Tampereen työväentalo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampereen työväentalo
Työväentalo, Tampere.jpg
Osoite Hämeenpuisto 28
Sijainti Tampere
Koordinaatit 61°29′45″N, 23°45′06″E
Rakennustyyppi työväentalo
Valmistumisvuosi 1900
Suunnittelija Heikki Tiitola
Rakennuttaja Tampereen Työväenyhdistys
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tampereen työväentalo, tunnettu myös nimellä Puistotorni, on Tampereella Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmauksessa sijaitseva työväentalo. Se vihittiin käyttöön marraskuussa 1900 ja rakennusta on sen jälkeen laajennettu useita kertoja.[1] Tampereen työväentalossa toimii nykyään Lenin-museon lisäksi muun muassa sosialidemokraattisten paikallisjärjestöjen toimistoja, Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikön tiloja, juhlasali Konsu sekä ravintola. Talon omistaa Tampereen Työväenyhdistys. Samalla tontilla sijaitsee myös vuonna 1985 valmistunut Tampereen Työväen Teatterin rakennus.

Tampereen työväentalon ala-aula.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työväentalo rakennuksena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen työväenyhdistys osti tontin Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmauksesta jo vuonna 1889. Paikalla sijainnut vanha puurakenteinen kansakoulu remontoitiin työväentaloksi arkkitehti Georg Schreckin suunnitelmien mukaan ja vihittiin uuteen käyttöön syyskuussa 1890. Tilanpuutteen vuoksi päätettiin rakentaa uusi kivirakenteinen työväentalo, joka valmistui vuonna 1900. Arkkitehti Heikki Tiitolan suunnittelema rakennus oli aluksi vain kolmikerroksinen. Vuonna 1905 sitä laajennettiin Lambert Petterssonin piirtämällä juhlasalilla, joka tuli talossa neljä vuotta aikaisemmin aloittaneen Tampereen Työväen Teatterin käyttöön. Kaksi vuotta myöhemmin työväentaloa päätettiin jälleen laajentaa. Tuolloin järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voittajaksi selvisi rakennusmestari Heikki Kaartisen ehdotus. Hankkeen toteutus kuitenkin viivästyi rahapulan vuoksi ja se valmistui vasta 1912, jolloin alkuperäistä kivitaloa korotettiin ja sen jatkeeksi Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmaan tehtiin viisikerroksinen uudisrakennus. Samalla Tiitolan uusrenessanssityyli vaihtui nykyiseen jugendiin.[1]

Vuonna 1930 kulmarakennus korotettiin kahdeksankerroksiseksi ja samalla Hallituskadun puolelle valmistui viisikerroksinen lisäsiipi, johon sijoittuivat ravintola sekä konserttisali Konsu. Nämä muutostyöt suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Vuonna 1985 työväentalon yhteyteen valmistui Tampereen Työväen Teatterin uusi teatterirakennus, jonka jälkeen taloa saneerattiin useassa eri vaiheessa vuoteen 1992 saakka. Vuonna 2012 kulmarakennuksen kuudes ja kahdeksas kerros muutettiin kokouskäyttöön soveltuviksi. Samalla otettiin käyttöön nimitys Puistotorni ja tiloja alettiin vuokrata erilaisten kokousten ja muiden yleisötapahtumien pitopaikaksi.[1]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen työväentalolla on järjestetty lukuisia suomalaisen työväenliikkeen kannalta merkittäviä tapahtumia, kuten useita SDP:n puoluekokouksia sekä muun muassa ensimmäinen yleinen torpparikokous vuonna 1906. Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue puolestaan piti nykyisen Lenin-museon tiloissa salaisen konferenssin joulukuussa 1905. Se tunnetaan erityisesti Vladimir Leninin ja Josif Stalinin ensitapaamisesta.[2] Rakennuksen tanssiravintolassa oli 1990-luvulla pommiuhkaus, jossa ravintola tyhjennettiin asiakkaista ja poliisi tarkasti tilan pommikoirien avulla kuitenkaan pommia löytämättä.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Historia Puistotorni. Viitattu 23.1.2016.
  2. Palonen, Osmo: Lenin ja Stalin kohtaavat - myyttejä ja historiaa Koskesta voimaa. Viitattu 23.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]