Siirry sisältöön

Jorma Gallen-Kallela

Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo taidemaalarista. Museonjohtajasta Janne Jorma Gallen-Kallela-Sirénista on erillinen artikkeli.
Luutnantti Jorma Gallen-Kallela 1930-luvulla.

Kaius Jorma Gallen-Kallela (22. marraskuuta 1898 Ruovesi – 30. marraskuuta[1] tai 1. joulukuuta[2] 1939 Uusikirkko, Lempiälä[3]) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko.

Gallen-Kallelan vanhemmat olivat Akseli Gallen-Kallela ja Mary Gallen-Kallela (o.s. Slöör). Hän aloitti taideopintonsa isänsä johdolla. Ulkomailla Gallen-Kallela opiskeli taidetta Argentiinassa, Tanskassa, Ranskassa ja Itävallassa. Gallen-Kallelan tunnetuin taiteellinen työ liittyy Kansallismuseon freskoihin, joiden maalaamisessa hän avusti isäänsä. Lisäksi Gallen-Kallela avusti isäänsä Suur-Kalevalan kuvittamisessa. Gallen-Kallela myös maalasi uudestaan Juseliuksen mausoleumin tuhoutuneet freskot isänsä luonnosten perusteella. Itsenäisiä Jorma Gallen-Kallelan töitä ovat Rintamamies- ja Kalevala-postimerkit.

Gallen-Kallela osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten puolella ryhmän- ja joukkueenjohtajana. Hänet komennettiin Vöyrin sotakouluun, jossa hän toimi jonkin aikaa opettajana. Talvisodassa luutnantti Gallen-Kallela toimi lähetti- ja toimistoupseerina ja pioneerikomentajan apulaisena.[3] Hän kaatui sodan ensimmäisenä tai toisena päivänä 30.11.[1]–1.12.1939[2] ollessaan pidättämässä alasammuttuja Neuvostoliiton puna-armeijan lentäjiä Adolf Ehrnroothin kanssa. Gallen-Kallela pelasti Ehrnroothin hengen heittäytymällä tämän päälle, mutta sai itse surmansa.[4]

Gallen-Kallela oli ensin naimisissa Robert Kajanuksen tyttären Elvi Kajanuksen kanssa. Liitosta syntyi yksi lapsi.[5] Tämän jälkeen hän oli naimisissa Pirkko Ahlqvistin kanssa. Tästäkin avioliitosta syntyi yksi lapsi.[3]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postimerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Suomen Kuvalehti, Vapautemme hinta. Helsinki 1941
  2. 1 2 Gallen-Kallela, Jorma Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tiedosto, Arkistolaitos
  3. 1 2 3 Anon.: Isänmaan puolesta. Talvisodassa 1939–1940 kaatuneiden upseereiden elämäkerrasto, s. 73–74. Werner Söderström Osakeyhtiö, 1949.
  4. ↑ Talvisota 1939–1940. Puolustusvoimat. Viitattu 26.7.2010.
  5. ↑ Kaari Raivio (toim.): Suuren isän varjossa. Kirsti Gallen-Kallelan elämä. s. 280-291. Otava, 1997.
  6. ↑ Muinais-Tyrvään vainajat saivat eilen muistokiven, jota paljastamassa oli lähes 1,000-henkinen yleisöjoukko. Patsas Tyrvään graniittia, Jorma Gallen-Kallelan piirtämä, Aamulehti, 30.07.1934, nro 201, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 27.7.2024]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jorma_Gallen-Kallela&oldid=23531368”