Gustaf Strengell

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gustaf Strengell.

Gustaf Strengell (30. toukokuuta 1878 Kymi22. elokuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja arkkitehtuurikriitikko.

Strengellin vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori, piirilääkäri Gustaf Wilhelm Strengell ja Maria Lundberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1899, maisteriksi 1900 ja arkkitehdiksi 1902.

Strengell toimi vuonna 1903 Charles Harrison Townsendin arkkitehtitoimiston palveluksessa Lontoossa.

Strengell oli 1900-luvun alussa yhteistyössä arkkitehti Sigurd Frosteruksen kanssa. He kannattivat rationalismia ja vastustivat Suomessa silloin vallinnutta kansallisromanttista suuntausta. He aikoivat osallistua yhdessä vuonna 1904 Helsingin rautatieaseman suunnittelukilpailuun, mutta Strengell ei saanut osuuttaan valmiiksi määräpäivään mennessä, ja niinpä kilpailuehdotuksen jätti Frosterus yksinään. Kilpailu ratkesi kuitenkin kansallisromanttista tyyliä edustaneen Eliel Saarisen ehdotuksen voittoon.

Strengell toimi Suomen taideteollisen yhdistyksen museon intendenttinä 19111918 ja yhdistyksen sihteerinä 19011918. Hän oli Suomen taideyhdistyksen gallerian intendenttinä 1914–1918, ja hän toimi lisäksi taideteollisten tuotteiden esittelijänä ja kauppiaana. Vuonna 1908 perustettiin Strengellin aloitteesta Ab Egna hem – Oma koti Oy -niminen yhtiö, joka rakensi Tapanilassa ja myöhemmin Kulosaaressa paikallisilta maanhankintayhtiöiltä Puistokylä Oy:ltä ja Ab Brändö Villastadilta ostamilleen palstoille omakotitaloja, jotka myytiin sitten vähittäismaksulla ostajille.

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arkitektur: En stridsskrift våra motståndare tillägnad: I anledning af stationshusfrågan några betraktelser öfver rådande förhållanden inom vår byggnadskonst. Euterpe, Helsingfors 1904 (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa).
  • Finska mästare: Edelfelt, Järnefelt, Gallén: En gruppbild. Helios, Helsingfors 1906.
  • Suomalaisia taiteilijamestareita: Edelfelt, Gallén, Järnefelt: Ryhmäkuva, Otava 1906.
  • Staden som konstverk: En inblick i historisk stadsbyggnadskonst. Holger Schildt, Helsingfors 1922.
  • Kaupunki taideluomana: silmäys historialliseen kaupunkirakennustaiteeseen. Otava 1923.
  • Hemmet som konstverk: En framställning av inredningskonstens grundprinciper. Holger Schildt, Helsingfors 1923.
  • Koti taideluomana: Esitys sisustustaiteen alkuperusteista. Otava 1923.
  • Den nya annonsen: En studie av den moderna reklamens väsen. Holger Schildt, Helsingfors 1924.
  • Nykyajan ilmoitusreklaami: Sen luonne ja vaikutuskeinot. Otava 1924.
  • Byggnaden som konstverk: En skissering av arkitehturens uttrycksmedel. Holger Schildt, Helsingfors 1928.
  • Rakennus taideluomana: Luonnos arkkitehtuurin ilmaisukeinoista. Otava 1929.
  • En bok om boken. Tilgmann, Helsingfors 1931.
  • Kirja kirjasta. Tilgmann Oy 1932.
  • Miten sisustan kotini kotimaisin esinein? Käsikirja. WSOY 1933.
  • När jag kunnat bli artist och andra pikareska hågkomster. Teckningar av Signe Hammarsten-Jansson. Söderström 1934.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 721. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]