”) Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  18. Ullan­katu 1 (”Villa Ulrika”) Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  19. Laiva­sillan­katu 10 – Muukalais­katu 2 (”Villa Luna”, toisena arkkitehtina Torsten Montell) Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  20. Albertin­katu 17 – Iso Roobertin­katu 39 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  21. Uuden­maan­katu 42 – Albertin­katu 19 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  22. Rata­katu 19 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  23. Iso Roobertin­katu 17–19 – Albertin­katu 19 Korttelit. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 30.10.2016.
  24. Seppälä, Mikko-Olavi et al.: Kaivo­puisto, s. 46. Päivän­kakkara. Helsinki: Helsinki-Seura, 2008. ISBN 978-951-9418-16-2.
  25. Tehtaan­katu 32 C–D (Italian suur­lähetystö) Korttelit. Arkistoitu 21.7.2016. Viitattu 30.10.2016.
  26. Virtamo 1970, s. 215.
  27. Virtamo 1970, s. 217.
  28. Virtamo 1970, s. 208, 209.
  29. Virtamo 1970, s. 209.
  30. Virtamo 1970, s. 306.
  31. Barck, Pekka: Finlands segel­jakter : en bok om fritids­seglingen i Finland från 1850-talet till 1920, s. –. Espoo: Litorale, 2003. ISBN 9525045145. (ruotsiksi)lähde tarkemmin?
  32. Leino, Pirkka: Unelmien puu­veneet Daphnesta Huh-Mariin. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34179-7.
  33. Weck­ström, Kim: Safirin kippari menehtyi Monacon Régates Royalessa 8mr. 25.9.2008. Arkistoitu 28.10.2008. Viitattu 23.7.2009.
  34. Family Group Sheet (Axel Gustav Estlander) Federley. 8.2.2003. Arkistoitu 20.5.2003. Viitattu 15.11.2007.
  35. Estlander A 254. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. Viitattu 4.7.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gustaf Estlander 1876–1930 (Estlanderin pienois­bio­grafia vene­suunnittelijana) 17.3.2001. Telia. Arkistoitu 6.4.2004. (ruotsiksi)
  • Princess Svanevit (Kuvia Estlanderin veneistä haulla) Tukholma: Sjö­historiska museet. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]