Suur-Kalevala

Akseli Gallen-Kallelan Suur-Kalevalaa varten tekemä kuvitusluonnos: Runo I ”Lenti iät, lenti lännet...”, 1920.

Suur-Kalevala oli Akseli Gallen-Kallelan useiden vuosikymmenien ajan kehittämä suunnitelma Kalevalan kuvittamiseksi.

Kuvaus

Gallen-Kallela oli tehnyt Kalevalan kuvitusluonnoksia jo taiteilijauransa alussa 1880-luvulla, sekä osallistunut Savo-Karjalaisen osakunnan järjestämään Kalevalan kuvituskilpailuun vuonna 1890. Lopullisen suunnitelman loisteliaasta uniikkiteoksesta, Kansallis-Kirjokirjasta, Gallen-Kallela julkaisi Valvoja-lehdessä 1909.

Suunnitelman mukaan 700-sivuinen Kansallis-Kirjokirja tulisi sisältämään 450 värillisesti koristeltua, osin kullalla ja hopealla korostettua sivua, jota kuvittaisivat Kalevalan aiheiden lisäksi suomalaisen etnografian, sekä eläin- ja kasvimaailman aiheet. Kansimateriaalin tuli olla nahkaa ja pakotettua hopeaa, koristeinaan kotimaisia kiviä ja jokihelmiä. Teos tulisi olemaan lahja Suomen kansalle. Sijoituspaikaksi Gallen-Kallela kaavaili Kansallismuseoon Kalevalalle ja Elias Lönnrotille pyhitettyä huonetta.

Gallen-Kallela oli tehnyt Suur-Kalevalaa varten paljon valmistelutöitä jo aikaisemminkin, mutta Suur-Kalevalan luonnokset syntyivät pääosin vasta vuosina 1925–1926. Tällöin matkustaessaan Meksikossa ja Pohjois-Amerikassa Gallen-Kallelalle selvisi, miten Suur-Kalevalan kuvituksessa, runon hengen tulkitsemisessa maalaustaiteellisin ja typografisin keinoin olisi meneteltävä. Suur-Kalevalan oli tarkoitus valmistua Kalevalan satavuotisjuhlaan vuonna 1935.

Teosten kirkas väriasteikko ja koristelu heijastelivat Amerikan alkuperäiskansojen taiteen vaikutusta. Kauan hiottu elämänikäinen haave ja mahtipontiset tavoitteet eivät toteutuneet. Gallen-Kallelan taiteellisen uran huipennukseksi aiottu suurhanke jäi kesken taiteilijan kuollessa 1931. Kalevalan 50 runosta Gallen-Kallela ehti kuvittaa viisi.

Galleria

• 
  Taivaankappaleiden muodostuminen ja Ilmatar raskaana
• 
  Väinämöisen synty
• 
  Väinämöinen puhuu kotkan kanssa
• 
  Joukahainen suossa
• 
  Luonnos ensimmäiseen runoon
• 
  Varsijousimiehiä puolustamassa Sampoa Louhelta

Kirjallisuutta

• Jorma Gallen-Kallela: Suur-Kalevalan kirjakkeet ja niiden esivaiheita. Porvoo: WSOY, 1933.

Aiheesta muualla

• Jorma Hinkka: Akseli Gallen-Kallelan kesken jäänyt fontti (Arkistoitu – Internet Archive). Hiidenkivi 6/2010.
• Jukka Yli-Lassila: Gallen-Kallelan magnum opus (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin Sanomat 27.2.2009.