Haukkajärvi (Ruovesi)
| Haukkajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Ruovesi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Karjulanjoen valuma-alue (35.36) |
| Laskujoki | Haukkajoki [1] |
| Järvinumero | 35.363.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 150,5 m [1] |
| Rantaviiva | 21,804 km [2] |
| Pinta-ala | 2,63967 km² [2] |
| Saaria | 19 [1] |
 Haukkajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Haukkajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ruovedellä Helvetinjärven kansallispuistossa lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 264 hehtaaria eli 2,6 neliökilometriä. Se on 2,9 kilometriä pitkä ja 2,0 kilometriä leveä. Järvi on autio erämaajärvi Haukkamaalla, mutta sen rannoille on rakennettu joitakin rakennuksia. Rannoiltaan rivinen järvi on selkeäpiirteinen lukuun ottamatta Isosaarta, joka jakaa järvea suurella koollaan, ja lahtea, joka työntyy itään 1,3 kilometrin mittaisena. Lahti muodostuu perältään laajenevasta Myllylahdesta ja kahdesta peräkkäisestä järvimäisestä osasta Korvilahti ja Vastuunlahti. Korvilahdelle pääsee vesitse noin 20 metriä leveää Syväsalmeä pitkin. Isosaaren ja mantereen väliin jää kapea Korvensalmi. Järvi sijaitsee alavalla maalla ja korkeita mäki esiintyy vain Isosaaressa, missä mäki kohoaa 25 metriä järvenpintaa korkeammalle, ja luoteisrannassa, missä Suksimäki nousee 38 metrinä korkeammalle.[2][1]
Järvellä on kartan mukaan 19 saarta. Suurin saarista on Isosaari, joka on 900 metriä pitkä ja 530 metriä leveä. Saaren pinta-ala on kartasta mitattuna 26 hehtaaria. Sen itäpuolella sijaitsevat myös pienemmät nimetyt saaret Kettusaari, Kulosaari ja Soidinsaari, ja järven eteläosassa sijaitseva Koppisaari.[1]
Järven rantaviivan pituus on 22 kilometriä. Rannat ovat kaikki metsämaata, joka on paikoin soistunutta. Rannoilla sijaitsee joitakin kämppiä ja kaksi vapaa-ajan asuntoa. Kämpistä mainittakoon Hiedan maja, joka on tarkoitettu retkeilijöiden päiväkäyttöön. Haukkajärvelle ja niiden kämpille pääsee kantatieltä 65 haarautuvilta teiltä tai Visuveden rantoja seuraavilta kyläteiltä.[2][1][3]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sisältyy Helvetinjärven kansallispuistoon kokonaan niin, että järven eteläosa on kansallispuistoa ja pohjoisosan rannat ja useimmat saaret ovat kansallispuistoa. Järvi kuuluu myös Natura 2000-hankkeen mukaisesti kokonaan sen sisälle (FI0341003). Järven rantoja seuraa retkeilyreitistön polkuja, jossa on pysähdyspaikkoina Hiedan maja ja järven luusuan Heinälahden nuotiopaikka. Alueella voi liikkua vapaasti jokamiehen oikeudella, jota ei ole rajoitettu muualla kuin järven saarilla 15.4.–31.7. välisenä aikana. Rauhoitus on tehty pääasiassa kuikan ja selkälokin pesintää ajatellen.[4][5]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Karjulanjoen valuma-alueella (35.36), jonka Haukkajärven alueeseen (35.363) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 150,5 metriä mpy.[1][6]
Järveen laskee suoraan Haukanhiedalle Hietaslammi (3 ha) pientä kaivettua ojaa pitkin. Myllylahteen laskee Myllyjärven (3 ha) läpi Myllyoja, joka on Myllyojan valuma-alueen (35.367) laskuoja. Se laskee Haukkajärveen virraten ensin järvestä toiseen esimerkiksi Salmijärven (38 ha), Pikku Saarijärven (26 ha) ja Iso Saarijärven (67 ha) kautta. Haukkajärven luoteisrantaan laskee Niemijärven valuma-alueen (35.366) laskuoja, jonka haarojen pääjärviä ovat Niemijärvi (35 ha) ja Valkeajärvi (20 ha). Haukkajärven kaakkoispäähän Kylmälahteen laskee Rontanojan valuma-alueen (35.368) laskuoja Rontanoja. Sen valuma-alue on järvetön.[1][6]
Järven laskujoki on Haukkajoki, joka alkaa Haukkajärven lounaispään Heinälahdelta. Se virtaa matkallaan Kuusijärven (147 ha) läpi, ja se jatkaa järvimäisenä Alainenjärven (21 ha) ja Mäkelänjärvenä (10 ha) Kuttuniskalle. Tästä voidaan katsoa Karjulanjoen alkavan. Karjulanjoki laskee Näsijärven Vankaveteen Innanlahden viereen Haukkaojansuun nimisenä.[1][6]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haukkajärven metsissä on ollut havaa asutusta, jonka asukkaat ovat hankkineet eläntonsa kalastuksella ja metsästyksellä. Suomessa alkanut metsien talouskäyttö 1800-luvulla vaikutti myös täällä. Haukkajoesta tehtiin uittoväylä, jonne Haukkajärven ympäristöstä kaadetut puut uitettiin alas Kuruun. Metsähallitus on perustanut 1950-luvulla alueelle suojelualueita ja ne laajenivat Haukkajärvelle 1960-luvulla.[4]
Vuoden 1959 peruskartassa oli järven luoteispäässä maatila, jonka pellot jäivät Niemijärven, Naapurilammen ja Haukkajärven väliin. Sinne tuli tie pohjoisesta Pourun suunnalta. Seuraavassa vuoden 1984 kartassa pellot oli jo metsitetty ja samalla on karttaan merkitty kansallispuiston suojelualueen rajoja. Myös Hiedan kämppä on ilmaantunut kartalle.[7][8][9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Haukkajärvi, Ruovesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 26.2.2018.
- ↑ Haukkajärvi, Ruovesi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b Luontoon.fi – Helvetinjärven kansallispuisto
- ↑ Pirkanmaan ELY-keskus: Helvetinjärvi, 16.8.2013, viitattu 3.3.2018
- ↑ a b c Haukkajärvi (35.363.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 26.2.2018.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2213 09 Haukkamaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1959. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2213 09 Haukkamaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1984. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2213 09 Haukkamaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
