Forum (kauppakeskus Helsingissä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Forum
Forum nähtynä Mannerheimintien ja Simonkadun risteyksestä. Kuva: Mikko Uosukainen, 2022.
Forum nähtynä Mannerheimintien ja Simonkadun risteyksestä. Kuva: Mikko Uosukainen, 2022.
Sijainti Helsinki, Suomi
Avattu 1952
Omistaja Sponda Oy[1]
Päävuokralaisia H&M
Gigantti
Stadium
Intersport
Gina Tricot
KappAhl
Mango[1]
Kerrospinta-ala 44 500 m²
Kerrosten määrä 5
Pysäköintipaikkoja 1 300[1]
Kotisivu

Forum-niminen liikekiinteistö rakennettiin Mannerheimintien ja Simonkadun risteykseen ensimmäistä kertaa vuoden 1952 Helsingin olympialaisia varten. Ajatus rakentamisesta oli osa taidemesenaatti Amos Andersonin hallinnoiman keskustakorttelin kehityssuunnitelmaa. Vuonna 1878 syntynyt Anderson oli suomalainen liikemies, lehdenkustantaja ja vahva taiteentukija, joka omisti 1900-luvun alkupuolella noin puolet ydinkeskustan Kukko-nimisestä korttelista. Myöhemmin 1940-luvulla Mannerheimintien, Simonkadun, Yrjönkadun ja Kalevankadun rajaama kortteli siirtyi hänen perustamansa Föreningen Konstsamfundet -säätiön omistukseen. Anderson asui itse korttelin Yrjönkadun puoleisessa, vanhassa kerrostalossa, jossa toimi myöhemmin myös yksityinen Amos Andersonin taidemuseo.

Ensimmäinen Forum valmistui olympialaisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin olympialaisten lähestyessä kaupungin keskustan näkyvimmälle paikalle päätettiin rakentaa tilapäinen liikerakennus. Anderson pyysi luonnokset arkkitehti Eero Saariselta ja viereisen Lasipalatsin suunnitelleelta Viljo Revelliltä. Taidemesenaatti hylkäsi kuitenkin funktionalistiset suunnitelmat ja valitsi arkkitehdiksi paljon käyttämänsä W. G. Palmqvistin. Konservatiivisesta arkkitehtuurista tunnettu Palmqvist otti urallaan irtioton ja piirsi keskustaan modernin, matalan ja atriumpihan sisältävän liikerakennuksen. Kohteen nimestä järjestettiin nimikilpailu, jonka voitti ehdotus Kenno. Lopulliseksi nimeksi valikoitui kuitenkin Forum Henrici, Mercatorin kirjapainon toimitusjohtajan Henrik Ylikankaan mukaan. Myöhemmin rakennettu kauppakeskusrakennus peri edeltäjältään kutsumanimen Forum.

Uusi Forum oli osa 1980-luvun kauppakeskusbuumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tontin rakentamisesta ryhdyttiin keskustelemaan uudestaan 1960-luvulla, kun Alvar Aallon keskustasuunnitelmassa linjaamat muutokset ulottuivat Forumin tontille asti. Keskustelu johti uuteen suunnittelukilpailuun, joka järjestettiin vuosina 1976–1977. Kilpailun tarkoituksena oli purkaa vanha kauppakeskus sekä yhdistää noin puolet korttelin tonteista ja rakennuksista. Kilpailun voittivat arkkitehdit Kaarlo Leppänen, Ilona Lehtinen, Jaakko Suihkonen ja Kari Hyvärinen ehdotuksellaan Kukonaskel II. Ehdotuksessa pidettiin erityisesti Mannerheimintien ja Simonkadun kulmaan piirretystä vaikuttavasta lasikulmasta, jonka kehuttiin antavan tunnusomaisen kiintopisteen kaupunkikuvaan. Myös rinnetontille kauniisti sijoittuvien tilojen kerroksellisuutta ihasteltiin­. Kiitosta sai myös korttelin keskieurooppalaistyylinen sisäpiha Kukontori[2], joka kokosi korttelin eri rakennukset yhteen ja loi mielenkiintoisia kävelyreittejä ja tiloja korttelin ympärille. Forumin rakentaminen oli osa 1980-luvulla vallinnutta kauppakeskusbuumia, jolloin Suomeen valmistui useita isoja ja nykyaikaisia kauppakeskuksia.

Pääarkkitehti välitti Alvar Aallon perinnön[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voittoisan tiimin arkkitehti Kaarlo Leppänen oli toiminut aiemmin yhtenä Alvar Aallon toimiston pääarkkitehtinä ja toi Forumin suunnitteluun vahvan aaltomaisen perinnön. Tausta näkyi erityisesti ja pieteetillä tehdyissä materiaalivalinnoissa ja yksityiskohdissa. Lattiaksi valittiin italialaista Carraran marmoria, seinälaattojen sävyt harkittiin tarkasti, ulko-ovet saivat uniikit messinkiset ovenkahvat ja Kukontorin julkisivu sai tutun aaltomaisen muodon. Suunnittelun tavoitteena oli synnyttää Forumiin uudenlainen arvokas ja arjen ylittävä sisätila- ja ostokokemus. Yksi osa tätä oli valaistus. Avaran keskusaulan päälle suunniteltiin pyramidimaiset lasiprismat, jotka loivat tilaan kauniin ja pehmeän luonnonvalon. Myös tilamuotoilu oli tärkeässä roolissa – kerrokset porrastuivat galleriamaisesti pääaulan ympärille ja aulaa kiersivät tilan muotoja kauniisti myötäilevät kaiteet. Amos Andersonin perintö näkyi Forumin taiteessa: Keskusaulaan pystytettiin Kimmo Kaivannon näyttävät taideteokset, neljän kerroksen korkuinen betoniteos Hopeiset sillat[3] ja suihkuveistos Nereidi[4], joista jälkimmäinen on nähtävissä myös nyky-Forumissa. Forumin taideteoksia ovat myös Yrjönkäytävällä sijaitseva Zoltán Popovitsin Keidas I[5], 1985 ja Kukontorilla sijaitseva Fredrik Raddumin Core of a hollow tree[6], 2013.

Kauppakeskuksesta kasvoi kaupunkikeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forumin kolmas uudistus ajoittuu vuosiin 2012–2015, kun korttelin omistajuus siirtyi kiinteistösijoitusyhtiö Spondalle. Vuonna 2016 sinetöity, 576 miljoonan kiinteistökauppa oli aikanaan Helsingin historian suurin. Spondan omistaa pääomasijoitusyhtiö Blackstone. Pohjoismainen kauppakeskusyhdistys NCSC nimitti Forumin vuonna 2017 pohjoismaiden parhaaksi kauppakeskukseksi[7]. Forum valittiin myös Suomen parhaaksi kauppakeskukseksi.

Kuvia Forumista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kun Helsinkiin rakennettiin city. Aura Kivilaakso. 2014. [8]
  • Finnish Shopping Centers 2021. Kauppakeskukset. Suomen Kauppakeskusyhdistys, 2022.[9]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Finnish Shopping Centers 2016 Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 2.8.2017.
  2. Kukontori. News Cision.
  3. Betoniteos Hopeiset sillat.
  4. Nereidi-suihkuveistos
  5. Keidas I. Hamhelsinki.
  6. Kaisa Viljanen: Kukontori saa veistoksen Helsingin Sanomat. 26.1.2013. Viitattu 29.6.2022.
  7. Uudistunut Forum on Suomen ykkönen kauppakeskuksista 1.11.2016. Kauppalehti. Viitattu 29.6.2022.
  8. Aura Kivilaakso: Kun Helsinkiin rakennettiin city, s. 237. Balto Print, 2014.
  9. Suomen Kauppakeskusyhdistys: Finnish Shopping Centres 2021 2022. Finnish Council of Shopping Centers. Viitattu 29.6.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.