Ruovesi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnasta, Ruovesi on myös järvi ja Ruovedellä ilmestyvä paikallislehti.
Ruovesi
Ruovesi.vaakuna.svg Ruovesi sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°59′10″N, 024°04′05″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 702
Hallinnollinen keskus Ruoveden kirkonkylä
Perustettu 1565
Kokonaispinta-ala 950,17 km²
120:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 776,98 km²
– sisävesi 173,19 km²
Väkiluku 4 180
193:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
väestötiheys 5,38 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,0 %
– 15–64-v. 51,2 %
– yli 64-v. 37,8 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 98,4 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 22,00 %
20:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Eeva Viitanen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Muut
 • SDP
 • Vas.

7
6
3
3
2
www.ruovesi.fi

Ruovesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 180 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 950,17 km2, josta 173,19 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,38 asukasta/km2.

Ruoveden naapurikunnat ovat Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Tampere, Virrat ja Ylöjärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Tampereeseen vuonna 1972 liitetty Teisko, Vilppulaan ja Virtoihin vuonna 1973 liitetty Pohjaslahti, Ylöjärveen vuonna 2009 liitetty Kuru sekä Mänttä-Vilppulaan vuonna 2009 yhdistetty Vilppula. Tampereen keskustaan on matkaa 73 km.

Ruovesi erotettiin Suur-Pirkkalasta vuonna 1576. Myöhemmin Ruovedestä on erotettu Keuruu, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula ja Pohjaslahti.[7]

Ruovesi tunnettiin aiemmin seitsemän vientisahan pitäjänä. Kunnassa toimivat Pohjan Saha Oy (Jäminkipohja), Kovetun Saha Oy (Murole), Kotvio Oy (Kirkonkylä), Visuvesi Oy (Visuvesi), Väärinmajan Saha (Ylä-Vääri), Aimon Saha (Visuvesi) ja Toivo Lahtisen Saha (Mustajärvi). Sahateollisuudesta on jäljellä enää vain kaksi sahayritystä. Ruoveden teollisuusrakenne on perustunut vahvasti mekaaniseen metsäteollisuuteen koko 1900-luvun ajan. Nykyisin kunnan suurimmat työnantajat ovat Ruoveden kunta, Pihlavan Ikkuna Oy, Alteams Oy ja Sonoco Alcore. Ruovedellä sijaitsi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, joka aloitti toimintansa 4.5.2009 ja siirtyi Mänttä-Vilppulaan 2012.

Ruoveden kunnantalo toukokuussa 2015
Ruoveden kirkko syyskuussa 2006.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoveden alueella oli asukkaita kampakeramiikan ajalla noin 4000–5000 vuotta sitten ainakin Visuvedellä sekä eräissä Tarjanneveden ja Jäminginselän saarissa. Otaksuttavasti näillä seuduilla liikkui lappalaisia niinä aikoina, joilta ei ole esinelöytöjä, joten lapinraunioiksi kutsuttujen kivikasojen alkuperää ei ole pystytty varmistamaan. Keskiajalla Ruoveden seutu oli yläsatakuntalaisten erämaana ja omistuksia oli Pirkkalan, Kangasalan, Lempäälän ja Vesilahden talollisilla. Eränkäynti loppui kuningas Kustaa Vaasan lakkauttaessa eräomistukset 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen uusia asukkaita alkoi saapua Savosta. Ensimmäisenä pappina Ruovedellä mainittiin nimeltä Olavi Matinpoika Sarkki vuonna 1560.[8]

Suomen sodan aikana Ruoveden komppanian lippumies ja vääpeli Jakob Johan Rothin ja kersantti Carl Johan Spoofin johtama sissiosasto suoritti useita onnistuneita kaappauksia venäläisten selustassa (Rothin ja Spoofin sissiretki)..[9] Runoilija Johan Ludvig Runeberg toimi 1820-luvulla kotiopettajana af Enehjelmin suvun omistamassa Ritoniemen kartanossa ja tutustui tänä aikana metsästysretkillään Kurusta kotoisin oleva vänrikki Carl Gustaf Polvianderiin, joka oli toiminut Suomen sodan aikana porilaisten lipunkantajana ja josta tuli yksi vänrikki Stoolin esikuvista. Mahdollisia esikuvia olivat sen lisäksi Ritoniemen kartanon pihan tuvassa asuneen af Enehjelmin sukulainen vänrikki Fredrik Adolf Pelander ja sen aikainen Ruoveden nimismies, kapteeni Kaarle Palmroth.[9][10][11][12][13] Runebergin otaksutaan saaneen Ruovedellä viettämänään aikana kimmokkeen myös Hirvenhiihtäjät-runoelmaansa.[8]

Ruoveden ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1869 ja kunnansairaala vuonna 1881; kyseessä oli koko Suomen ensimmäinen maaseudulla toiminut kunnansairaala.[8]

Vuonna 1918 sisällissodan aikana Ruoveden taisteluja käytiin Pihlajalahden ja Jäminkipohjan suunnalla sekä Väärinmajan kylässä. Taistelut liittyivät punakaartin tavoitteisiin vallata Haapamäen risteysasema Keski-Suomessa. Taistelujen muistomerkki on Väärinmajassa Ruovesi–Vilppula-tien varressa.[8]

Jatkosodan jälkeen Ruovedelle asutettiin Kaukolan siirtoväkeä.[14]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoveden halkaisee kahtia Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Näsijärven, Ruoveden ja Tarjanneveden muodostama vesistö, joka kokoaa kunnan alueella Ähtärin, Pihlajaveden ja Keuruun reittien vedet. Ähtärin reitin vedet laskevat Visuveteen, joka laskee Kaivskannan kanavan kautta Tarjanneveteen. Pihlajaveden reitti purkautuu Tarjanneveteen pohjoisesta Virtain puolelta. Tarjannevesi laskee Salonsaaren ympäri Syvinginsalmen ja Salmiansalmen kautta Ruoveteen, johon yhtyy idästä Keuruun reitti. Ruovesi puolestaan laskee Kautun kanavan kautta Jäminginselkään ja tämä lopulta Muroleen kanavaa myöten Näsijärveen. Järvenselkiin yhtyy lisäksi monia pienempiä jokia ja puroja. Ruoveden poikki kulkee myös vesistön katkoma harjujakso kaakosta Siikakankaalta kirkonkylän ja Visuveden kylän kautta luoteeseen. Etelässä Oriveden rajalla sijaitseva laaja Siikaneva kuuluu koko Etelä-Suomen huomattavimpiin suoalueisiin. Suolle on rakennettu retkeilyreitti pitkospuineen. Kirkonkylän luoteispuolella sijaitsee Helvetinjärven kansallispuisto.[8]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoveden tärkeimmät liikenneväylät ovat kunnan halki kulkeva kantatie 66 Orivedeltä Virtain kautta Lapualle sekä seututiet Keuruun Haapamäelle, Mänttään, Kuruun ja Teiskon kautta Tampereelle. Aikanaan tärkeimpiä liikennevälineitä olivat sisävesilaivat, jotka liikennöivät nykyisin kesäisin Runoilijan tienä tunnettua matkailureittiä Tampereelta Ruoveden kautta Virroille. Reitin varrella ovat Muroleen, Kautun ja Kaivoskannan kanavat, joista kaksi viimeksi mainittua kantatie 66 ylittää avattavia siltoja pitkin. Lähimmät rautatieasemat ovat Vilppulan, Haapamäen ja Oriveden rautatieasemat sekä lähin lentokenttä Tampere-Pirkkalan lentoasema.[8]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ruoveden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 609
1985
  
6 314
1990
  
6 142
1995
  
5 924
2000
  
5 683
2005
  
5 398
2010
  
5 038
2015
  
4 623
2020
  
4 215
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapala, Hanho, Haukkamaa, Hyyrylä, Kekkonen, Jäminki, Jäminkipohja (Pohja), Kauttu, Kukonpohja, Kurkikanta l. Vessari, Matalasalmi, Murole, Mustajärvi, Pajuskylä, Pekkala, Pihlajalahti, Pitkälä, Pohjaslahti, Rajalahti, Ritoniemi, Ruhala, Ruolahti (nyk. Pappilankylä), Räminki, Siikalahti, Syvinki (Korpula), Tapio (Tapiolahti), Tuuhonen l. Tuuhoskylä, Visuvesi (vanh. Leijunniemi), Väärinmaja (Ylä- ja Ala-Vääri)

  • Ruoveden keskustaajama eli ns. kirkonkylä sijaitsee Ritoniemen kylän alueella
  • Leijunniemi muuttui kutsumanimeltään Visuveden saareksi silloiselta nimeltään Kaivoksen kanavan valmistuttua 1864.[16]
  • Pohjaslahti oli kunta vuodesta 1940 ja on nykyisin osa Mänttä-Vilppulaa ja Virtoja tultuaan liitetyksi osaksi Vilppulaan ja osaksi Virtoihin 1974.[17]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Ruovedellä oli 4 459 asukasta, joista 2 271 asui taajamissa, 2 154 haja-asutusalueilla ja 34:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ruoveden taajama-aste on 51,3 %.[18] Ruoveden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Ruoveden kirkonkylä 1 958
2 Visuvesi 313

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ruovedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ruoveden alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[21]

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruoveden Pirkat, yleisurheiluseura, joka on perustettu 1886
  • Ruoveden Kanoottipurjehtijat
  • RuoSkA, Ruoveden Seurakunnan Atleetit, jääkiekkojoukkue
  • Ruoveden ratsastajat, perustettu 1967
  • Ruoveden Ryhti, per. 1929. Kasvattanut useita TUL:n kärkipään urheilijoita, mm. aitajuoksijat Eetu, Heikki ja Sakari Seppi

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja ruoveteläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla imeläkisko eli imelletty perunalaatikko ja hörkkä, maidosta keitetty juusto.[22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. Kuntavaalit 2017, Ruovesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Otavan iso tietosanakirja, painettu 1964
  8. a b c d e f Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 5–11. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  9. a b Taisto Mäkinen: Alexander Hillebrandt: Sukukirja. Books on Demand, 2021-04-15. ISBN 978-952-80-5689-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.5.2021).
  10. Vanhan-Ruoveden historia: pt. 1. Koukkula, T. Kuru, Pohjaslahti, Ruovesi, Vilppula ja Virrat isostavihasta 1860-luvulle. Kustantanut Vanhan-Ruoveden Historiatoimikunta, 1959. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.5.2021).
  11. 30.9.1934 Pohjatuuli no 15-16, s. 21 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 4.6.2021.
  12. Einar Palmen: Vänrikki Stoolin tarinan esikuvia ja kertojia teoksessa: Runeberg-Ruovesi muistojulkaisu, s. 15. Ruovesi: Runeberg-muistomerkkitoimikunta 1954, 1954
  13. 5.7.1925 Aamulehti no 150, s. 6 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 4.6.2021.
  14. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  15. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 31.3.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.5.2021.
  16. Lindqvist s. 122
  17. Lindqvist s. 132
  18. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  19. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  20. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  22. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 75. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]