Isosaari (Tampere)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Isosaari (eli niin kutsuttu Kuusniemen saari) on 43,4 hehtaarin kokoinen saari Tampereen Paarlahdessa. Se sijaitsee Teiskon alueella Kuusniemen kylässä, noin 18 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Saari on suunnilleen 1,5 kilometriä pitkä ja 300 metriä leveä. Metsäisellä saarella on useita loma-asuntoja.[1][2][3][4]

Isosaaren länsipäähän on vuonna 1987 perustettu 1,6 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue. Kyseessä on lehto, jossa kasvaa pääasiassa metsälehmuksia ja haapoja. Rauhoitettua lehtoneidonvaippaa esiintyy siellä runsaasti.[4][5]

Huvilat Kesämaa ja Suviranta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosaaren länsi- ja itäkärjessä on Kesämaa- ja Suviranta-nimiset rantahuvilat. Pirkanmaan maakuntakaavassa ne on määritelty osaksi maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.[6][7]

Länsipuolella sijaitseva Kesämaa on jugendpiirteitä sisältävä hirsihuvila, jonka on 1900-vuosikymmenellä suunnitellut arkkitehti Wivi Lönn. Talon rakennutti Tampereen reaalilyseon rehtori Eino Sakari Yrjö-Koskinen. Hänen kuolemansa jälkeen huvilan osti professori Herman Ossian Hannelius. Tampereen kaupungin vuonna 2008 julkaiseman selvityksen mukaan Kesämaa on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ilmeensä. Se on luokiteltu rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti erittäin merkittäväksi kohteeksi.[8][9]

Saaren itälaidalle vuonna 1937 valmistunut Suviranta on puolestaan sekoitus funktionalismin muotokieltä ja perinteistä hirsirakentamista. Huvilan rakennutti ja suunnitteli omaan käyttöönsä Elli Kuusniemi, joka kuului saaren aikoinaan omistaneeseen Kuusniemen talon väkeen. Tampereen kaupungin mukaan Suvirannalla on sekä kulttuurihistoriallista että maisemallista arvoa.[1][10]

Kulkkilan Isosaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kulkkilan Isosaari

Isosaaren vieressä on huomattavasti pienempi saari, joka kuuluu Kulkkilan kylään ja tunnetaan nimellä Kulkkilan Isosaari. Siellä sijaitsee Isosaaren leirikeskus.[11][12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitys (PDF) s. 69. Tampere: Tampereen kaupunki, 2015. Viitattu 16.4.2020.
  2. Tampere, Aitolahti-Teisko: Rantayleiskaava 1989, selostus (PDF) liite 5, s. 9. Tampere: Tampereen kaupungin ympäristövirasto, 1995. Viitattu 16.4.2020.
  3. Tampereen kaupunki, Kuusniemen Isosaari, ranta-asemakaava: Kuusniemen kylän tilat Keskinen RN:o 3:163 ja Klockars 3:164 (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 16.4.2020.
  4. a b Rintamäki, Pekka: Tampereen Teiskon Paarlahden Isosaareen suunniteltujen rakennusten tontin eliöstöarviointi (PDF) 23.8.2007. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 16.4.2020.
  5. Korte, Kari & Kosonen, Lasse: Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003 (PDF) s. 23, 75. Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Viitattu 16.4.2020.
  6. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (PDF) s. 150–151. Tampere: Pirkanmaan liitto, 2016. Viitattu 16.4.2020.
  7. Pirkanmaan maakuntakaava 2040, kaavaselostuksen liite 2: liitekartat (PDF) s. 29–31. Tampere: Pirkanmaan liitto, 2017. Viitattu 16.4.2020.
  8. Jaakola, Juha: Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri (PDF) s. 9, 96, 106. Tampere: Tampereen kaupunki, 2008. Viitattu 16.4.2020.
  9. Kivinen, Paula: Tampereen jugend: Arkkitehtuuri–taideteollisuus, s. 69. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06941-1.
  10. Jaakola 2008, s. 9, 105.
  11. Niemelä, Jari: Tamperelaisen Tiedon Portaat: Tampereen asiat aasta yyhyn, s. 61. Tampere: Tampere-Seura, 2008. ISBN 978-952-5558-05-0.
  12. Saarinen, Jussi: Mitä ihmettä on tapahtunut rippileirisaarelle Tampereella? Kuvat näyttävät leirikeskuksen rappion: Suurkeittiön ovet auki, pihalla roskia, nuotio nurmikolla Aamulehti. 5.7.2018, päivitetty 9.7.2018. Viitattu 16.4.2020.