Näsijärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Näsijärvi
Näsijärveä Näsinneulasta nähtynä elokuussa 2005. Siilinkari kuvassa vasemmalla.
Näsijärveä Näsinneulasta nähtynä elokuussa 2005. Siilinkari kuvassa vasemmalla.

Näsijärvi
Koordinaatit 61°34′N, 23°46′E
Pinta-ala 254,64[1] km²
Pinnankorkeus 95,4 m
Rantaviiva 759,0[1] km
Suurin syvyys 63[1] m
Keskisyvyys 13,66[1] m
Tilavuus 3,48[1] km³
Laskujoki Tammerkoski
Järvinumero 35.311.1.001
Näsijärven etelärannalla Tampereella on runsaasti asutusta. Ennen siellä oli myös paljon teollisuutta. Kuva heinäkuulta 2013.

Näsijärvi on Suomen 16. suurin järvi. Se sijaitsee Pirkanmaalla Tampereelta pohjoiseen. Järven pinta-ala on 256 neliökilometriä, pituus 44 kilometriä, keskisyvyys 14,1 metriä ja suurin syvyys 63 metriä. Järvi jakautuu kolmeen selkäalueeseen: Vankavesi, Koljonselkä ja Näsinselkä. Näistä pohjoisimpana olevaan Vankaveteen laskee Muroleen kanavan ja Muroleenkosken kautta Palovesi, ja tähän edelleen Ruovesi, joka kerää vetensä Ähtärin ja Pihlajaveden reiteiltä pohjoisesta ja Keuruun reitiltä idästä.

Näsijärvi laskee vetensä Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta Kokemäenjokeen.

Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten. Se laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen, mutta maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui, ja noin 6 500 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen[2]}.

Näsijärven rannalla sijaitsevat muun muassa Tampere, Ylöjärvi ja Kuru. Tampereella Näsijärven eteläpäässä, Särkänniemen huvipuistossa sijaitsee korkea näkötorni Näsinneula, joka on myös Suomen korkein rakennus. Särkänniemen vieressä sijaitsee Mustalahden satama. Reilu kilometri Särkänniemestä pohjoiseen on Siilinkari, jolla on sektoriloisto. Näsijärvellä kulkee myös Tampereelta Muroleen kanavan kautta Virroille johtava laivareitti, Runoilijan tien eteläosa.

Järven jäätyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näsijärven jäätymisestä on pidetty tilastoja vuodesta 1836 lähtien. Jäätymisen ja jäiden lähdön julistaa Tampereen kaupungin satamapäällikkö. Jäätilanne todetaan suurten selkien Näsinselän ja Koljonselän mukaan. Keskimäärin Näsijärvi jäätyy 19. joulukuuta ja jäiden lähtö on 8. toukokuuta. [3]

  • Varhaisin jäätyminen: 7.11.1910
  • Myöhäisin jäätyminen: 31.1.2008
  • Varhaisin jäiden lähtö: 13.4.2014
  • Myöhäisin jäiden lähtö: 17.6.1867, jolloin Suomessa oli Suuret nälkävuodet.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraamakuva Kaupinojanlahdelta Näsijärvelle syyskuussa 2013.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.1.2011.
  2. Tikkanen, Matti. Muuttuvat vesistöt. Teoksessa: John Westerholm & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 40-43. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951--0-22480-4.
  3. Sari Rautanen, Aino Sepponen: Näsijärven aallot odottavat jo purjehtijoita. Aamulehti, 14.4.2014, s. A8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]