Amos Andersonin taidemuseo
| Amos Andersonin taidemuseo | |
|---|---|
 Amos Andersonin taidemuseon julkisivu Helsingin Yrjönkadulla |
|
| Perustettu | 1965 |
| Sijainti | Yrjönkatu, Helsinki |
| Johtaja | Kai Kartio |
| Kotisivut | http://www.amosanderson.fi/ |
Amos Andersonin taidemuseo on Suomen suurin yksityinen taidemuseo. Se sijaitsee Helsingin keskustassa Yrjönkadulla. Sen perusti Amos Anderson, joka oli Hufvudstadsbladetin kustantaja ja antelias taiteen tukija. Museota ylläpitää Konstsamfundet. Johtaja on Kai Kartio.[1]
Museo avattiin vuonna 1965. Rakennus on W. G. Palmqvistin vuonna 1913 suunnittelema asuinkerrostalo, jossa Amos Anderson itse on aikoinaan asunut. Alun perin museotiloja olivat vanhan asuinkerrostalon alin kerros sekä ylimmässä sijainnut Amos Andersonin entinen asunto. Myöhemmin museo on laajentunut talon kaikkiin kerroksiin. Rakennus liittyy myös kauppakeskus Forumiin, jonka sisäpihalle Yrjönkadulta pääsee sen porttikäytävän kautta.
Sisällysluettelo
Kokoelmat ja näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museo on erikoistunut suomalaiseen 1900- ja 2000-luvun taiteeseen. Vanhimmat teokset ovat Amos Andersonin omista kokoelmista. Museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä. Hankinnoissaan museo on keskittynyt erityisesti uuteen ja ajankohtaiseen taiteeseen.
Taidemuseon kokoelmat käsittävät nykyään noin 6000 teosta, maalauksia, veistoksia, piirustuksia, grafiikkaa ja valokuvia, sekä tekstiilitaidetta, huonekaluja ja lasi- ja keramiikkaesineitä. Osa vanhemman taiteen kokoelmasta on esillä museossa Amos Andersonin entisen Helsingin kodin työhuoneessa, salongissa ja kappelissa sekä Söderlångvikin museossa Dragsfjärdissä.
Kokoelmien erikoisuus on eurooppalaisen vanhan sakraalin taiteen kokoelma. Museo on saanut useita lahjoituksia.[2]
Uusi museo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Museota ylläpitävä Konstsamfundet ilmoitti syyskuussa 2013 haluavansa rakentaa Helsinkiin uuden kansainvälisesti merkittävän taidemuseon. Uutta museota ehdotettiin rakennettavaksi osaksi Lasipalatsiin, sekä näyttelytilat pääosin rakennuksen takana olevan Lasipalatsiaukion alle. Alustavien arvioiden mukaan uuden museon rakentaminen maksaa 50 miljoonaa euroa. Konstsamfundet rahoittaa rakentamisen kokonaisuudessaan.[3]
Lasipalatsin ja sen tontin omistusjärjestelyistä neuvoteltiin Helsingin kaupungin kanssa ja joulukuussa kaupunginhallitus myönsi Lasipalatsin aukion tontin taidemuseon käyttöön. Suunnittelu ja rakentaminen kestää arviolta kolme vuotta. Uuden museon kävijätavoite on 100 000 kävijää vuodessa.[4]
Jos taidemuseo saa uudet tilat, nykyisiin tiloihin Yrjönkadulle jäisivät Amos Andersonin kotimuseo ja kappeli, joiden yhteydessä tultaisiin esittelemään edelleen Sigurd Frosteruksen taidekokoelmaa. Suurin osa Lasipalatsin nykyisitä liiketiloista säilyisi ja Bio Rexin elokuvateatterin tiloista tulisi osa taidemuseon toimintoja. Maan alla olevien näyttelytilojen liikenneratkaisut voitaisiin liittää tulevaan Pisara-rataan.[3] Uuden museon odotetaan valmistuvan vuoden 2018 alkupuolella ja sen nimeksi tulee Amos Rex.[5]
Suunnitelman myötä Amos Andersonin taidemuseo tarjoaisi uudet, nykyaikaiset taidemuseotilat yleisölle. Se ilmoittaa myös haluavansa laajentaa yhteistyötä suomalaisten taiteilijoiden kanssa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Museon esittely taidemuseon verkkosivu. Amos Andersonin taidemuseo. Viitattu 14.5.2011. (suomeksi)(ruotsiksi)(englanniksi)
- ↑ Museon omat kokoelmat taidemuseon verkkosivu. Amos Andersonin taidemuseo. Viitattu 14.5.2011. (suomeksi)(ruotsiksi)(englanniksi)
- ↑ a b c Konstsamfundet ehdottaa: Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsin yhteyteen. lehdistötiedote, 4.9.2013. Amos Andersonin taidemuseo.
- ↑ Sundqvist, Janne: Amos Andersonin uusi taidemuseo varmistui Yle Uutiset. 16.12.2013. Viitattu 16.12.2013.
- ↑ Satu-Lotta Peltola: Uudesta Amos Andersonin taidemuseosta Amos Rex Yle Uutiset Kulttuuri. 12.1.2016. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 12.1.2016.
