Ole Gripenberg

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ole Gripenberg.

Ole Gripenberg (1. lokakuuta 1892 Helsinki6. elokuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja tekniikan tohtori.

Gripenberg pääsi ylioppilaaksi 1911 Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta ja valmistui arkkitehdiksi 1915 Teknillisestä korkeakoulusta. Hän väitteli tohtoriksi 1939; väitöskirjan otsikkona oli Asuinrakennuksen muoto ja tuotantokustannukset.

Gripenberg työskenteli 1916–1917 Etelä-Venäjällä Donetskin alueella suunnittelemassa työväen asuintaloja uuteen Jusovkan teollisuuskaupunkiin. Venäjän vallankumouksen jälkeen hän palasi Suomeen ja työskenteli professori Sigurd Frosteruksen arkkitehtitoimistossa piirtäjänä. Gripenbergillä ja Frosteruksella oli yhteinen arkkitehtitoimisto 1918–1936. Gripenberg perusti 1935 oman toimistonsa Arkkitehtitoimisto Gripenberg & Co jota hän johti aina vuoteen 1957 saakka. Tämän jälkeen toimistoa ovat johtaneet Gripenbergin poika Bertel Gripenberg ja pojanpoika Jörn Gripenberg.

Gripenberg suunnitteli 1920-luvulla Helsingin Taka-Töölöön 13 asuinkerrostaloa, muun muassa yhden kokonaisen 10 taloyhtiön muodostaman umpikorttelin Mannerheimintien varteen. Talot edustivat tyylillisesti yksinkertaistettua 1920-luvun klassismia. Gripenberg toimi myös talojen rakennuttajana.

Gripenberg toimi myös Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) rakennustaloudellisen laboratorion päällikkönä, Sosiaalisen Asuntotuotannon Saton toimitusjohtajana 1936–1941 ja valtiovarainministeriön sotavahinkojen arvioimisosaston päällikkönä 1942–1943.

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrjönkatu 4 - Iso Roobertinkatu 2, Helsinki
  • nykyinen Ympäristöministeriön talo, Kasarmikatu 25, Helsinki 1918
  • Pahakosken rautatiesilta, Kokemäki 1919
  • Inkeroisten voimalaitos, 1922 (Sigurd Frosteruksen kanssa)
  • Frenckellin kirjapainotalo, Kansakoulukatu, Helsinki 1923
  • Vanajan kartano, 1924 (Sigurd Frosteruksen kanssa)
  • Keski-Pohjanmaan suojeluskuntajärjestön talo Vartiolinna, Kokkola 1927 (nykyisin Kokkolan kaupunginteatteri)
  • Oxygenol Oy:n teollisuusrakennus, Kalevankatu 30, Helsinki 1928
  • ns. Gripenbergin kortteli, Mannerheimintien, Sallinkadun, Urheilukadun ja Savilankadun rajaama umpikortteli Taka-Töölössä.
  • Stockmannin tavaratalo, Helsinki 1930 (Sigurd Frosteruksen kanssa)
  • Villa Arabeski, Hämeentie 159, Helsinki 1933
  • Pohjoismaiden Yhdyspankin pääkonttori, Aleksanterinkatu 30-34, Helsinki 1936
  • Pohjoismaiden Yhdyspankin toimitalo, Hyvinkää 1938
  • Asunto-Emissio Oy:n asuintalo, Gyldenintie 4, Lauttasaari, Helsinki 1939
  • Volvo-Auton rakennus, Vallila, Helsinki 1939
  • Lauttasaaren Vattuniemen teollisuusalueen rakennussuunnitelma 1942
  • Asuinkerrostalot, Hämeentie 156, 158 ja 160, Helsinki 1946–1948

Kirjallista tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Asuntorakennuksen muoto ja tuotantokustannukset: tutkimuksia asuntotalon pituuden, leveyden ja korkeuden keskinäisen suhteen vaikutuksesta rakennuksen hankintahintaan erikoisesti Helsingin oloja ja mahdollisuuksia silmälläpitäen. Väitöskirja. Helsinki 1938
  • En modern bostadsfastighet såsom hypotekskreditobjekt. Kirj. Arvo Linturi ja Ole Gripenberg. Helsinki 1939
  • Smårumslägenheterna. Helsingfors 1939
  • Bostadshusets form och byggnadskostnaderna. Söderström, Helsingfors 1940
  • Bostadshyran: Vilka äro de faktorer som bestämma hyran för våra bostäder? Söderström, Helsingfors 1941
  • Asuntojen vuokriin vaikuttavista tekijöistä. Rakentajain kustannus, Helsinki 1941
  • Näkökohtia nykyhetken asunnontuotannosta. Helsinki 1941
  • Ennakkotietoja rakennustaloudellisen tutkimuksen tuloksista: Maatalouden rakennukset. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1944
  • Eräiden asuinrakennustyyppien hankinta- ja pitokustannusten vertailu. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1944
  • Maatalousrakennusten vanhentuminen ja rakennuspääoman kuoletus. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1944
  • Rakennusaineen valinnasta. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1944
  • Eräistä puisten pientalojen hankintakustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1945
  • Korkokannan ja kuoletuksen vaikutus rakennustuotantoon. Kirj. Ole Gripenberg ja T. Aspiala. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1945
  • Byggnadsekonomi. Söderström, Helsingfors 1948
  • Ekonomi och byggnadsverksamhet: uppsatser 1. Kirj. Ole Gripenberg ja P. O. Jarle. Statens tekniska forskningsanstalt, Helsingors 1950
  • Kasvihuoneiden mitoituksesta aiheutuvat kustannusvaihtelut. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1953
  • Analys av kostnaderna för några flervåningsbostadshus i Norden. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsingfors 1956
  • Tehdasrakennusten hankinta- ja pitokustannuksista muodon ja koon funktiona. Valtion teknillinen tutkimuslaitos, Helsinki 1957
  • Ett gammalt dragontorp. Ekenäs tryckeri, Ekenäs 1964
  • Ingå-soldater i gångna tider. Nyländska öden 1. Ekenäs tryckeri, Ekenäs 1965
  • Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra sekler – Suomalainen sotilaspuvusto neljän vuosisadan aikana. Sotahistoriallisen seuran julkaisuja 2. WSOY 1966
  • Suomen rakennushallinto 1811–1961. Kirj. Aimo Halila, Ole Gripenberg ja Esko Järventaus; matrikkelin laatinut Irja Puranen. Rakennushallitus, Helsinki 1967
  • Civiluniformer i Finland. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 70. Helsingfors 1969
  • Tennsoldater som leksaker, samlarfigurer och undervisningsmaterial. Schildt, Helsingfors 1973

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]