Wivi Lönn

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Olivia Mathilda ”Wivi” Lönn
Wivi Lönn vuonna 1903.
Wivi Lönn vuonna 1903.
Syntynyt 20. toukokuuta 1872
Tampere
Kuollut 27. joulukuuta 1966 (94 vuotta)
Helsinki
Ammatti arkkitehti
Vanhemmat Mathilda Lönn
Emanuel Wilhelm Lönn

Olivia Mathilda ”Wivi” Lönn (20. toukokuuta 1872 Tampere27. joulukuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston. Huomattava osa hänen tuotannostaan käsittää koulurakennuksia ympäri Suomea. Wivi Lönn opiskeli Polyteknillisen opiston arkkitehtuurin linjalla ja valmistui vuonna 1896.[1] Viime vuosikymmeninä on yleisesti tunnustettu Lönnin asema merkittävänä suomalaisena arkkitehtina sekä uranuurtajana, joka loi pohjaa koko naisarkkitehtikunnan syntyyn Suomessa.[2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus ja opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wivi Lönn syntyi Tampereella vuonna 1872. Hänen isänsä oli panimomestari Emanuel Wilhelm Lönn. Johanna-äiti jäi vuonna 1888 neljän lapsensa yksinhuoltajaksi. Isän kuoleman takia perheellä oli taloudellisia vaikeuksia.[3]

Lönn aloitti 1892 Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla, josta valmistui kone- ja rakennusmestareita. Hän oli koulun toinen naisoppilas. Hän suoritti kuitenkin kaksivuotisesta kurssista vain ensimmäisen vuoden. Hän oli kurssinsa paras, ja ilmeisesti sen takia pääopettaja ja arkkitehti Georg Schreck suositteli siirtymistä Helsingin Polyteknilliseen opistoon. Lönn opiskeli Helsingissä kolmen vuoden ajan ja valmistui arkkitehdiksi 1896. Hän oli viides Suomessa arkkitehdiksi valmistunut nainen.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lönn oli taloudellisten syiden takia aloittanut entisen opettajansa Onni Tarjanteen toimistossa jo ennen valmistumistaan. Valmistuttuaan Lönn työskenteli yli vuoden arkkitehtuurin pääopettajan, Gustaf Nyströmin toimistossa. Nyström tuki Lönnin uraa ja antoi tälle myös vastuullisia tehtäviä.[3] Työskennellessään Tarjanteen toimistossa hän osallistui Kansallisteatterin piirtämiseen.[4]

Lönn sai Nyströmin suosituksesta apurahan, jonka turvin hän pystyi tekemään laajnan opintomatkan Eurooppaan. Opintomatkan taustalla oli erityisesti se, että hän oli saanut Tampereen Suomalaiselta tyttökoululta tilauksen uudisrakennuksen suunnittelemiseksi. Lönn halusi paneutua tehtävään huolellisesti, ja kesällä 1898 tehdyn matkan pääkohde oli Skotlanti, joka tunnettiin Pohjoismaissa graniittiarkkitehtuurista. Lönn vaikuttui englantilaisesta koulusuunnittelusta ja alkoi suunnittelussaan soveltaa periaatetta, jossa koulun tilat ryhmiteltiin avointen hallien ympärille. Lönnin uraa kuvastaakin hänen koulutyönsä, ja hänen tiedetään tehneen yli 30 koulusunnittelmaa.[3]

Arkkitehtuurikilpailujen voittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wivi Lönn suunnittelutyössään.

Lönn osallistui urallaan useisiin arkkitehtuurikilpailuihin. Hän voitti kuusi kutsukilpailua yksinään ja sai useita palkintosijoja Armas Lindgrenin kanssa tekemistään töistä. Lönnin menestystä ei hyväksytty täysin ilman mukointa. Kun hän voitti vuonna 1903 Aleksanterin koulun kutsukilpailun, miespuoliset kollegat valittivat ratkaisusta ja kyseenalaistivat Lönnin pätevyyden. Valitukset eivät menneet läpi, mutta myöhemmin Lönniltä evättiin mahdollisuus toteuttaa kilpailuvoittoaehdotustaan Tampereen vapaaehtoisen palokunnan talosta, jonka suunnittelutyö annettiin Heikki Tiitolalle.[3] Vuosisadan vaihteessa Lönn perusti oman arkkitehtitoimiston. 1900-luvun alussa Tampereella asuessaan Lönn voitti suuren osan arkkitehtuurikutsukilpailuista.[1]

Lönn aloitti 1900-luvun alussa yhteistyön vanhan opiskelutoverinsa Armas Lindgrenin kanssa. Gesellius, Lindgren, Saarinen oli lakkautettu 1905. Sen jälkeen Lindgren hakeutui yhteistyöhön Lönnin kanssa. Heidän ensimmäisiä yhteisiä rakennuksia olivat ylioppilaskunnan Osakuntatalo, Tallinnan Estonia-teatteri ja Helsingin kauppakujan suunnitelmat, joita oli luomassa myös Bertel Liljequist.[3] Lönn suunnitteli perinteisesti miehelle kuuluneet rakenneratkaisut ja Lindgren julkisivujen koristeet, vaikka aikalaiset luulivat asian olevan päinvastoin.[2]

Lönnillä oli laaja tuttavapiiri, mikä vaikutti myös hänen asiakaskunnan muodostumiseen. Hänet tunnettiin myös taloudellisena arkkitehtinä, minkä ansiosta esimerkiksi Tampereen talouskoulu antoi 1902 Lönnille suunnittelutyön. Hän tuli tunnetuksi naisjärjestöissä, kun hän suunnitteli 1906 Ebeneser-lastentarhaseminaarin.[3]

Jyväskylän-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wivi Lönnin veli Wille Lönn houkutteli sisarensa muuttamaan Jyväskylään. Hän asettui asumaan Älylässä (nyk. Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa) sijaitsevaan itse piirtämäänsä asuintaloon vuonna 1911. Jyväskylässä asuessaan hän suunnitteli lähes 20 muuta asuinalueensa rakennusta. Toinen työskentelyvaihe päättyi, kun Lönn vuonna 1918 muutti ensin Helsingin maalaiskuntaan kuuluneeseen, vuodesta 1922 itsenäiseen huvilakaupunkiin Kulosaareen.lähde?

Jyväskylässä Lönn ystävystyi Hanna Parviaisen kanssa, jonka isä Johan Parviainen oli perustanut 1897 sahan Säynätsaloon. Lönn suunnitteli Hanna Parviaisen aloitteesta 1920-luvulla Parviaisen teollisuusyhtiölle työväenasuntotyyppejä, lastentarjan, vanhainkodin ja sairaalan. Hän myös kaavoitti saaren työläisten omakotitaloja varten. Teollisuusyhtiön talouden romahduttua 1930-luvun alussa osa Lönnin suunnitelmista ei toteutunut.[3]

Lönnin ja Parviaisen ystävyyssuhde oli läheinen, ja he muun muassa matkustelivat paljon yhdessä ympäri Eurooppaa. Heillä oli huoneisto Pariisissa.[4] Myös Helsingissä he asuivat yhdessä Lönnin suunnittelemassa NNKY:n talossa, jossa oli heidän käyttöönsä varattu asunto Parviaisen tekemän rakennusrahaston lahjoitussumman ansiosta.[3]

Uran hiipuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lönn lopetti arkkitehdin työt lähes kokonaan 1930-luvun alussa, kun rakennustyyli vaihtui 1920-luvun klassismista funktionalismiin.[3] Hänen viimeinen merkittävä työnsä oli vuoden 1944 Sodankylän observatorio.[4]

Lönn kuoli 94-vuotiaana Helsingissä. Hänet haudattiin kotikaupunkiinsa Tampereen Kalevankankaalle.[4]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisarkkitehtien yhdistys Architecta kutsui Lönnin kunniajäsenekseen vuonna 1952, ja vuonna 1957 hän sai yhdistyksen ansiomerkin. Lönn sai 1959 professorin arvonimen.[4]

Tampereella Lönn sai 1986 muistolaatan Aleksanterin koulun seinään.[4] Jyväskylässä on hänen mukaansa nimetty Wivi Lönnin katu.[5]

Töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vuotta 1910[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiskohta Turun Ruotsalaisesta yhteiskoulusta.

1910-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun vapaaopisto, entinen yhteiskoulu.

1920–1940-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi ylioppilastalo, Helsinki (Armas Lindgren ja Wivi Lönn).
  • Villa von Konov, Kulosaari, ensin Helsingin maalaiskunta, vuodesta 1922 Kulosaaren huvilakaupunki – nyk. Helsinki (1920)
  • Verkatehtaan rakennuksia, Tampere (1921–23) (osa purettu)
  • Yhteiskoulu, Rovaniemi (1922)
  • Lastentalo, Hyvinkää (1923)
  • Kansakoulu, Savonlinna (1926)
  • Nykyinen Hotelli Helka, NNKY:n rakennuttama asuinrakennus, yhdessä Aili-Salli Ahde-Kjäldmanin kanssa (1928)[6]
  • NNKY:n talo (Hospitz), Savonlinna (1930)
  • Observatorio, Nurmijärvi (1940–41)
  • Tähtelän observatorio, Sodankylä (1945)

Yhteistyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suominen-Kokkonen, Renja: Lönn, Wivi (1872–1966). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 12.12.2017. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suominen-Kokkonen, Renja: Arkkitehtinaiset – koulutus, ammatti ja naisen paikka. Teoksessa Pekka Korvenmaa (toim.) Arkkitehdin työ. Suomen Arkkitehtiliitto 1892–1992. Helsinki: Rakennustieto, 1992. ISBN 951-682-227-4.
  2. a b Wivi Lönn - Suomen ensimmäinen omaa toimistoa johtanut naisarkkitehti - Naisten Ääni Naisten Ääni. 9.3.2017. Viitattu 7.10.2017.
  3. a b c d e f g h i j Suominen-Kokkonen: Kansallisbiografia-verkkojulkaisu.
  4. a b c d e f Ronimus-Poukka, Päivi: Naisarkkitehti Wivi Lönn (1872-1966) Koskesta voimaa. Viitattu 12.12.2017.
  5. Postinumerohaun tulos (Hakusana: Wivi Lönnin katu) Posti. Viitattu 27.4.2014.
  6. Arkkitehtiesittely: Wivi Lönn Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 22.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wivi Lönn.