Aimo Halila

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aimo Oskari Halila (9. marraskuuta 1912 Lahti[1]15. tammikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen historioitsija ja professori, joka tunnetaan erityisesti sosiaali- ja kulttuurihistorian tutkijana.

Aimo Halila kirjoitti ylioppilaaksi Lahden lyseosta vuonna 1931 ja valmistui 1935 filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta. Historian tohtoriksi hän väitteli 1942 väitöskirjalla Suomen kaupunkien kunnallishallinto 1600-luvulla. Halila työskenteli 1950–1954 Yhteiskunnallisen korkeakoulun (nyk. Tampereen yliopisto) ensimmäisenä historian professorina, ja 19541975 Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina.[1]

Halilan ensimmäinen julkaistu teos Iitin historia (1939, toinen osa 1966) oli Suomen ensimmäisiä moderneja pitäjänhistorioita, joissa oli siirrytty tapahtumien kuvailusta syvempään sosiaali- ja yhteiskuntahistorialliseen analysointiin. Hänen pääteoksenaan pidetään neliosaista Suomen kansakoululaitoksen historiaa (1949–1950), ja huomattavia myöhempiä teoksia olivat muun muassa Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi 1721–1775 (1954) sekä Tanskan ja Norjan historia (1972). Halilan laajaan tuotantoon kuuluu myös lukuisia kaupunki- ja järjestöhistorioita sekä elämäkertoja. Suomalaisen historiankirjoituksen klassikoksi muodostuneeseen Suomen historian käsikirjaan (1948) hän kirjoitti 1600-luvun osuuden.[1]

Aimo Halilan veli oli oikeustieteen professori Jouko Halila. [2]

Keskeinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Iitin historia (1939)
  • Suomen kaupunkien kunnallishallinto 1600-luvulla I–II (1942–43)
  • Me raatimiehet ja porvarit (1944)
  • Suomen kansakoululaitoksen historia I-IV (1949–50)
  • Suomen vanhin kansakoulunopettajisto (1949)
  • Oulun kaupungin historia II (1953)
  • Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia V (1954)
  • Lahden historia (1958)
  • Suomen miesvoimistelu- ja urheiluseurat vuoteen 1915 (1959)
  • Tuokko: Antti Törneroos 1835–1896 (1959)
  • Suomen voimistelu- ja urheiluliitto SVUL 1900–1960 (1960)
  • "Porvoon valtiopäivät ja autonomian alkuaika", teoksessa Suomen kansanedustuslaitoksen historia. Ensimmäinen osa (1962).
  • Jyväskylän seminaarin historia (1963)
  • Iitin historia II (1966)
  • Suomen rakennushallinto 1811–1961 (Ole Gripenbergin ja Esko Järventauksen kanssa, 1967)
  • Haminan historia III (1969)
  • Väinö Voionmaa (1969)
  • Tanskan ja Norjan historia (1972)
  • Alfred Kordelin (1974)
  • Helsingin kaupungin sosiaalitoimen historia (1977)
  • Opin teillä oppineita (1980)
  • Venäläinen välinäytös – pakinoita Vanhasta Suomesta (1982)
  • Helsingin kaupunkilähetys 1883–1983 (Olavi Päivänsalon kanssa, 1983)
  • Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia IV (1984)
  • Suomi suurvalta-aikana (1985)
  • Suomalainen Tiedeakatemia 1908–1983 (1987)
  • Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto 1918–1988 (1990)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 134. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Kuka kukin on, s. 171-172. Otava, 1954.