Suur-Kalevala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Akseli Gallen-Kallelan Suur-Kalevalaa varten tekemä kuvitusluonnos: Runo I ”Lenti iät, lenti lännet...”, 1920.

Suur-Kalevala oli Akseli Gallen-Kallelan useiden vuosikymmenien ajan kehittämä suunnitelma Kalevalan kuvittamiseksi. Gallen-Kallela oli tehnyt Kalevalan kuvitusluonnoksia jo taiteilijauransa alussa 1880-luvulla, sekä osallistunut Savo-Karjalaisen osakunnan järjestämään Kalevalan kuvituskilpailuun vuonna 1890. Lopullisen suunnitelman loisteliaasta uniikkiteoksesta, Kansallis-Kirjokirjasta, Gallen-Kallela julkaisi Valvoja-lehdessä 1909.

Suunnitelman mukaan 700-sivuinen Kansallis-Kirjokirja tulisi sisältämään 450 värillisesti koristeltua, osin kullalla ja hopealla korostettua sivua, jota kuvittaisivat Kalevalan aiheiden lisäksi suomalaisen etnografian, sekä eläin- ja kasvimaailman aiheet. Kansimateriaalin tuli olla nahkaa ja pakotettua hopeaa, koristeinaan kotimaisia kiviä ja jokihelmiä. Teos tulisi olemaan lahja Suomen kansalle. Sijoituspaikaksi Gallen-Kallela kaavaili Kansallismuseoon Kalevalalle ja Elias Lönnrotille pyhitettyä huonetta.

Gallen-Kallela oli tehnyt Suur-Kalevalaa varten paljon valmistelutöitä jo aikaisemminkin, mutta Suur-Kalevalan luonnokset syntyivät pääosin vasta vuosina 1925–1926. Tällöin matkustaessaan Meksikossa ja Pohjois-Amerikassa Gallen-Kallellelalle selvisi, miten Suur-Kalevalan kuvituksessa, runon hengen tulkitsemisessa maalaustaiteellisin ja typografisin keinoin olisi meneteltävä. Suur-Kalevalan oli tarkoitus valmistua Kalevalan satavuotisjuhlaan vuonna 1935.[1]

Teosten kirkas väriasteikko ja koristelu heijastelivat Amerikan alkuperäiskansojen taiteen vaikutusta.lähde? Kauan hiottu elämänikäinen haave ja mahtipontiset tavoitteet eivät toteutuneet. Gallen-Kallelan taiteellisen uran huipennukseksi aiottu suurhanke jäi kesken taiteilijan kuollessa 1931. Kalevalan 50 runosta Gallen-Kallela ehti kuvittaa viisi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raivio, Kaari: Akseli Amerikassa. Akseli ja Mary Gallen-Kallelan kirjeenvaihtoa vuosilta 1915–1931. Helsinki: WSOY, 2005.
  2. Kannas, Kerttu: Kalevalan Kuvat. Suur-Kalevalan esitöitä. Gallen-Kallelan museon näyttelymoniste, 1981.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jorma Gallen-Kallela: Suur-Kalevalan kirjakkeet ja niiden esivaiheita. Porvoo: WSOY, 1933.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]