Ruovesi

Ruovesi
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°59′10″N, 024°04′05″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Hallinnollinen keskus	Ruoveden kirkonkylä
Perustettu	1565
Kokonaispinta-ala	950,16 km² 119:nneksi suurin 2019
– maa	776,98 km²
– sisävesi	173,18 km²
Väkiluku	4 395 191:nneksi suurin 31.12.2018
– väestötiheys	5,66 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	12,5 %
– 15–64-v.	53,8 %
– yli 64-v.	33,7 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	98,2 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	1,6 %
Kunnallisvero	22,00 % 11:nneksi suurin 2019
Kunnanjohtaja	Eeva Kyrönviita
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • Kok.  • Muut  • SDP  • Vas.	7 6 3 3 2
www.ruovesi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Ruovesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 395 ihmistä, ja sen pinta-ala on 950,16 km², josta 173,18 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,66 asukasta/km².

Ruoveden naapurikunnat ovat Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi. Tampereen keskustaan on matkaa 73 km.

Ruovesi erotettiin Suur-Pirkkalasta vuonna 1576. Myöhemmin Ruovedestä on erotettu Keuruu, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula ja Pohjaslahti.

Ruovesi tunnettiin aiemmin seitsemän vientisahan pitäjänä. Kunnassa toimivat Pohjan Saha Oy (Jäminkipohja), Kovetun Saha Oy (Murole), Kotvio Oy (Kirkonkylä), Visuvesi Oy (Visuvesi), Väärinmajan Saha (Ylä-Vääri), Aimon Saha (Visuvesi) ja Toivo Lahtisen Saha (Mustajärvi). Sahateollisuudesta on jäljellä enää vain kaksi sahayritystä. Ruoveden teollisuusrakenne on perustunut vahvasti mekaaniseen metsäteollisuuteen koko 1900-luvun ajan. Nykyisin kunnan suurimmat työnantajat ovat Ruoveden kunta, Pihlavan Ikkuna Oy, Alteams Oy ja Sonoco Alcore. Ruovedellä sijaitsi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, joka aloitti toimintansa 4.5.2009 ja siirtyi Mänttä-Vilppulaan 2012.

Ruoveden kunnantalo toukokuussa 2015

Ruoveden kirkko syyskuussa 2006.

Historiaa

Ruoveden alueella oli asukkaita kampakeramiikan ajalla noin 4000–5000 vuotta sitten ainakin Visuvedellä sekä eräissä Tarjanneveden ja Jäminginselän saarissa. Otaksuttavasti näillä seuduilla liikkui lappalaisia niinä aikoina, joilta ei ole esinelöytöjä, joten lapinraunioiksi kutsuttujen kivikasojen alkuperää ei ole pystytty varmistamaan. Keskiajalla Ruoveden seutu oli yläsatakuntalaisten erämaana ja omistuksia oli Pirkkalan, Kangasalan, Lempäälän ja Vesilahden talollisilla. Eränkäynti loppui kuningas Kustaa Vaasan lakkauttaessa eräomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen uusia asukkaita alkoi saapua Savosta. Ensimmäisenä pappina Ruovedellä mainittiin nimeltä Olavi Matinpoika Sarkki vuonna 1560.

Suomen sodan aikana vääpeli Jakob Johan Rothin ja kersantti Carl Johan Spoofin johtama sissiosasto suoritti useita onnistuneita kaappauksia venäläisten selustassa (Rothin ja Spoofin sissiretki). Runoilija Johan Ludvig Runeberg toimi 1820-luvulla kotiopettajana af Enehjelmin suvun omistamassa Ritoniemen kartanossa ja tutustui tänä aikana metsästysretkillään vänrikki Carl Gustaf Polvianderiin, joka oli toiminut Suomen sodan aikana porilaisten lipunkantajana ja josta tuli yksi vänrikki Stoolin esikuvista. Runebergin otaksutaan saaneen Ruovedellä viettämänään aikana kimmokkeen myös Hirvenhiihtäjät-runoelmaansa.

Ruoveden ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1869 ja kunnansairaala vuonna 1881; kyseessä oli koko Suomen ensimmäinen maaseudulla toiminut kunnansairaala.

Vuonna 1918 sisällissodan aikana Ruoveden taisteluja käytiin Pihlajalahden ja Jäminkipohjan suunnalla sekä Väärinmajan kylässä. Taistelut liittyivät punakaartin tavoitteisiin vallata Haapamäen risteysasema Keski-Suomessa. Taistelujen muistomerkki on Väärinmajassa Ruovesi–Vilppula-tien varressa.

Jatkosodan jälkeen Ruovedelle asutettiin Kaukolan siirtoväkeä.

Luonto

Ruoveden halkaisee kahtia Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Näsijärven, Ruoveden ja Tarjanneveden muodostama vesistö, joka kokoaa kunnan alueella Ähtärin, Pihlajaveden ja Keuruun reittien vedet. Ähtärin reitin vedet laskevat Visuveteen, joka laskee Kaivoskannan kanavan kautta Tarjanneveteen. Pihlajaveden reitti purkautuu Tarjanneveteen pohjoisesta Virtain puolelta. Tarjannevesi laskee Salonsaaren ympäri Syvinginsalmen ja Salmiansalmen kautta Ruoveteen, johon yhtyy idästä Keuruun reitti. Ruovesi puolestaan laskee Kautun kanavan kautta Jäminginselkään ja tämä lopulta Muroleen kanavaa myöten Näsijärveen. Järvenselkiin yhtyy lisäksi monia pienempiä jokia ja puroja. Ruoveden poikki kulkee myös vesistön katkoma harjujakso kaakosta Siikakankaalta kirkonkylän ja Visuveden kylän kautta luoteeseen. Etelässä Oriveden rajalla sijaitseva laaja Siikaneva kuuluu koko Etelä-Suomen huomattavimpiin suoalueisiin. Suolle on rakennettu retkeilyreitti pitkospuineen. Kirkonkylän luoteispuolella sijaitsee Helvetinjärven kansallispuisto.

Liikenne

Ruoveden tärkeimmät liikenneväylät ovat kunnan halki kulkeva kantatie 66 Orivedeltä Virtain kautta Lapualle sekä seututiet Keuruun Haapamäelle, Mänttään, Kuruun ja Teiskon kautta Tampereelle. Aikanaan tärkeimpiä liikennevälineitä olivat sisävesilaivat, jotka liikennöivät nykyisin kesäisin Runoilijan tienä tunnettua matkailureittiä Tampereelta Ruoveden kautta Virroille. Reitin varrella ovat Muroleen, Kautun ja Kaivoskannan kanavat, joista kaksi viimeksi mainittua kantatie 66 ylittää avattavia siltoja pitkin. Lähimmät rautatieasemat ovat Haapamäen ja Oriveden rautatieasemat sekä lähin lentokenttä Tampere-Pirkkalan lentoasema.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ruoveden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			6 609
1985			6 314
1990			6 142
1995			5 924
2000			5 683
2005			5 398
2010			5 038
2015			4 623
Lähde: Tilastokeskus.

Kyliä

Haapala (Ruovesi), Hanho, Haukkamaa, Hyyrylä, Kekkonen, Jäminki, Jäminkipohja (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Kurkikanta l. Vessari, Matalasalmi, Murole, Mustajärvi, Pajuskylä, Pekkala, Pihlajalahti, Pitkälä, Pohjaslahti, Rajalahti, Ritoniemi, Ruhala, Ruolahti (nyk. Pappilankylä), Räminki, Siikalahti (Ruovesi), Syvinki (Korpula), Tapio (Tapiolahti), Tuuhonen l. Tuuhoskylä, Visuvesi (vanh. Leijunniemi), Väärinmaja (Ylä- ja Ala-Vääri)

• Ruoveden keskustaajama eli ns. kirkonkylä sijaitsee Ritoniemen kylän alueella
• Leijunniemi muuttui kutsumanimeltään Visuveden saareksi silloiselta nimeltään Kaivoksen kanavan valmistuttua 1864.
• Pohjaslahti oli kunta vuodesta 1940 ja on nykyisin osa Mänttä-Vilppulaa ja Virtoja tultuaan liitetyksi osaksi Vilppulaan ja osaksi Virtoihin 1974.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Ruovedellä oli 4 459 asukasta, joista 2 271 asui taajamissa, 2 154 haja-asutusalueilla ja 34 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ruoveden taajama-aste on 51,3 %. Ruoveden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Ruoveden kirkonkylä	1 958
2	Visuvesi	313

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ruovedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Ruoveden seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ruoveden alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Koulut

• Ruoveden Yhteiskoulun lukion kotisivut
• Ruoveden Yhteiskoulun kotisivut

Urheilu

• Ruoveden Pirkat, yleisurheiluseura, joka on perustettu 1886
• Ruoveden Kanoottipurjehtijat
• RuoSkA, Ruoveden Seurakunnan Atleetit, jääkiekkojoukkue
• Ruoveden ratsastajat, perustettu 1967
• Ruoveden Ryhti, per. 1929. Kasvattanut useita TUL:n kärkipään urheilijoita, mm. aitajuoksijat Eetu, Heikki ja Sakari Seppi

Nähtävyydet

• Helvetinjärven kansallispuisto
• Kaivoskannan kanava, vanhalta nimeltään Kaivoksen kanava vuoteen 1976
• Kalela, Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee
• Kautun kanava
• Muroleen kanava
• Muroleen kirkko
• Paarlammin museotie
• Runebergin lähde
• Runoilijan tie, Ruoveden kautta kulkeva laivareitti, jolla liikennöi SS Tarjanne
• Ruoveden kirkko
• Ruoveden kotiseutumuseo
• Ryövärinkuoppa
• Syvinkisalmen kaarisilta, jänneväli 70 metriä
• Haapasaaren lomakylä

Tunnettuja ruovesiläisiä

• Heikki Asunta (1904–1959), kirjailija
• Mikko Asunta (1911–2005) kansanedustaja
• Kosti Elo (1873–1940), teatterinjohtaja
• Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), taidemaalari
• Jorma Gallen-Kallela (1898–1939), taiteilija
• Juha Hernesniemi (s. 1947), neurokirurgian professori, ylilääkäri
• Siimes Kanervio (1880–1918), toimittaja ja suomentaja
• Pertti Korppoo (1937–2009), sahateollisuusmies
• Väinö Luutonen (1889–1974), näyttelijä
• Arto Merisalo (s. 1965), Nova Kiinteistökehitys Oy:n toimitusjohtaja, vaalirahoittaja
• Aukusti Mäkipeska (1812–1887), talonpoikaissäädyn puhemies valtiopäivillä
• Raaka-Arska (s. 1958), muusikko, roudarilegenda
• Petteri Salminen (1955–1985), muusikko
• Usko Seppi (1908–1968) kansanedustaja

Ruokakulttuuri

Ruoveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla imeläkisko eli imelletty perunalaatikko ja hörkkä, maidosta keitetty juusto.

Katso myös

• Luettelo Ruoveden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruovesi Wikimedia Commonsissa

• Ruoveden kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Ruoveden avainluvut
• Sven E. Lindqvist – Ruovesi ennen ja nyt ISBN 952-90-3377-X 1992