Siirry sisältöön

Asemakaava

Wikipediasta
Porin asemakaava vuodelta 1852.

Asemakaava on Suomen alueidenkäytön suunnittelujärjestelemän (kaavoitus) yksityiskohtaisin kaavataso. Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavalla on tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. [1] Kunnan yleiskaava ohjaa lähtökohtaisesti asemakaavojen laadintaa. Vanhoissa teksteissä saatetaan käyttää sanaa asemakartta.

Asemakaavassa keskitytään johonkin tiettyyn kunnan osaan. Yksittäisen asemakaavan alue voi käsittää esimerkiksi yhden tontin alan tai useita satoja hehtaareja.

Suomessa kunnalla on velvollisuus pitää asemakaavat jan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.[2] Käytännössä monin paikoin tilanne on kuitenkin eri, kuntien resurssipulasta johtuen.

Asemakaavan laatii ja hyväksyy Suomessa kunta.[2]

Asemakaavatyyppejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vuonna 2000 voimaan tullutta maankäyttö- ja rakennuslakia (vuoden 2025 alusta alueidenkäyttölaki)[2], maalaiskunnissa vanhan rakennuslain mukainen asemakaavaa vastannut kaavatyyppi oli rakennuskaava.[3]

Ranta-alueilla haja-asutusalueella voidaan laatia ranta-asemakaavoja (rakennuslain aikana rantakaavoja) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi. Muista kaavatyypeistä poiketen ranta-asemakaavan voi laatia maanomistaja (tai laadituttaa konsultilla). Ranta-asemakaavan hyväksymisestä päättää kuitenkin kunta.[2][3]

Asemakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jolloin se käsittää vain tiettyjä teemoja.[2] Esimerkiksi kadun nimen muuttaminen voidaan tehdä vaiheasemakaavana.

Tarvittaessa voidaan laatia asemakaava maanalaisia tiloja varten, tällöin puhutaan maanalaisesta asemakaavasta.[2]

Asemakaavan merkinnät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemakaavan laadinnassa otetaan huomioon kunnan kehitys ja tarpeet. Siinä määritellään yksityiskohtaisesti tietyn alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan rakentamista. Siinä esitetään yleensä rakennusten muoto ja sijoittuminen, leikkipaikkojen ja pysäköintialueiden sijainti ja mitoitus, kerrosala, rakennustapaa koskien esimerkiksi julkisivumateriaalit, ääneneristysmääräykset, väestönsuojelutapa ja tontin hulevesien käsittely. Kaavamerkinnät on määritelty Ympäristöministeriön oppaassa[4], mutta asemakaavalla pyritään määräämään vain välittömästi maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä. Kaavaan voidaan merkitä tonttien rakennusoikeus tehokkuuslukuna tai kiinteänä kerrosneliömetrilukuna.

Asemakaavalla voidaan määrätä alueen suojelukohteet ja niitä koskevat suojelumääräykset.

Asemakaavan hyväksyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa voi olla laadittu satoja asemakaavoja. Uuden asemakaavan hyväksyy lähtökohtaisesti kunnanvaltuusto, kuitenkin kunnan hallintosäännössä voidaan delegoida päätäntävalta vähäisen muutoksen osalta kunnanhallitukselle tai lautakunnalle, jopa viranhaltijalle.[5][2] Kaavan hyväksymisen jälkeen alue on rakennuskiellossa, kunnes kaava on saanut lainvoiman. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä voi tiettyjen edellytysten täyttyessä valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava tulee lainvoimaiseksi valitusajan päätyttyä tai kun sitä koskevat valitukset on käsitelty ja hylätty.

Vuosittainen kaavoituskatsaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä[2]. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet, sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.[6]

Useissa kunnissa laaditaan myös kaavoitusohjelma, joka on suunnitelma vireillä olevista tai vireille tulevista kaava-asioista lähivuosille. Kaavoitusohjelma ei ole juridinen lain vaatima asiakirja.

  • Ekroos - Kumpula - Kuusiniemi - Vihervuori: Ympäristöoikeuden pääpiirteet. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 9789510361283
  1. Ekroos et al 2010 s. 190.
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 Alueidenkäyttölaki 132/1999 finlex.fi.
  3. 1 2 Rakennuslaki 370/1958 finlex.fi. Viitattu 6.2.2026.
  4. Kaavamerkinnät Ympäristöministeriön oppaat. Ympäristöministeriö. Viitattu 6.2.2026.
  5. Asemakaava, Tampereen kaupunki 2004
  6. Rakmk A3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]